Löytyykö ratkaisuja luomusipulia vaivaavaan sipulimätäongelmaan?

Luomutuotannon riesaksi noussut sipulimätä leviää oireettomienkin istukassipulien mukana. Sipulin siemenet ovat sitä vastoin istukkaita huomattavasti terveempiä. Sipulintaimiin perustuvan sipulintuotannon kehittäminen on varteenotettava keino vähentää sipulimätää.

Useiden eri Fusarium-sienten aiheuttama sipulimätä on aiheuttanut viime vuosina merkittäviä tuhoja luomusipulin tuotannossa mädättämällä sipuleita pellossa ja erityisesti varastossa. Pahimmillaan yli 70 prosenttia sadosta on pilaantunut taudin takia.

Tauti leviää huonolaatuisen istukassipulin mukana. Peltoon päästyään taudinaiheuttajat voivat säilyä maassa useita vuosia. Fusarium-sienet voivat tartuttaa sipulin ohella myös monia muita kasvilajeja.

Leviää myös terveen näköisten mukana

Kesällä 2013 tutkittiin neljältä eri luomusipulinviljelijältä huhti-toukokuussa kerättyjen puna- ja keltasipulin istukaserien terveydentila ja määritettiin niissä esiintyneet Fusarium-lajit. Keskimäärin runsaat 5 prosenttia istukassipuleista oli silmävaraisesti arvioituna sairaita tai huonolaatuisia.

Sekä huonolaatuisista (524 kpl) että terveeltä näyttävistä (726 kpl) istukkaista leikattiin juuripäästä näytepala, joka laitettiin agar-ravintoalustalle. Näytteistä kasvaneet sienilajit tunnistettiin mikroskoopin avulla.

Viherhomeita (Penicillium-lajit) oli yli 90 prosentissa ja mustahomeita (Aspergillus-lajit) yli 16 prosentissa istukasnäytteistä. Viher- ja mustahomeet eivät varsinaisesti mädätä sipuleita, mutta runsaana esiintyessään ne voivat haitata sipulin kasvua.

Sekä oireettomista että huonolaatuisista istukassipuleista löytyi neljää eri Fusarium-lajia, joiden tiedetään mädättävän sipulia.

Fusarium-lajeja löytyi keskimäärin runsaasta 23 prosentista istukassipuleita. Huonokuntoisista istukkaista 19

Fusariumlajit graafi

Sekä oireettomista että huonolaatuisista istukassipuleista löytyi neljää eri Fusarium-lajia, joiden tiedetään mädättävän sipulia.

prosenttia ja terveen näköisistä 26 prosenttia oli taudinkantajia.

Yleisimmät Fusarium-lajit olivat F. oxysporum (8,3 %) ja F. redolens (8,1 %), jotka on monissa ulkomaisissa tutkimuksissa todettu hankaliksi sipulimädän aiheuttajiksi. Näitä lajeja oli enemmän oireettomissa kuin huonolaatuisissa istukkaissa. Lisäksi istukkaista löytyi F. tricinctum- (3,8 %) ja  F. solani- (2,2 %) lajeja, joiden myös tiedetään mädättävän sipuleita.

Samoja Fusarium-lajeja löytyi myös melko yleisesti sipulitiloilta kerättyjen viherlannoitus- ja kerääjäkasvien juurista ja varsien tyviltä. Vielä ei tiedetä, vioittavatko nämä kannat sipulia. Asiaa tutkitaan tulevan talven aikana.

Sipulin siemenet pääosin terveitä

Sipulin siementen terveyttä selvitettiin kuudesta eri lajikkeesta, joista kustakin idätettiin agar-ravintoalustoilla 120 siementä. Jokaisesta siemenestä määritettiin niissä esiintyneet sienet.

Tutkitut siemenerät olivat hyvälaatuisia. Niiden itävyys oli keskimäärin yli 90 prosenttia. Erilaisia homesieniä, lähinnä viherhomeita löytyi noin 11 prosentissa siemenistä. Fusarium oxysporum -sienen tartuttamia siemeniä oli noin 1 prosentti. Muita varsinaisia taudinaiheuttajia siemenistä ei löytynyt.

