Luomupellolla tuotetaan luonnon omin toiminnoin

Hyvärakenteinen maa kasvaa hyvin

Luomuviljelyssä hyödynnetään luonnon omaa toimintaa eli ns. ekosysteemipalveluita maan viljavuuden hoidossa, kasvien ravinteiden saannin turvaamisessa ja kasvinsuojelussa. Ekosysteemipalveluita ovat esimerkiksi maaperän pieneliöstön työ, typensitojabakteerien suorittama biologinen typensidonta ja karjanlannan ravinteiden vapautuminen kasvien käyttöön sekä tuholaisten luontainen säätely. Tavanomaisessa viljelyssä kasvien tarvitsemat ravinteet lisätään peltoon pääosin keinolannoitteina, ja tuholaisia torjutaan kemiallisin torjunta-ainein.

Luomutilan tavoitteena on ravinneomavaraisuus, jossa tuotantopanoksia ei osteta ulkopuolelta vaan tuotetaan osana viljelykiertoa.

Pieneliöstö hoitaa maata

Lierot lannoittavat ja muokkaavat maataMaan pieneliöstöstä huolehtiminen on tärkeä osa luonnonmukaista maan hoitoa. Kun eloperäiset lannoitteet kuten kompostit ja viherlannoituskasvusto muokataan maahan, pieneliöstö hajottaa ne kasvien käyttöön sopiviksi ravinteiksi ja erilaisiksi hiiliyhdisteiksi, jotka esimerkiksi sitovat maahiukkasia yhteen muruiksi.  Huokoiset murut ovat tärkeitä maan viljavuudelle, koska ne varastoivat ravinteita ja vettä kasveille käyttökelpoiseen muotoon ja toimivat pieneliöstön kasvualustoina.

Aktiivinen pieneliötoiminta vapauttaa maan omia kivennäisaineita kasvien käyttöön, muokkaa maan mururakennetta paremmaksi ja helpottaa juurten ravinteiden ottoa. Hyvinvoiva pieneliöstö ehkäisee myös haitallista peltomaiden tiivistymistä ja eroosiota sekä vahvistaa maan ja kasvien terveyttä.

Mitä on viljelykierto?

EU:n asetus edellyttää, että sadot tuotetaan viljelemällä pellolla suunnitelmallisesti eri kasveja vuorotellen. Tässä ns. viljelykierrossa ravinteita maahan tuottavat palko- ja viherlannoituskasvit sekä niitä kuluttavat viljelykasvit vuorottelevat eri vuosina eri peltolohkoilla. Viljelykierto auttaa myös maan kasvukunnon ylläpidossa.
Rikkakasvit, tuhohyönteiset ja kasvitaudit viihtyvät hyvin sellaisella pellolla, jossa samaa viljelykasvia viljellään monta vuotta samalla paikalla. Viljelykierto ennaltaehkäisee ja rajoittaa rikkakasvien, tuholaisten ja tautien lisääntymistä. Viljelykierron hyväksikäyttö on tärkeä osa luomuviljelyn viljelytekniikkaa.

Ravinteita eloperäisessä muodossa

Kompostoidu lannan levitystäLuomuviljelyssä lannoitus perustuu luonnonmukaisesti tuotettuihin eloperäisiin lannoitteisiin kuten karjanlantaan, komposteihin ja erilaisiin viherlannoituksiin. Kasvien tärkeintä pääravinnetta – typpeä – tuotetaan apilaa ja muita palkokasveja viljelemällä. Tärkeimpiä fosforin lähteitä ovat karjanlanta, viherlannoitus ja maaperän omien fosforivarojen parempi hyödyntäminen.

Luomupellon kivennäislannoitteina voidaan käyttää esimerkiksi kalkkikivijauheita ja kaliumpitoista biotiittikivijauhetta. Tarvittaessa peltoon voidaan lisätä myös hivenravinteita esimerkiksi booria ja mangaania.

