kuvituskuva-14Luomu, vesistöt ja ilmasto

Luomu perustuu uusiutuvien luonnonvarojen kierrätykseen ja paikallisten, uusiutuvien resurssien käyttöön. Luomussa kehitetään kestävän, vesistö- ja ilmastoystävällisen tuotannon käytäntöjä.

Kattavia tutkimuksia luomun ilmasto- ja vesistövaikutuksista on vasta vähän. On kuitenkin osoitettu, että niin ilmastoa lämmittäviä hiiliyhdisteitä kuin vesistöjä kuormittavia ravinteita voidaan sitoa maaperään hyvillä viljelytekniikoilla ja monipuolisella viljelykierrolla, jotka ovat keskeisiä luomussa. Luomussa ei niin ikään synny keinolannoitetypen valmistuksen aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä (fossiilinen energia ja dityppioksidin (N2O) päästöt).

Typen kierrätys pienentää ympäristökuormaa huomattavasti

Kuohkea, muruinen maa, joka sisältää runsaasti eloperäistä ainesta, parantaa maan vedenvarastoimiskykyä ja hillitsee tuulen ja rankkasateiden aiheuttamaa eroosiota. Suomalaistutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että luomuviljelyllä voidaan vähentää vesistöihin huuhtoutuvia typpipäästöjä.

Itämeren valtioiden peltojen ravinnetilannetta selvittäneessä laajassa BERAS-tutkimuksessa tutkijat totesivat, että tavanomaisessa tuotannossa pelloille kertyviä ravinneylijäämiä voidaan vähentää merkittävästi kierrätystä tehostamalla. Tutkijoiden mukaan ekologisesti tasapainoiseen kierrätykseen perustuvassa maataloustuotannossa (ERA) typpiylijäämiä voitaisiin Suomessa pienentää nykyisestä 47 prosentilla.

Tällöin nykyisen suuruisen maataloustuotannon tuottamiseksi tarvittaisiin 1,23-kertainen viljelyala, mutta samalla ympäristön typpikuormitusta voitaisiin vähentää 25 prosenttia.

Suljettuun kiertoon

Suomessa luomun ilmasto- ja vesistöystävällisyyttä lisää se, että eläin- ja kasvintuotanto ei ole tavanomaisen tuotannon tavoin eriytynyt voimakkaasti eri osiin maata. Lanta käytetään hyväksi oman tilan pelloilla. Tutkijoiden mukaan maatalouden ravinnepäästöjen merkittävään vähentämiseen päästäänkin sulkemalla kasvinviljelyn ja karjantuotannon välinen ravinnekierto.

Luomussa jo käytössä oleva biologinen typensidonta on tutkijoiden mukaan merkittävä ekosysteemipalvelu, jolla voidaan tuottaa karjanlannan lisäksi tarvittava täydennystyppi.

Tilaa RSS-syöte Lisätietoa RSS-syötteistä

Luomutuotteiden ympäristövaikutusten arviointia pitää kehittää

Luomutuotteiden ympäristövaikutusten arviointiin tarvittaisiin oikeilta luomupelloilta tehtyjä mittauksia. Tällä hetkellä esimerkiksi ruoantuotannon ilmastovaikutuksia ja vesistöjen rehevöitymisvaikutuksia arvioidaan päästömalleilla, joiden pohjana on tavanomaisilta pelloilta tehdyt mittaukset. Näiden mallien soveltuvuus luomuviljelyn päästöjen arviointiin on kyseenalaista. Maa ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n SustFoodChoice-hankkeessa (Saarinen ym. 2014) arvioitiin 13 elintarvikkeen ilmastovaikutukset ja rehevöittävät vaikutukset soveltaen elinkaariarvioinnin periaatteita. Case-tuotteet olivat makaroni,... Lue lisää »

Saksalaistutkimus: Kasvihuonekaasujen päästöt luomussa viidennestä pienemmät

Luomutilat ovat tavanomaisia tiloja energiatehokkaampia ja tuottavat vähemmän pinta-alaa kohti laskettuja CO2-päästöjä. Luomutilat tuottavat kasvihuonekaasuja viidennestä vähemmän tuoteyksikköä kohti kuin tavanomaiset tilat. Tämä tulos on saatu Saksassa tehdyssä nelivuotisessa tutkimuksessa, jossa mukana oli 40 luomutilaa ja 40 tavanomaista tilaa. Tutkimus tehtiin neljän yliopiston yhteistyönä. Tutkimus käytännön tiloilta Tutkimuksessa selvitettiin 40 luomutilan ja 40 tavanomaisen maatilan... Lue lisää »

Palkokasvit ilmastonmuutoksen hillitsijöinä sekä biopolttoaineiden raaka-aineena

Palkokasvien kyky sitoa typpeä vähentää fossiilisista energialähteistä peräisin olevia hiilidioksidipäästöjä ja tuottaa pienempiä ilokaasu- eli dityppioksidipäästöjä verrattuna teollisesti valmistetulla typellä lannoitettuihin viljely- ja laidunjärjestelmiin. Palkokasvit myös nopeuttavat hiilen varastoitumista maaperään. Useiden erilaisten ekosysteemipalvelujen tarjoamisen lisäksi palkokasvit voivat toimia arvokkaina raaka-aineina biojalostamoille korvaten raakaöljyyn perustuvia materiaaleja. Ruotsin maatalousyliopiston (SLU) professori Erik Steen Jensenin johtama kansainvälinen tutkijaryhmä teki kirjallisuustutkimuksena tutkimusyhteenvedon... Lue lisää »

Luomumaidon ilmastovaikutus tavanomaista pienempi

Luomumaidon kasvihuonekaasupäästöt maitokiloa kohti ovat 10-20 prosenttia pienempiå kuin tavanomaisesti tuotetun maidon. Luomumaidon päästöt olivat matalampia myös maidontuotantoon käytettyä peltopinta-alaa kohti laskettuna. Nämä tulokset saatiin, kun  luomututkimuslaitos FiBL vertaili  eri maidontuotantotapojen ilmastovaikutuksia laajassa elinkaaritutkimuksessa Itävallassa. Päästöt laskettiin kattavasti Tutkimuksessa laskettiin eri maidontuotantotapojen kasvihuonekaasupäästöjä ottaen huomioon eri lähteistä aiheutuvat päästöt mahdollisimman kattavasti. Tutkimuksessa pyrittiin myös löytämään vaihtoehtoja... Lue lisää »

Luomulla ympäristötavoitteisiin

Luomumaatalous edesauttaa ympäristötavoitteiden saavuttamisessa, osoittaa Ruotsin maatalousyliopistossa vuonna 2007 laadittu raportti. Ruotsissa on 16 virallista ympäristön laatutavoitetta. Ruotsin maatalousyliopistossa on tutkittu, miten luomu auttaa ympäristötavoitteiden saavuttamisessa. Luomun kolme keskeistä tekijää; torjunta-aineiden ja keinolannoitteiden käyttökielto sekä viljelykierto helpottavat ympäristötavoitteiden saavuttamista. Ne torjuvat ilmastonmuutosta, pitävät ympäristön myrkyttömänä, eivätkä aiheuta ylilannoitusta. Ne myös vähentävät vesistöjen ravinnekuormitusta, turvaavat hyvälaatuisen... Lue lisää »

Lisää artikkeleita »