Rikkakasviaestys2_6651Kasvinsuojelua luonnon omilla menetelmillä

Luomuviljelmillä torjunta-aineita ei käytetä rikkakasvien hävittämiseen. Rikkakasveja ennaltaehkäistään hyvällä maan hoidolla, monipuolisella viljelykierrolla, aluskasveilla ja katteilla. Rikkakasveja torjuitaan maan muokkauksilla, liekittämällä sekä tarvittaessa kitkemällä.

Luomussa ei myöskään käytetä kemiallisia aineita kasvun edistämiseen tai kasvinosien vahvistamiseen.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAEnnaltaehkäisy ja luonnonmukaiset torjuntakeinot ovat ensisijaisia myös kasvitautien ja tuhoeläinten torjunnassa. Varsinkin kasvihuoneviljelmillä käytetään paljon petohyönteisiä, kasvintuhoojahyönteisten luontaisia vihollisia. Kasvitauteja ennaltaehkäistään ensisijaisesti suunnitelmallisella viljelykierrolla ja käyttämällä terveitä taimia ja siemeniä sekä käyttämällä biologisia torjuntaeliöitä.

Vain luonnosta peräisin olevia torjunta-aineita

Mikäli ennaltaehkäisy ja luontaisten vihollisten käyttö ei riitä torjumaan kasvitauteja ja tuhohyönteisiä, luomuviljelmällä saa käyttää tiettyjä EU:n luonnonmukaisen tuotannon asetukseen kirjattuja ja Suomessa hyväksyttyjä aineita.

Nämä torjunta-aineet ovat mahdollisimman luonnonmukaisia, esimerkiksi tunnettu hyönteismyrkky pyretriini on luonnossa esiintyvä ja nopeasti hajoava aine. Hyväksyttyjen aineiden joukossa ovat myös esimerkiksi hedelmäpuiden leikkaushaavoihin käytettävä mehiläisvaha ja punkkien torjuntaan käytettävä mäntyöljy.

Eviran luettelossa on 12 erilaista luomuviljelyyn hyväksyttyä torjunta-valmistetta.  Noin puolet niistä on biologisia torjunta-eliöitä sisältäviä valmisteita. Tavanomaisessa tuotannossa hyväksyttyjä torjunta-aineita on 375 erilaista. Luomukuluttajan altistuminen kasvinsuojeluaineille onkin äärimmäisen epätodennäköistä.

Maataloudessa työskentelevien osalta keinotekoisten torjunta-aineiden käyttämättä jättäminen on myös tärkeä työturvallisuusasia. Torjunta-aineista luopuminen onkin eräs peruste sille, miksi viljelijät siirtyvät luomuviljelyyn.

Tilaa RSS-syöte Lisätietoa RSS-syötteistä

Video luomurypsin tuotannosta

Luomuliiton tuottaman dokumenttisarjan ensimmäisestä osasta on katsottavissa nyt nettiversio. Luomuliitto haluaa uuden dokumentin avulla kertoa, miten rypsin viljely onnistuu ilman torjunta-aineita. Mitä menetelmiä luomutuotannossa käytetään? Nettilaatua parempien versioiden tilaukset: luomuliitto@luomuliitto.fi, puh. 0400 534003 Opetusversio. Pidempi ajankohtaista keskustelua sisältävä versio 30 min. Rypsintuotannon asiantuntijana luomuneuvoja Reijo Käki sekä muita luomutuottajia. Lisätietoja: jukka.lassila@luomuliitto.fi, puh. 050 529 0482 (tuottaja) Rahoittaja: Maa-... Lue lisää »

Luomuviljely lisää monimuotoisuutta ja tuholaisten luontaisia vihollisia

Luonnonmukainen viljely lisää peltojen monimuotoisuutta ja tehostaa luontaista tuholaistorjuntaa. Luomupelloilla kasvilajien ja pölyttäjien määrät ovat moninkertaisia tavanomaisiin peltoihin verrattuna. Myös kirvojen luonnollisia saalistajia on enemmän ja kirvoja selvästi vähemmän tavanomaisiin peltoihin verrattuna. Tämä osoittaa luonnonmukaisesti viljeltyjen peltojen huomattavasti suurempaa biologisen tuholaistorjunnan potentiaalia. Tavanomaisilla pelloilla torjunta-aineiden käyttö laski kirvamääriä lyhytaikaisesti, mutta kasvukauden lopussa kirvoja oli jopa... Lue lisää »

Kevätviljapeltojen rikkakasvillisuuden muutokset

Suomessa on seurattu kevätviljapeltojen rikkakasvillisuuden muutoksia laajoin kartoituksin jo 1960-luvulta lähtien. Luonnonmukaisen viljelyn yleistyessä 1990-luvulla kartoituksiin (1997–1999) otettiin mukaan edustava otos luomutiloja, joiden rikkakasvillisuutta vertailtiin tavanomaisesti viljeltyihin tiloihin. Useat 1990-luvulla tutkitut luomutilat olivat olleet luomuviljelyssä vasta lyhyen aikaa. Vuosina 2007–2009 kartoitus toistettiin samoilla peltolohkoilla tavoitteena tutkia luomuviljelyn pitkäaikaisvaikutuksia rikkakasvilajiston monimuotoisuuteen ja toisaalta rikkakasviongelmiin. Tutkimus on... Lue lisää »

Maanpinnan katteet luomumansikan viljelyssä

Minkälainen merkitys erilaisilla maanpinnan katteilla on mansikan kasvuun, satoisuuteen, sadon laatuun ja kasvinsuojelutilanteeseen? Mansikkaviljelyksillä perinteisesti käytössä olevalle mansikkamuoville etsittiin korvaavia maanpinnan katevaihtoehtoja MTT:n vetämässä tutkimuksessa vuosina 2000-2002. Katekoe Jonsok-lajikkeella Katekokeet perustettiin Jonsok-lajikkeen luomutaimilla kesäkuussa 2000 MTT:n Mikkelin ja Ruukin koepelloille. Koealueiden peruslannoitus oli 5 t/ha biotiittia ja 500 kg/ha LUOMU-yleislannosta. Satovuosina 2001-2002 koelaueita ei lisälannoitettu.... Lue lisää »

Lisää artikkeleita »