Palkokasvit ovat tärkeä osa luomuviljelyyn kuuluvaa viljelykasvien vuorottelua. Palkokasvien juurissa on nystyröitä, joissa elävät bakteerit sitovat ilmakehän typpeä muuttaen sitä kasveille sopivaan muotoon.

Typpeä ja fosforia sekä muita pää- ja sivu- ja hivenravinteita saadaan myös karjan lannasta. Tasapaino tilan karjamäärän ja peltoalan välillä onkin oleellinen osa toimivaa ravinnekiertoa. Mikäli oman tilan lanta ei peltojen lannoittamiseen riitä, sitä voidaan hankkia muilta luomutiloilta tai perustellusta syystä myös tavanomaisilta tiloilta.

Tilaa RSS-syöte Lisätietoa RSS-syötteistä

Luomuviljely parantaa maaperän mikrobien aktiivisuutta ja niiden runsautta

Kesällä 2017 julkaistu synteesitutkimus vahvisti näkemystä, jonka mukaan luomuviljely lisää maaperän mikrobiston aktiivisuutta ja runsautta. Maan mikrobiston määrällä ja aktiivisuudella on vaikutusta maan kasvukuntoon. Meta-analyysissa käytiin läpi 56 pelto- tai kasvihuoneolosuhteissa toteutettua tieteellistä tutkimusta. Analyysista rajattiin pois laboratorio-olosuhteissa tehdyt tutkimukset. Mukaan valituissa tutkimuksissa tarkasteltiin erilaisia tuotantojärjestelmiä, yksivuotisia ja monivuotisia satokasveja ja ne oli toteutettu eri... Lue lisää »

Luomu vie kiertotaloutta eteenpäin

Ravinteiden kierrättäminen on olennainen osa luonnonmukaista maataloutta. Koska luomuviljelyssä ei käytetä mineraalilannoitteita, luomuviljelijät ovat joutuneet kehittämään ravinteiden kierrätykseen perustuvaa lannoitusta. Luomutuotannossa toteutetaan mallikelpoisia kestävän ravinnekierron menetelmiä, joita voidaan hyödyntää myös tavanomaisessa maataloudessa. Palkokasvit typentuottajina Luonnonmukaisessa maataloudessa ravinteiden saanti perustuu pitkälti biologiseen typensidontaan, karjanlannan hyödyntämiseen ja omavaraiseen rehuntuotantoon, jotka muodostavat luomutuotannon ravinnesysteemin perustan. Luomutilojen viljelykierto suunnitellaan... Lue lisää »

Luomuviljely vähensi typpikuormitusta vesiin pitkäaikaisessa kenttäkokeessa

Luomuviljely vähensi vesistöjen typpikuormitusta verrattuna tavanomaiseen viljelyyn. Luken monivuotisessa kokeessa kuormitus väheni sekä pinta-alaa että tuotettua satoa kohti. Viljelykierron sisältämällä nurmella oli suuri vaikutus kuormitukseen ja satoon. Luomuviljelyn ja tavanomaisen tuotannon vesistökuormituksia alettiin tutkia Toholammin huuhtoutumiskentällä vuonna 1997. Keski-Pohjanmaalla sijaitsevalle hietamaan kentälle perustettiin neljä 4-vuotista kotieläintilan viljelykiertoa: kolme luomua ja yksi tavanomainen. Vuonna 2001 lopetettiin... Lue lisää »

Kestävää maataloutta ekologisia toimintoja tehostamalla

Miten ruokkia maapallon kasvava väestö, jonka arvioidaan olevan vunna 2050 jo 9 miljardia ihmistä, on tärkeä haaste elintarvikehuollon järjestämisessä. Tavanomaisessa viljantuotannossa satotasojen kasvu on pysähtynyt ja ilman uusiutumattomista lähteistä peräisin olevia tuotantopanoksia, ilman typpilannoitteiden valmistuksessa käytettävää öljyä ja maaperästä louhittavaa fosforilannoitteita satotasot romahtavat. Luomumaataloutta kehittämällä etsitään nyt kestäviä ratkaisuja maailman ruokaturvakysymykseen ekologisia toimintoja tehostamalla. Aiheesta... Lue lisää »

