Asiasanat: alkutuotanto

Biojäte- ja lietekompostien käyttömahdollisuudet kasvintuotannossa

Tutkimuksessa selvitettiin laitoksissa tuotettujen biojäte- ja jätevesilietekompostien laatua sekä lannoitus-, maanparannus- ja ympäristövaikutuksia ohran, heinänurmen ja apilanurmen viljelyssä. Laitoskompostien kemiallinen ja fysikaalinen laatu täytti lainsäädännön vaatimukset. Suurin osa komposteista oli kypsiä. Kompostin kypsyyden seurantaan kehitettiin menetelmä, jossa mitataan kompostin lämpötilaa ja kompostikaasuja. Menetelmää voidaan hyödyntää kompostointilaitosten laadunvalvonnassa ja tuotekehityksessä. (lisää…)

Voivatko eloperäiset jäteaineet vaikuttaa haitallisesti maan toimintaan?

Ruotsin maatalousyliopiston mikrobiologian laitoksen tutkimuksessa tutkittiin erilaisten orgaanisten aineiden vaikutusta maan mikrobiston aktiivisuuteen. Tulokset osoittavat, että monet eloperäiset aineet ehkäisevät typenkierrolle tärkeiden mikrobien aktiivisuutta maassa. Jäteaineiden vaikutus riippuu suuresti siitä, minkälaisen biologisen käsittelymenetelmän jäteaine on läpikäynyt. (lisää…)

Kestorikkakasvit kevätviljantuotannon uhkana

Kirjallisuuskatsauksessa kartoitettiin ongelmallisimpien kestorikkakasvien, juolavehnän, pelto-ohdakkeen ja peltovalvatin biologiaa ja kemikaalitonta sekä kemiallista torjuntaa. Nämä rikkakasvit menestyvät viljapelloilla, koska ne lisääntyvät voimakkaasti kasvullisesti juurten ja juurakoiden avulla, kilpailevat menestyksekkäästi kasvutilasta, sietävät muokkausta ja leviävät muokkausvälineiden mukana. (lisää…)

Luonnonmukaisen ja tavanomaisen viljelyn vaikutukset maaperään

Tutkimuksessa selvitettiin, poikkeavatko viljelijöiden pitkäaikaisesti luonnonmukaisesti (12-40 vuotta) ja tavanomaisesti viljeltyjen vilja- tai nurmilohkojen maaperän biologiset, kemialliset ja fysikaaliset ominaisuudet toisistaan. Lisäksi tutkittiin, onko maiden biodiversiteetissä ja orgaanisen typen kierrätykseen liittyvissä prosesseissa eroja. (lisää…)

Biotorjunta osana ekologista kasvinsuojelua

Tutkimushankkeen tavoitteena oli selvittää, miten ekologisen viljelyn kasvinsuojeluongelmia voidaan hallita kasvien omia, bioaktiivisia, aineita hyödyntäen. Hankkeessa tutkittiin vuosina 1999-2001 tuholaisten infokemikaaleja, biomolekyylejä kasvitautien torjunnassa ja kasviperäisiä glukosinolaatteja rikkakasvien hallinnassa. Mukana oli soveltavia tutkimuksia käytännön viljelmillä. (lisää…)

Viljelyn, neuvonnan ja tutkimuksen keskellä: osallistuva luomuvihannestilojen kehittäminen

Maatalouden tutkimuskeskuksen Ekologinen tuotanto ja Helsingin yliopiston Kasvintuotantotieteen laitos toteuttivat yhdessä vv. 1995-1998 Osallistuva luomuvihannestilojen kehittäminen (OVI) –hankkeen. Kehittämisprojektissa oli mukana viisitoista luonnonmukaista vihannestuotantoa harjoittavaa viljelijää tai viljelijäpariskuntaa sekä mittava joukko luomuneuvojia, tutkijoita ja muita asiantuntijoita. Tilat sijaitsivat Vaasan ja Mikkelin seudulla sekä Uudellamaalla. Tutkimuksessa kehitettiin ja arvioitiin osallistuvaa tutkimusmenetelmää, kartoitettiin suomalaisen luomuvihannesalan kehittämis- ja tutkimustarpeita sekä tuotettiin ja välitettiin tietoa luomuvihannesyrittäjien tarpeisiin. (lisää…)

Luomuherukan viljelytekniikka: kirjallisuuskatsaus

Luomuherukan viljelytekniikkaa selvitettiin kirjallisuustutkimuksessa MTT Ekologisen tuotannon tutkimusasemalla Karilassa. Herukat viihtyvät vettä läpäisevillä, ilmavilla mailla ja kärsivät helposti maan tiivistymisestä; hikevät hietamaat ovat herukoille otollisia. Multavuus parantaa maan ravinteisuutta ja rakennetta. Esikasveiksi sopivat ruis, peruna, öljykasvit, nurmi sekä erilaiset palkokasvit, jos lohkolla ei ole monivuotisia rikkakasveja. Herukkaviljelmän lopettamisen jälkeen suositetaan luomutuotannossa 4-5 välivuotta, ennen kuin samalle paikalle istutetaan uudet pensaat. (lisää…)