Asiasanat: tutkimus

Uusi raportti: Mistä ja miten tunnistaa maan hyvän kasvukunnon?

Peltojen kasvukunnon selvittäminen kannattaa. Monipuolisesti kasvukuntoa selvittämällä ja pohtimalla ongelmien välisiä yhteyksiä voi löytää kullekin lohkolle sopivimmat kasvukunnon hoitotoimet. Esimerkiksi syväkuohkeutuksen, syväjuuristen kasvien ja kipsin yhdistelmä vaikuttaa korjaavan eräiden savimaiden rakennetta melko nopeasti. (lisää…)

Tietokortti Viherlannoitus- ja kerääjäkasvit avomaavihannestuotannossa on julkaistu

Tietokortti viherlannoitus- ja kerääjäkasvien hyödyntämiseen avomaavihannestuotannossa on julkaistu. Tietokortin tausta-aineistoa on kerätty suomalaisilta luomuvihannestiloilta Suomalainen kannattava ja voimistuva luomupuutarhatuotanto  -hankkeessa. Tietokortissa käsitellään monipuolisesti viherlannoitus- ja kerääjäkasvien ominaisuuksia ja tarkastellaan niiden hyödyntämistä käytännössä. (lisää…)

Osaamista maan kasvukunnon hoitoon OSMO-hanke käynnistynyt

osmo_logo

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa on alkanut Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä -hanke (OSMO), jossa kehitetään viljelijöiden osaamista peltojen kasvukunnon parantamisessa ja määrittämisessä. Koetilaverkostossa testataan ja kehitetään uusia menetelmiä, tuotetaan suunnittelun apuvälineitä ja niiden käyttöohjeita sekä levitetään tietoa ja tuloksia pellonpiennarpäivissä, seminaareissa, ammattilehdissä ja internetissä. (lisää…)

Selvitys luomun arvoketjusta Etelä-Savossa

Luomun arvoketjuselvitys 2015Minkälainen on luomuelintarvikkeiden arvoketju? Mitkä ovat tämän arvoketjun ominaispiirteet Etelä-Savossa? Löytyykö kansainvälisiltä markkinoilta luomun arvoketjuun liittyviä liiketoimintamalleja, joita voitaisiin soveltaa Etelä-Savossa? Mitkä ovat eteläsavolaisen luomun arvoketjun kehittämistarpeet ja haasteet?  Aalto-yliopiston Pienyrityskeskuksen laatimassa selvityksessä tarkastellaan näiden kysymysten avulla Etelä-Savon luomuarvoketjua. (lisää…)

Viljelykierrot kannattavia

IMG_1689Toimiva viljelykierto korostuu useilla pelloilla johtuen useiden vuosien yksipuolisesta viljelystä ja raskaasta peltoliikenteestä. – Laskelmiemme mukaan monipuolisen viljelykierron, jossa on viljaa puolet pinta-alasta ja muita, lähinnä öljy- ja palkokasveja lopulla alalla, taloudellinen tulos on noin 50 euroa hehtaarilta parempi yksipuoliseen viljanviljelyyn verrattuna. Ero kasvaa lähes 90 euroon hehtaarilta, jos viljan hinnat laskevat 20 euroa tonnilta enemmän kuin muiden kasvien hinnat, sanoo palveluryhmäpäällikkö Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitosta. (lisää…)

Siirtyminen luomuruokaan vähentää altistumista torjunta-aineille

LuomutuoteosastoSiirtyminen käyttämään luomuruokaa voi vähentää altistumista torjunta-aineille miltei 90 prosentilla, todettiin Melbournelaisen yliopiston tutkimuksessa.
Environmental Research –tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että jo viikossa organofosfaatti-torjunta-aineiden pitoisuudet virtsassa vähenivät 89 prosentilla, kun aikuiset koehenkilöt siirtyivät syömään pääasiassa luonnonmukaisesti tuotettuja elintarvikkeita. (lisää…)

Torjunta-aineiden seokset haitallisia poikien kehitykselle

Maitoa lasipulloissa luomukaupassaTorjunta-aineiden ja muiden kemikaalien yhteisvaikutukset voivat  olla haitallisia jo paljon pienempinä pitoisuuksina, kuin kunkin aineen vaikutus yksinään. Rotilla tehdyissä tanskalaistutkimuksissa havaittiin torjunta-aineiden, muovien pehmentimen ja lääkkeiden seoksilla jo pieninä pitoisuuksina merkittäviä häiriöitä koiraiden sukupuolisten ominaisuuksien kehityksessä, kun altistuminen tapahtui sikiövaiheessa. Vakava puute eri kemikaalien turvallisuustutkimuksissa on se, että mahdollisia yhteisvaikutuksia ei oteta huomioon kemikaalin haitallisuutta arvioitaessa. (lisää…)

Vanhoja lajikkeita säilytetään ja mahdollisuus viljellä

Veli-kauraa luomuviljelyssä 2. Kuva Jukka RajalaVanhoja lajikkeita voidaan Ruotsissa edelleenkin viljellä ja tuottaa sitä varten niiden siementä. Vanhoista lajikkeista pidetään luetteloa, jossa on nyt 62 lajiketta. Siemenkauppalakia muutettiin vuonna 2009 siten, että vanhojen lajikkeiden viljely on mahdollista. Vanhojen lajikkeiden säilyttäminen ja viljely on osa Viljelty monimuotoisuus– ohjelmaa, joka päätettiin käynnistää vuonna 2000 geneettisen monimuotoisuuden säilyttämiseksi.
Suomessa järjestelmä on otettu käyttöön vuonna 2011.  Alkuperäislajikeluetteloon on haettu tähän mennessä 18 lajiketta. (lisää…)