Asiasanat: viljely

Luomuviljely lisää monimuotoisuutta ja biologista tuholaistorjuntaa

 Luonnonmukainen viljely lisää peltojen monimuotoisuutta ja tehostaa luontaista tuholaistorjuntaa. Luomupelloilla kasvilajien ja pölyttäjien määrät ovat moninkertaisia tavanomaisiin peltoihin verrattuna. Myös kirvojen luonnollisia saalistajia on enemmän ja kirvoja selvästi vähemmän tavanomaisiin peltoihin verrattuna. Tämä osoittaa luonnonmukaisesti viljeltyjen peltojen huomattavasti suurempaa biologisen tuholaistorjunnan potentiaalia. Tavanomaisilla pelloilla torjunta-aineiden käyttö laski kirvamääriä lyhytaikaisesti, mutta kasvukauden lopussa kirvoja oli jopa enemmän hyönteisten torjunta-aineilla käsitellyillä pelloilla. Nämä tulokset on saatu saksalaisissa yliopistoissa tehdyssä EU:n rahoittamassa tutkimuksessa. (lisää…)

Julkaisu vauhdittaa luomuruoan terveellisyyskeskustelua

Suomessa on herätty pohtimaan yhä laajemmin ruokavalion merkitystä terveydellemme. Lääketieteessä ja elintarviketeollisuudessa on alettu tutkia ruoka-aineiden terveysvaikutuksia ja toisaalta tavalliset ihmiset ovat alkaneet huolestua yhä teollistuvammasta elintarviketuotannosta sekä ympäristön saastumisesta, joiden seurauksina viime vuosien laajoja ruokaskandaaleja voidaan pitää. Luomunäkökulman keskusteluun tuo Marja Nuoran laatima keskustelupaperi Luomu ja Terveellisyys. (lisää…)

Kymenlaaksoon luomuvalkuaisrehun myyntirengas

Työnimeä Kymen Luomu käyttävä luomuvalkuaisrehun myynti- ja markkinointirengas syntyi keväällä Kymenlaaksoon ja nyt renkaassa on yli 40 luomutilaa koko 2000 hehtaarin sadollaan. Valkuaisrehua viljellään noin 300 hehtaarin alalla. Renkaalla on jo kaksi suurta ostajaa. Mm. härkäpavulle ja herneelle on kysyntää enemmän kuin rengas voi tuottaa.

Riittävän isot myyntierät
– Kun myynnissä on kerralla iso määrä, on ostajakin kiinnostuneempi ja myyjän on mahdollista saada sadosta parempi tarjous. Yleensä ostajalle on hankalinta saada samaa luomukasvia ja varsinkin samaa lajiketta riittävän suuri määrä, sillä yksittäisten viljelijöiden myyntierät saattavat olla hyvin pieniä, kertovat renkaan vetäjät, kouvolalaiset luomuviljelijät Tero Suutari ja Sami Kuoppamäki, jotka saivat valtuudet neuvotella koko renkaan sadosta. (lisää…)

Ympäristöpalkinto jälleen luomuviljelijälle

Teppo HeikkiläItämeren viljelijöiden ympäristöpalkinnon sai Suomessa jälleen luomuviljelijä.

– Niin eikös se nyt ole aika luonnollista, että tällaisen kilpailun voittaa luomutila, toteaa voittaja Teppo Heikkilä.

Heikkilän tilalla Loimaalla on käytössä muitakin erityisympäristötukiin oikeuttavia käytäntöjä kuin luomumenetelmät. Ympäristötuen lisätoimenpiteistä on käytössä muun muassa lannan levitys kasvukaudella ja ravinnetaseet. Heikkilän tila edustaa Suomea koko Itämeren alueen viljelijöiden välisessä loppukilpailussa, jonka voittaja julkistetaan 17.11. Helsingissä. (lisää…)

Viljelykasvien typen otto uuteen valoon

 

Seosviljan aktiivista juuristoaViljelykasvien juuret voivat ottaa maasta typpeä myös aminohappoina. Ei vain nitraattina ja ammoniumtyppenä, niin kuin tähän asti on yleisesti opetettu.  Nämä tulokset saatiin Sandra Jämtgårdin väitöskirjatutkimuksessa Ruotsin maatalousyliopistossa. Tutkimuksessa mitattiin vapaiden aminohappojen määriä eri tyyppisissä peltomaissa. Pitoisuudet ovat matalia, mutta otettujen aminohappojen tilalle vapautuu jatkuvasti uusia maan eloperäisen aineksen hajotessa. (lisää…)

MTK-Varsinais-Suomi virittelee luomun kehittämishanketta

MTK-Varsinais-Suomi on hakenut EU:n maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta rahoitusta kesän yli kestävään selvityshankkeeseen, jossa tutkitaan luonnonmukaisen tuotannon edistämismahdollisuuksia. Mikäli sopiva toimintamalli ja rahoitus löytyvät, on luomun edistämistoimia suunniteltu aloitettavaksi Etelä-Suomen alueella jo tulevan syksyn aikana. (lisää…)

Tutkimus: Luomuviljelyn maataloudelliset haasteet voitettavissa osaamisella

Luonnonmukainen maatalous tarjoaa malleja kestävään maatalouteen luonnonvarojen hyödyntämisen ja ympäristövaikutusten näkökulmista.  Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia luomuviljelyssä saavutettaville satotasoille ratkaisevaa kahta tekijää; typpihuoltoa typensidonnan avulla ja rikkakasvien esiintymistä. Puna-apila-heinäkasvinurmia ja kevätviljoja tutkittiin 34 maatilalla Etelä-Suomen ja Pohjanmaan rannikkoseuduilla. Niittonurmien satoja, apilapitoisuutta ja typensidontaa sekä eri rikkakasvilajien esiintymistä ja kilpailupainetta kevätviljoissa tarkasteli Paul Riesinger väitöskirjatutkimuksessaan sääolosuhteiden, maan ominaisuuksien ja viljelytoimenpiteiden valossa.

(lisää…)

Suomalainen luomutila Itämeren ympäristöystävällisin

Suomalainen Vapolan luomutila on valittu koko Itämeren alueen ympäristöystävällisimmäksi maatilaksi. Maanviljelijät Katariina Vapola ja Jyrki Ankelo palkittiin WWF:n Itämeren viljelijöiden ympäristöpalkinnolla marraskuun lopulla Riiassa kansainvälisen Itämeri-konferenssin yhteydessä. Ympäristöpalkinto jaettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Sen tarkoituksena on kannustaa Itämeren alueen maataloustuottajia ottamaan aktiivisesti osaa rehevöitymisen vähentämiseen. (lisää…)

Vapolan voittajatilalla hoidetaan luonnon monimuotoisuutta, maisemaa ja vesistöjä

Vapolan tilaVapolan tila on voittanut WWF:n ja MTK:n järjestämän kilpailun Suomen ympäristöystävällisimmän viljelijän löytämiseksi. Vapolan luomutila sijaitsee Uudessakaupungissa Kalannin Paulähteen kylässä. Luomutila on hoitanut vesiensuojelunsa esimerkillisesti. Katariina Vapola ja Jyrki Ankelo ovat viljelleet emännän sukutilaa keväästä 2003 asti. Tilan tuotantosuuntana on emolehmätuotanto ja Aberdeen Angus -jalostuskarjan kasvatus. (lisää…)