Tilaa RSS-syöte Lisätietoa RSS-syötteistä

Uudet viljelykasvilajikkeet pärjäävät luomussakin

Maatiaislajikkeiden ja muiden pitkäkortisten vanhojen lajikkeiden uskotaan soveltuvat parhaiten luomuviljelyyn. Väittämälle esitetään perusteita kuten: 1) pitkäkortisella lajikkeella on runsaampi ja syvempi juuristo, jolloin kasvi pystyy paremmin hyödyntämään vettä ja ravinteita; 2) vanhat lajikkeet ja maatiaiset ovat säilyttäneet luontaisen kyvyn käyttää tehokkaasti niukkoja ravinteita ja ovat viljelyvarmempia, koska ne ovat aikakaudelta jolloin viljeltiin ilman kemiallisia lannoitteita... Lue lisää »

Luomulihan tuotanto lisääntyi ja monipuolistui

Luomulihan tuotanto lisääntyi Suomessa vuonna 2013 edellisvuoteen verrattuna reippaasti: teuraskiloissa mitattuna tuotanto kasvoi lähes puolella. Kaikesta lihantuotannosta luomun osuus jää kuitenkin yhä alle prosenttiin. Luomulihaa tuotettiin viime vuonna yhteensä noin 3,4 miljoonaa kiloa (luullisena), kun edellisvuonna määrä oli 2,3 miljoonaa kiloa. Tiedot perustuvat kyselyyn, jonka TNS Gallup on tehnyt suomalaisteurastamoille Pro Luomun toimeksiannosta. Kyselyn rahoitti... Lue lisää »

Aitous, puhtaus ja eettisyys puhuttelevat tutkijaa

Miksi luomua? -kysymykseen ei ole yhtä vastausta. Se on monen eri tekijän summa ja luomun voi käsittää myös kokonaisvaltaisesti. FAOn (Food and Agriculture Organization of the United Nations) kansainvälisessä kongressissa 2010 esitettiin globaali määritelmä kestävälle ruokavaliolle: ”Kestävät ruokavaliot ovat alhaisen ympäristövaikutuksen ruokavalioita, jotka lisäävät ruoan ja ravitsemuksen huoltovarmuutta ja terveellistä elämää nykyisille ja tuleville sukupolville. Kestävät... Lue lisää »

Luomuvalkuainen varminta tuottaa kotimaassa

Palkoviljat, kuten herne härkäpapu ja lupiinit tuottavat onnistuessaan keskimäärin 600 – 700 kg/ha hyvälaatuista luomuvalkuaista sekä puitavana että kokoviljasäilörehuksi korjattaessa. Rypsi ja rapsi tuottavat öljysadon lisäksi valkuaista noin 350 – 500 kg/ha. Apilaheinäseoksen valkuaissato yltää parhaimmillaan jopa 1000 kg/ha. Suomen rehuteollisuuden käyttämän tavanomaisen ja luonnonmukaisesti tuotetun valkuaisrehun raaka-aineen omavaraisuusaste on keskimäärin vain 15 %. Luku... Lue lisää »

Viljelymenelmä erotettavissa soijapavuissa; Glyfosaattia kertyy gm-soijaan

Glyfosaattia kestävät gm-soija, tavanomainen soija ja luomusoija voidaan erottaa toisistaan analyysien perusteella. Luonnonmukaisesti viljellyn soijan ravitsemuksellinen koostumus oli terveydelle edullisempaa kuin muilla menetelmillä viljellyn soijan. Gm-soija sisälsi suuria määriä glyfosaatti-  ja sen hajoamistuote AMPA:n jäämiä. Näihin tuloksiin tuli norjalainen tutkimusryhmä, joka selvitti viljelymenetelmien vaikutusta soijan laatuun. Lue lisää »

Luomuviljan satotaso on matala, mutta käyttölaatu hyvä

Luomuviljan satotaso on merkittävästi tavanomaista tuotantoa matalampi. Viljasadon laatuseurannan perusteella näytteiden teknisessä käyttölaadussa ei ole merkittävää eroa tuotantotapojen välillä lukuun ottamatta rikkapitoisuuden osatekijöitä ja rukiin hehtopainoa. Luomuviljan ja tavanomaisesti tuotetun viljan satotasoissa on merkittäviä eroja. Tämä selvisi, kun satotasoja sekä kauran ja rukiin laatutekijöitä tarkasteltiin tilastollisesti. Luomuviljan satotasoluokat painottuivat matalampiin luokkiin, kun tavanomainen vilja jakautui... Lue lisää »

Luomuviljan markkinakatsaus 2012/13: tuotanto laski, käyttö kasvoi

Vilja-alan yhteistyöryhmän (VYR) luomuviljatyöryhmä ja Tike ovat arvioineet luomuviljan tarjontaa ja kysyntää Suomessa markkinointikaudella 2012/13 (1.7.2012–30.6.2013). Tiken tilastojen mukaan luomuviljaa tuotettiin Suomessa satokaudella 2012 yhteensä 65,6 miljoonaa kiloa, mikä oli 2,2 prosenttia maan kokonaisviljantuotannosta. Edellisvuoteen verrattuna luomuviljojen tuotanto väheni 1,4 miljoonaa kiloa. Yli puolet tuotetusta luomuviljasta oli kauraa. Toiseksi eniten tuotettiin vehnää, ja selvästi vähemmän... Lue lisää »

Tarjotaanko kuntien ruokapalveluissa 20 % luomua vuonna 2020?

Suomen hallitus on asettanut tavoitteeksi, että julkisissa ruokapalveluissa tarjottavasta ruoasta 20 % on luomua vuoteen 2020 mennessä. EkoCentrian ylläpitämä Portaat luomuun -ohjelma selvitti tammi-helmikuussa 2013, kuinka pitkä matka tavoitteeseen on. Taloustutkimus Oy:llä teetetty selvitys kokosi tietoa luomuelintarvikkeiden käytöstä julkisen sektorin ruokapalveluissa tällä hetkellä. Selvitykseen vastasi 185 kuntien ruokapalveluiden hallinnoinnista ja päätöksistä vastaavaa henkilöä. Selvityksen vastausprosentti... Lue lisää »

Suomalaisten luomuhunajien antibakteerinen vaikutus

Infektiotautien hoitoon ja ennaltaehkäisyyn tarvitaan uusia menetelmiä, sillä antibiooteille resistentit bakteerikannat kasvavat maailmanlaajuisesti, eikä kattavia rokotteita vielä ole. Antibiooteille vaihtoehtoisia hoitoja tarvitaankin pikaisesti. Infektoiden ehkäisyn ja hoidon tutkimus luonnonaineilla kuten hunajalla avaa uusia turvallisia näkymiä. Lue lisää »

Luomulihan ja tavanomaisesti tuotetun lihan laatu

Lihan laatu on termi, jolla on monta merkitystä ja käsitettä. Lihan laatu voidaan jakaa ainakin kuuteen eri pääryhmään: tuotantolaatu, teknologinen laatu, ravitsemuslaatu, mikrobiologinen laatu, eettinen laatu ja syömälaatu. Lihan laatuun vaikuttavat useat eri tekijät. Merkittäviä tekijöitä ovat mm. eläimen alkuperä, geneettiset ominaisuudet, rotu, sukupuoli, eläinten käsittely, kasvatusolosuhteet, ruokinta, teurastusprosessi, ruhon jäähdytys, lihan raakakypsytys ja kypsentäminen... Lue lisää »

1 2 3 4 5 6