Tilaa RSS-syöte Lisätietoa RSS-syötteistä

Luomueläintuotanto ja elintarvikkeiden jalostus lisääntyneet yli 10 prosenttia edellisvuodesta

Vuoden 2011 Luomuvalvontaraportti  julkaistu Jokaisen luomutuotantoa harjoittavan maatilan, mehiläistarhan, elintarvikkeiden jatkojalostusyksikön ja luomurehujen ja luomusiementen myyjän toiminta tarkastetaan valvontakäynnillä vuosittain.  Valvoja käy läpi luomutuotannon tuotantoehtojen noudattamisen käytännön toiminnassa ja muistiinpanovelvoitteen toteuttamisen. Myös pakkausmerkinnät ja tuotteiden markkinointitapa ovat valvonnassa mukana. Valvonnasta vastaavat Elintarvikevirasto Evira ja paikalliset ELY-keskukset. Lue lisää »

Palkokasvit ilmastonmuutoksen hillitsijöinä sekä biopolttoaineiden raaka-aineena

Palkokasvien kyky sitoa typpeä vähentää fossiilisista energialähteistä peräisin olevia hiilidioksidipäästöjä ja tuottaa pienempiä ilokaasu- eli dityppioksidipäästöjä verrattuna teollisesti valmistetulla typellä lannoitettuihin viljely- ja laidunjärjestelmiin. Palkokasvit myös nopeuttavat hiilen varastoitumista maaperään. Useiden erilaisten ekosysteemipalvelujen tarjoamisen lisäksi palkokasvit voivat toimia arvokkaina raaka-aineina biojalostamoille korvaten raakaöljyyn perustuvia materiaaleja. Lue lisää »

Luomumaidon ilmastovaikutus tavanomaista pienempi

Luomumaidon kasvihuonekaasupäästöt maitokiloa kohti ovat 10-20 prosenttia pienempiå kuin tavanomaisesti tuotetun maidon. Luomumaidon päästöt olivat matalampia myös maidontuotantoon käytettyä peltopinta-alaa kohti laskettuna. Nämä tulokset saatiin, kun  luomututkimuslaitos FiBL vertaili  eri maidontuotantotapojen ilmastovaikutuksia laajassa elinkaaritutkimuksessa Itävallassa. Lue lisää »

Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet hyödyksi

Aluskasvi kasvaa yhdessä tuotantokasvin kanssa mutta jatkaa kasvuaan tämän korjuun jälkeen. Ihanteellinen aluskasvi kasvaa aluksi hitaasti, häiriten mahdollisimman vähän pääkasvin kasvua. Pääkasvin korjuun jälkeen aluskasvin tulisi hyödyntää valo, vesi ja vapaat ravinteet tehokkaasti eli kasvaa voimakkaasti. Kerääjäkasvin tehtävä on kerätä maasta ravinteita, etenkin mineraalityppeä, ja estää siten huuhtoutumista. Lue lisää »

Karkearehut lisäävät sikojen aktiivisuutta ja vähentävät aggressiivista käyttäytymistä

Luonnonmukaisessa tuotannossa sikojen tulisi saada toteuttaa lajinmukaisia käyttäytymistarpeitaan, joihin kuuluu ympäristön tutkiminen ja ruuan etsiminen tonkimalla. Luomussa sioilla tulee olla mahdollisuus ulkoilla, ja ulkoilualueet lisäävät sikojen mahdollisuuksia toteuttaa tonkimistarvettaan. Sikojen on myös saatava päivittäin karkearehua vapaasti. Siat voivat sulattaa osan karkearehujen kuidusta paksusuolen mikrobikäymisen avulla. Karkearehuilla on myös positiivinen vaikutus sikojen hyvinvointiin. Ne lisäävät sikojen... Lue lisää »