Viljelykierrot kannattavia

Toimiva viljelykierto korostuu useilla pelloilla johtuen useiden vuosien yksipuolisesta viljelystä ja raskaasta peltoliikenteestä. – Laskelmiemme mukaan monipuolisen viljelykierron, jossa on viljaa puolet pinta-alasta ja muita, lähinnä öljy- ja palkokasveja lopulla alalla, taloudellinen tulos on noin 50 euroa hehtaarilta parempi yksipuoliseen viljanviljelyyn verrattuna. Ero kasvaa lähes 90 euroon hehtaarilta, jos viljan hinnat laskevat 20 euroa tonnilta... Lue lisää »

Luomuinstituutti mukana Hyvän Sadon tutkimuksessa

Hyvä Sato viljelykilpailun voitti vuonna 2014 Luomuinstituutin joukkue mailasnurmella. Sini- ja rehumailasvaltainen nurmi tuotti valkuaispitoista rehua yli 11600 kiloa kuiva-ainetta hehtaarilta. Myyntituloja säilörehupaaleista kertyi miltei 1500 euroa, kun sadon arvona käytettiin 25 euroa paalilta. Viljely- ja työkustannusten vähentämisen jälkeen katetta jäi selvästi yli 1000 euroa hehtaarilta. Toiseksi tullut Bernerin joukkueen tulos yli 3700 kilon syysrapsisadolla... Lue lisää »

Palkokasveilla voidaan säästää suuri määrä energiaa

Biologisen typensidonnan avulla voidaan Suomessa säästää jopa 3000 terajoulea fossiilista energiaa vuodessa. Energiamäärä on suuruusluokaltaan sama, jonka Suomen maatilat käyttävät vuoden aikana polttoöljynä lämmitykseen ja viljankuivaukseen. Tähän tulokseen tultiin MTT:n tutkimuksessa. Nurmipalkokasvien käyttö rehuntuotannossa, viherlannoituksen ja aluskasvien hyödyntäminen typen tuottajina sekä palkoviljojen viljely voivat vähentää teollisesti valmistetun väkilannoitetypen käyttöä 60 prosenttia nykyisestä. Fossiilista energiaa säästyy... Lue lisää »

Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet hyödyksi

Aluskasvi kasvaa yhdessä tuotantokasvin kanssa mutta jatkaa kasvuaan tämän korjuun jälkeen. Ihanteellinen aluskasvi kasvaa aluksi hitaasti, häiriten mahdollisimman vähän pääkasvin kasvua. Pääkasvin korjuun jälkeen aluskasvin tulisi hyödyntää valo, vesi ja vapaat ravinteet tehokkaasti eli kasvaa voimakkaasti. Kerääjäkasvin tehtävä on kerätä maasta ravinteita, etenkin mineraalityppeä, ja estää siten huuhtoutumista. Kerääjäkasvi voidaan kylvää aluskasviksi tai tuotantokasvin korjuun... Lue lisää »

Maan rakenne tärkeämpi kasvutekijä kuin lannoitus

Maan tiivistymisen vaikutusta viljelykierron satoon tutkittiin luomukarjatilan viljelykierrossa Norjassa. Maata tiivistämättä saatiin keskimäärin 36 % suurempi sato kuin tavanomaisella traktorilla ja karjatilan koneistuksella työt tehden (kelasilppurikalusto). Maan tiivistämisen välttäminen lisäsi myös lierojen määrää. Tutkimusjärjestelyt Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää lannoitustason ja lannoitustavan sekä tiivistämisen vaikutusta nurmen satoon. Viljelykierto oli tyypillinen nautakarjatilan viljelykierto. Viherrehuseos – ohra+ns –... Lue lisää »

Lisää artikkeleita »