Asiasanat: luomun kehittäminen

A I Virtasen typpikotovarainen viljelyjärjestelmä

A I Virtanen kehitti typpikotovaraista viljelyjärjestelmää Sipoossa sijaitsevalla Joensuun 38 hehtaarin tilallaan vuodesta 1933 lähtien. Kemian Nobel-palkinnon saannin perusteena erityisesti mainittu rehunsäilöntämenetelmän kehittäminen liittyi kiinteästi koko tilan typpiomavaraisuuden tavoitteluun.

Typpiomavaraisuuden hän jakoi kahteen osaan: omavaraiseen valkuaisruokintaan ja omavaraiseen typpilannoitukseen. Omavaraisessa typpilannoituksessa on omavaraisen typenhankinnan lisäksi tärkeää kotoisten lannoitteiden typen hyväksikäyttö. Täydellistä typpiomavaraisuutta helpompaa on vain jommankumman osa-alueen typpiomavaraisuus. (lisää…)

A I Virtasen Nobel-palkinnosta 60 vuotta

Joulukuun 10. tuli kuluneeksi 60 vuotta siitä, kun professori Artturi Iivari Virtanen sai Ruotsin kuninkaalliselta tiedeakatemialta kemian Nobel-palkinnon. Palkinto myönnettiin maatalouden ja ravintokemian keksinnöistä, erityisesti rehunsäilöntämenetelmän kehittämisestä.

A.I. Virtasta voidaan pitää suomalaisen biokemian ja ravitsemustieteen isänä. Suomalaisen säilörehun, voin ja juuston laatu perustuvat pitkälti Virtasen työryhmän tutkimustyöhön. (lisää…)

Lajikeseoksilla lisää satoa ja satovarmuutta luomuun

Viljojen lajikeseokset tuottavat luomuviljelyssä suurempia satoja, ovat viljelyvarmempia ja helpottavat kasvinsuojelua. Lajikeseokset tulee suunnitella luomuviljelyä varten erikseen.

Sopivimmat kolmen lajikkeen seokset tuottivat merkittävästi suurempia satoja useissa erilaisissa olosuhteissa. Parhaat seokset tuottivat suurempia satoja kuin satoisimmat lajikkeet yksinään. Keskimäärin seokset tuottivat sadonlisää -90 – 140 kg/ha. (lisää…)

Luomulajikkeita luomuviljelijöille Sveitsissä

Kaksi erityisesti luonnonmukaiseen viljelyyn jalostettua syysvehnälajiketta on hyväksytty luomuviljelyyn suositeltavien lajikkeiden luetteloon Sveitsissä. Luomulajikkeet on jalostanut yksityinen jalostaja Peter Kunz, joka on erikoistunut jalostamaan kasveja pelkästään luonnonmukaiseen viljelyyn. Jalostustyö tapahtuu luonnonmukaisesti viljellyllä maatilalla. (lisää…)

KULTU-Toimikunta: Luomutuotantoa syytä laajentaa merkittävästi

Julkisissa keittiöissä käytetään pelkästään luomu- ja lähiruokaa. Ja joka neljäs peltohehtaari on parinkymmenen vuoden kuluttua luomutuotannossa, mikäli KULTU-toimikunnnan (kestävän kulutuksen toimikunta) esitys toteutuu.

Toimikunta esittää 73 eri toimenpide-ehdotusta, joissa keskitytään löytämään ratkaisuja niille toimialoille, joilla on eniten vaikutuksia yhteiskunnan ekotehokkuuteen eli siihen, miten hyvinvointia tuotetaan entistä vähemmällä ympäristökuormalla. (lisää…)

Aluekomitea esittää luomualan kehittämistä EU:ssa

Luonnonmukaisilla elintarvikkeilla ja luonnonmukaisella maataloudella on EU:n alueiden komitean mukaan kasvava merkitys mukautettaessa maataloustuotantoa markkinoiden vaatimuksiin, otettaessa huomioon EU:n kansalaisten toiveita erittäin korkeista ympäristön-, eläinten- ja luonnonvarojen suojelustandardeista sekä vahvistettaessa Euroopan kestävää kehitystä.

Tämän takia luomutuotannon edellytykset tulee turvata koko unionin alueella kaikissa oloissa. Luomutuotannon standardien tulee olla luotettavia ja yhdenmukaisia sekä luomutuotannon periaatteiden mukaisia. (lisää…)

EU:n luomusuunnitelma hyväksytty ministerineuvostossa

EU:n ministerineuvosto on lopullisesti hyväksynyt EU:n komission esityksen luonnonmukaisen maatalouden toimintasuunnitelmaksi lokakuun kokouksessa. Toimintasuunnitelmassa on 21 eri toimenpidettä, joiden tarkoitus on kehittää luomualaa, tuotteiden markkinointia, politiikkaa ja luomuvalvontaa.

EU:lla on nyt selkeä toimintasuunnitelma siitä, kuinka luomutuotantoa ja luomutuotteiden markkinointia tulee edistää. Luomutuotteiden kauppa tulee helpottumaan EU:n sisämarkkinoilla sekä muiden maiden ja erityisesti kehitysmaiden kanssa. (lisää…)