Lähiruuan hankintaopas auttaa tekemään hyviä hankintapäätöksiä

Ammattikeittiöt ovat keskeisiä aterioiden valmistajiaJulkisissa elintarvikehankinnoissa huomio kiinnittyy usein kilpailuttamisvaiheeseen, vaikka lähiruokahankinnan tärkeimmät ratkaisut pitää tehdä valmisteluvaiheessa. Onnistunut lähiruuan hankintaprosessi vaatii ennakoivaa vuoropuhelua, joka mahdollistaa myös julkiskeittiöiden elintarvikehankinnat alueen pk-yrityksistä.

Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaarissa julkaistiin keskiviikkona 11. joulukuuta Lähiruoan hankintaopas, joka auttaa tekemään ja toteuttamaan hyviä hankintapäätöksiä lähiruokaketjun hyväksi.

Lähis-opas on tarkoitettu julkisen sektorin elintarvikkeiden hankintaprosessiin osallistuville. Oppaassa on kuvattu lähiruuan hankinnan toteutusta ja koottu hyviä esimerkkejä Suomessa tehdyistä hankintatavoista. Lisäksi siinä on perusteltu lähiruuan käytön etuja kunnissa sekä annettu esimerkkejä hankintakriteereistä.

Oppaassa esitellään myös luomuruokaa ja Portaat Luomuun -ohjelmaa.

-Oppaan sisältöön on mahdollista vaikuttaa edelleen, koska sitä täydennetään keväällä 2014, kertoo hankepäällikkö Sari Väänänen EkoCentriasta.

Lataa Lähis-opas

Myöhemmin myös www.lahisopas.fi

Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään –seminaarin esitykset ovat ladattavissa täältä  osoitteesta:

 

Vain 15 prosenttia elintarvikeostoista omasta maakunnasta

Seminaarissa esiteltiin Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin lähiruuan aluetalousselvityksen tuloksia, joiden mukaan julkisen sektorin hankintayksiköt ja -renkaat ostavat vain noin 15 prosenttia kaikista elintarvikeostoistaan oman maakunnan alueelta. Muualta Suomesta ostetaan hieman yli 60 prosenttia ja ulkomailta noin 20 prosenttia elintarvikkeista.

-Useimmat maakuntien julkiskeittiöt suunnittelevat lisäävänsä lähiruuan käyttöä. Tällä on myönteinen vaikutus alueiden työllisyyteen, toteaa professori Hannu Törmä Ruralia-instituutista.

Laskelmat osoittavat, että nykytilanteessa elintarviketeollisuuden vaikutus Suomen bruttokansantuotteeseen on noin 13,2 miljardia euroa ja työllisyyteen noin 95 000 henkilötyövuotta. Yksistään Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden vaikutus BKT:hen on 1,3 miljardia euroa ja työllisyyteen 10 300 henkilötyövuotta. Lähiruuan käytön aluetaloudellisia vaikutuksia on laskettu Ruralia-instituutissa maakuntien ja koko Suomen taloudelle sekä työllisyydelle.

-Toivotaan, että selvitys herättää laajaa keskustelua Suomessa ruuantuotannon ja paikallishankintojen merkityksestä alueille, toteaa projektipäällikkö Leena Viitaharju Ruralia-instituutista.

Seminaarin järjestivät Lähiruokaa ammattikeittiöihin (Lähis) – ja Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä –hankkeet, joita rahoittaa maa- ja metsätalousministeriön lähiruokaohjelma.

Kuntapäättäjät ovat keskeisessä roolissa, kun päätetään kunnassa tarjottavasta ruuasta ja miten ruokapalvelu toteutetaan. Julkinen sektori käyttää vuosittain noin 350 miljoonaa euroa ruuan ja ruuan raaka-aineiden hankintaan. Tällä rahalla tarjoillaan julkisen sektorin yli 9 000 keittiössä päivittäin noin 2 miljoonaa ateriaa. Julkisia hankintoja säätelee hankintalaki, joka perustuu EU:n hankintadirektiiviin. Myös elintarvikehankinnat on aina kilpailutettava, jos niiden arvo ylittää kansallisessa hankintalaissa asetetun kynnysarvon.

Tämän aineiston tuottamiseen on saatu tukea Hämeen ELY-keskukselta EU:n maaseuturahastosta.