Tämän perusteella sipulin tuotanto siemenistä kasvatetuilla taimilla näyttää kehittämisen arvoiselta keinolta vähentää Fusarium-ongelmaa. Lisäksi luomusipulin siementen peittaukseen on  hyväksytty biologinen Mycostop-valmiste. Sipulin taimikasvatusta ja sipulin tuotantoa taimista tutkitaan käynnissä olevassa EKOkas-hankkeessa.

Teksti: Asko Hannukkala ja Pirjo Kivijärvi, MTT sekä Hanna Avikainen ja Sari Iivonen, Helsingin yliopisto
Kuva: Asko Hannukkala

Lisätietoja: Asko Hannukkala, puh. 040 700 0606

Biologinen torjunta sopivilla menetelmillä voi vähentää sipulimätää

Luomusipulitiloilla on testattu biologisten kasvinsuojeluaineiden, Prestopin ja Mycostopin sekä mikrobivalmiste FZB 24:n tehoa sipulimätää vastaan istukaspeittauksin kasvukausina 2012 ja 2013.

Vuonna 2012 istukkaat upotettiin 15 minuutiksi 0,01 % Mycostop- tai 0,5 % Prestop-vesiliuokseen, jonka jälkeen ylimääräinen vesi valutettiin pois ja sipulit istutettiin peltoon. Yhdellä tilalla biologiset kasvinsuojeluaineet (Mycostop 0,14 % ja Prestop 3,3 %) ruiskutettiin maahan istutuksen yhteydessä.

Vuonna 2013 kokeissa oli edellisten lisäksi mukana myös FZB 24-mikrobivalmiste käyttöväkevyydellä 0,2 %. Vuoden 2013 kokeissa istukkaita kuivattiin 15 minuutin upotuskäsittelyn jälkeen kolme vuorokautta ennen istuttamista.

Prestop ja Mycostop-upotuskäsittelyt eivät vähentäneet tautisuutta kumpanakaan vuonna. Sitä vastoin ruiskuttaminen istutuksen yhteydessä vähensi tauteja ja lisäsi kauppasatoa. FZB 24-käsittely vähensi tautisten sipuleiden osuutta sadossa käsittelemättömään tai muihin käsittelyihin verrattuna. Kauppakelpoisen sadon määrä oli myös suurin FZB 24-käsittelyssä.

Istukkaiden upotuskäsittely ilman istukkaiden kuivatusta käsittelyn jälkeen ei siis suojaa sipulimädältä. Kuivatusajan pituuden vaikutusta torjuntatehoon upotuskäsittelyn jälkeen sekä torjuntavalmisteiden muunlaisia käyttötapoja on syytä vielä tutkia.

Tulokset on tuotettu MMM Makeran rahoittamassa Suomalainen kannattava ja voimistuva luomupuutarhatuotanto sekä ELY-keskusten rahoittamassa Luomu- ja IP-kasvistuotannon kehittäminen- EKOkas-hankkeissa.

Artikkelikokonaisuus on julkaistu alun perin Maaseudun Tiede -liitteessä 4/2013 sivulla 9.

Sipulinnäivete -tietokortti avaa Fusarium-sienten aiheuttaman taudin tartuntareittejä, oireita ja torjuntaa

Sipulinnäivete-tietokortissa kerrotaan Fusarium-sienten aiheuttaman taudin tartuntareiteistä ja

Fusariumin ja harmaahomeen pilaamia sipuleita

Fusariumin ja harmaahomeen pilaamia sipuleita. Fusariumin pilaamia ovat ne sipulit, joissa pilaantuminen on alkanut juuresta käsin. Harmaahome pilaa sipuleita naatista eli kaulasta päin.

oireista sekä torjunnasta. Kortissa tuodaan myös esille tutkimustuloksia eri tavalla käsiteltyjen, ammattiviljelyssä käytettävien istukkaiden sisältämistä Fusarium-lajeista ja saastunta-asteesta sekä biologisten kasvinsuojeluaineiden ja kasvunparanteiden käytöstä ja tehosta istukkaiden peittauksessa ja Fusarium-torjunnassa. Tutkimukset on toteutettu Luomu- ja IP-kasvistuotannon kehittäminen (EKOkas) ja Suomalainen kannattava ja voimistuva luomupuutarhatuotanto –hankkeiden yhteistyönä.

 

Verkkoartikkeli julkaistu 20.12.2013. Artikkelia täydennetty 16.10.2015 Sipulinnäivete -tietokortilla.