Mars-puna-apilaa.Tervetuloa LUOMUTIETOPANKKIIN!

Sivustolta löytyy käytännön luomutietoa pellolta pöytään sekä uutisia ja muuta tietoa meiltä ja maailmalta.
Sivustoa ylläpitää Luomuinstituutti ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti.

Biotorjunta osana ekologista kasvinsuojelua

Tutkimushankkeen tavoitteena oli selvittää, miten ekologisen viljelyn kasvinsuojeluongelmia voidaan hallita kasvien omia, bioaktiivisia, aineita hyödyntäen. Hankkeessa tutkittiin vuosina 1999-2001 tuholaisten infokemikaaleja, biomolekyylejä kasvitautien torjunnassa ja kasviperäisiä glukosinolaatteja rikkakasvien hallinnassa. Mukana oli soveltavia tutkimuksia käytännön viljelmillä. (lisää…)

Viljelyn, neuvonnan ja tutkimuksen keskellä: osallistuva luomuvihannestilojen kehittäminen

Maatalouden tutkimuskeskuksen Ekologinen tuotanto ja Helsingin yliopiston Kasvintuotantotieteen laitos toteuttivat yhdessä vv. 1995-1998 Osallistuva luomuvihannestilojen kehittäminen (OVI) –hankkeen. Kehittämisprojektissa oli mukana viisitoista luonnonmukaista vihannestuotantoa harjoittavaa viljelijää tai viljelijäpariskuntaa sekä mittava joukko luomuneuvojia, tutkijoita ja muita asiantuntijoita. Tilat sijaitsivat Vaasan ja Mikkelin seudulla sekä Uudellamaalla. Tutkimuksessa kehitettiin ja arvioitiin osallistuvaa tutkimusmenetelmää, kartoitettiin suomalaisen luomuvihannesalan kehittämis- ja tutkimustarpeita sekä tuotettiin ja välitettiin tietoa luomuvihannesyrittäjien tarpeisiin. (lisää…)

Luomuherukan viljelytekniikka: kirjallisuuskatsaus

Luomuherukan viljelytekniikkaa selvitettiin kirjallisuustutkimuksessa MTT Ekologisen tuotannon tutkimusasemalla Karilassa. Herukat viihtyvät vettä läpäisevillä, ilmavilla mailla ja kärsivät helposti maan tiivistymisestä; hikevät hietamaat ovat herukoille otollisia. Multavuus parantaa maan ravinteisuutta ja rakennetta. Esikasveiksi sopivat ruis, peruna, öljykasvit, nurmi sekä erilaiset palkokasvit, jos lohkolla ei ole monivuotisia rikkakasveja. Herukkaviljelmän lopettamisen jälkeen suositetaan luomutuotannossa 4-5 välivuotta, ennen kuin samalle paikalle istutetaan uudet pensaat. (lisää…)

Maan nitraattitypen määrä loppusyksyllä

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää viherlannoituksen ympäristöystävällistä hyödyntämistä kenttäkokeiden avulla.

Viherkesantojen ja aluskasvien avulla voidaan säädellä maan mineraalitypen määrää monin tavoin. Kasvilajit, sovittaminen viljelykiertoon ja viljelytekniikka voidaan valita sen mukaan, mikä on viherlannoituskasvuston tärkein tavoite. Typen huuhtoutumista voidaan hillitä kasvattamalla pelkkää lannoittamatonta heinäkasvia. Typpipitoisimmankin palkokasvin typpi on hyvin siirrettävissä seuraavalle kasville, kun huolehditaan oikea-aikaisesta maahan muokkaamisesta ja seuraavan kasvin kasvuedellytyksistä. (lisää…)

Viherkesannot ja aluskasvit viljan viljelyssä

Viljelyjärjestelmät-tutkimuksen loppuseminaarin 7.3.2001 raportissa tarkastellaan viherkesantojen ja aluskasvien merkitystä eri näkökulmista kenttäkokeista saatujen tulosten valossa. Tarkasteltavina olivat menetelmien tuottavuus, merkitys ympäristölle typen hallinnan osalta sekä vaikutukset tuotannon jatkuvuuteen ja kannattavuuteen. (lisää…)