Tuotantoympäristö vaikuttaa emakoiden emo-ominaisuuksiin

Emakon porsastuotos on keskeinen porsastuotannon taloudellisuuteen vaikuttava tekijä niin luonnonmukaisessa kuin tavanomaisessa tuotannossa. Luomutuotannossa porsaiden on saatava imeä emakon maitoa vähintään 40 päivän ikään saakka, kun tavanomaisessa tuotannossa porsaat vieroitetaan nuorempina, 4 – 5 viikon iässä. Ruotsissa luomuemakot ovat porsaidensa kanssa omissa karsinoissaan kahden viikon ajan porsimisesta. Sen jälkeen emakko porsaineen saa olla ryhmäkarsinassa muiden... Lue lisää »

Luomuviljely lisää monimuotoisuutta ja biologista tuholaistorjuntaa

 Luonnonmukainen viljely lisää peltojen monimuotoisuutta ja tehostaa luontaista tuholaistorjuntaa. Luomupelloilla kasvilajien ja pölyttäjien määrät ovat moninkertaisia tavanomaisiin peltoihin verrattuna. Myös kirvojen luonnollisia saalistajia on enemmän ja kirvoja selvästi vähemmän tavanomaisiin peltoihin verrattuna. Tämä osoittaa luonnonmukaisesti viljeltyjen peltojen huomattavasti suurempaa biologisen tuholaistorjunnan potentiaalia. Tavanomaisilla pelloilla torjunta-aineiden käyttö laski kirvamääriä lyhytaikaisesti, mutta kasvukauden lopussa kirvoja oli jopa... Lue lisää »

Luomuviljely lisää monimuotoisuutta ja tuholaisten luontaisia vihollisia

Luonnonmukainen viljely lisää peltojen monimuotoisuutta ja tehostaa luontaista tuholaistorjuntaa. Luomupelloilla kasvilajien ja pölyttäjien määrät ovat moninkertaisia tavanomaisiin peltoihin verrattuna. Myös kirvojen luonnollisia saalistajia on enemmän ja kirvoja selvästi vähemmän tavanomaisiin peltoihin verrattuna. Tämä osoittaa luonnonmukaisesti viljeltyjen peltojen huomattavasti suurempaa biologisen tuholaistorjunnan potentiaalia. Tavanomaisilla pelloilla torjunta-aineiden käyttö laski kirvamääriä lyhytaikaisesti, mutta kasvukauden lopussa kirvoja oli jopa... Lue lisää »

Luomuun siirtyminen lisää kasvi- ja perhoslajien määrää

Ruotsalaistutkimuksen mukaan luomuviljelyyn siirtymisellä on välitön vaikutus peltoalueiden lajiston monimuotoisuuteen. Viljelytavan muutoksen pitkän aikavälin vaikutuksia tutkittiin maatiloilla, joilla oli viljelty luonnonmukaisesti jopa 25 vuotta. Kasvien ja perhosten lajirunsaus oli noin 20 prosenttia suurempi luomutiloilla ja perhosten lukumäärät olivat noin 60 prosenttia suurempia tavanomaisiin tiloihin verrattuna. Kasvi- ja perhoslajien runsastuminen tapahtui välittömästi luomuviljelyyn siirtymisen jälkeen. Perhosten yksilömäärä kasvoi... Lue lisää »

Kevätviljapeltojen rikkakasvillisuuden muutokset

Suomessa on seurattu kevätviljapeltojen rikkakasvillisuuden muutoksia laajoin kartoituksin jo 1960-luvulta lähtien. Luonnonmukaisen viljelyn yleistyessä 1990-luvulla kartoituksiin (1997–1999) otettiin mukaan edustava otos luomutiloja, joiden rikkakasvillisuutta vertailtiin tavanomaisesti viljeltyihin tiloihin. Useat 1990-luvulla tutkitut luomutilat olivat olleet luomuviljelyssä vasta lyhyen aikaa. Vuosina 2007–2009 kartoitus toistettiin samoilla peltolohkoilla tavoitteena tutkia luomuviljelyn pitkäaikaisvaikutuksia rikkakasvilajiston monimuotoisuuteen ja toisaalta rikkakasviongelmiin. Tutkimus on... Lue lisää »

1 4 5 6 7