Mars-puna-apilaa.Tervetuloa LUOMUTIETOPANKKIIN!

Sivustolta löytyy käytännön luomutietoa pellolta pöytään sekä uutisia ja muuta tietoa meiltä ja maailmalta.
Sivustoa ylläpitää Luomuinstituutti ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti.

Mikä tekee emakosta hyvän emon?

Sikojen hyvinvointiin liittyvässä väitöstutkimuksessa selvitettiin, mitkä ovat hyvän emon tunnusmerkit ja miten ne vaikuttavat porsaiden kasvuun ja eloonjäämiseen. Emakon emo-ominaisuudet ovat jääneet lähes huomioimatta jalostuksessa, sen sijaan porsaskuolleisuutta on pyritty vähentämään muokkaamalla tuotantoympäristöä (mm. porsitushäkin käyttö). (lisää…)

Luomusokeri sopii mehiläisten talviruoaksi

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää luomusokerin soveltuvuutta mehiläisten talviruokintaan. Koeruokinnassa käytettiin luomuruokosokeria. Tutkimuksessa oli mukana yhteensä sataseitsemän yhteiskuntaa kuudelta hunajantuottajalta Itä-Suomen alueelta. (lisää…)

Biojäte- ja lietekompostien käyttömahdollisuudet kasvintuotannossa

Tutkimuksessa selvitettiin laitoksissa tuotettujen biojäte- ja jätevesilietekompostien laatua sekä lannoitus-, maanparannus- ja ympäristövaikutuksia ohran, heinänurmen ja apilanurmen viljelyssä. Laitoskompostien kemiallinen ja fysikaalinen laatu täytti lainsäädännön vaatimukset. Suurin osa komposteista oli kypsiä. Kompostin kypsyyden seurantaan kehitettiin menetelmä, jossa mitataan kompostin lämpötilaa ja kompostikaasuja. Menetelmää voidaan hyödyntää kompostointilaitosten laadunvalvonnassa ja tuotekehityksessä. (lisää…)

Voivatko eloperäiset jäteaineet vaikuttaa haitallisesti maan toimintaan?

Ruotsin maatalousyliopiston mikrobiologian laitoksen tutkimuksessa tutkittiin erilaisten orgaanisten aineiden vaikutusta maan mikrobiston aktiivisuuteen. Tulokset osoittavat, että monet eloperäiset aineet ehkäisevät typenkierrolle tärkeiden mikrobien aktiivisuutta maassa. Jäteaineiden vaikutus riippuu suuresti siitä, minkälaisen biologisen käsittelymenetelmän jäteaine on läpikäynyt. (lisää…)

Kestorikkakasvit kevätviljantuotannon uhkana

Kirjallisuuskatsauksessa kartoitettiin ongelmallisimpien kestorikkakasvien, juolavehnän, pelto-ohdakkeen ja peltovalvatin biologiaa ja kemikaalitonta sekä kemiallista torjuntaa. Nämä rikkakasvit menestyvät viljapelloilla, koska ne lisääntyvät voimakkaasti kasvullisesti juurten ja juurakoiden avulla, kilpailevat menestyksekkäästi kasvutilasta, sietävät muokkausta ja leviävät muokkausvälineiden mukana. (lisää…)

Luonnonmukaisen ja tavanomaisen viljelyn vaikutukset maaperään

Tutkimuksessa selvitettiin, poikkeavatko viljelijöiden pitkäaikaisesti luonnonmukaisesti (12-40 vuotta) ja tavanomaisesti viljeltyjen vilja- tai nurmilohkojen maaperän biologiset, kemialliset ja fysikaaliset ominaisuudet toisistaan. Lisäksi tutkittiin, onko maiden biodiversiteetissä ja orgaanisen typen kierrätykseen liittyvissä prosesseissa eroja. (lisää…)