Rikkakasvien torjunta-aine atratsiini kastroi sammakot ja muuttaa niitä naaraiksi

Rikkakasvien torjunta-aine atratsiini tekee sammakkokoiraista lisääntymiskyvyttömiä ja voi muuttaa koiraat jopa munimaan pystyviksi naaraiksi. Artratsiinin jäämät ovat erittäin yleisiä peltojen lähistöjen vesistöissä. Ne saattavat olla merkittävä tekijä sammakoiden maailmanlaajuiseen vähenemiseen.

Häiriöitä sukupuolisessa toiminnoissa

Atratsiini on yksi yleisimmin käytetyistä rikkakasvien torjunta-aineista maailmassa. Sen jäämät ovat yleisimpiä torjunta-ainejäämistä. Se on potentiaalinen hormonihäiritsijä, joka vaikuttaa jo matalina pitoisuuksina. Tutkimukset osoittavat, että atratsiini vaikuttaa haitallisesti sammakoiden toukkien kehitykseen. Tämä tutkimus (1) havainnollistaa atratsiinialtistuksen vaikutuksia aikuisten vesieläinten lisääntymisterveyteen. Atratsiinille altistetuista koiraista hävisivät maskuliiniset piirteet (kemiallinen kastraatio) ja ne muuttuivat osin jopa täysin naaraiksi. 10 prosenttia altistuksen saaneista koiraista muuttui lisääntymiskykyisiksi naaraiksi, jotka parittelivat terveiden koiraiden kanssa ja tuottivat elinvoimaisia munia.

Atratsiinille altistetut koiraat kärsivät alentuneesta testosteronin tuotannosta, pienentyneestä sukupuolielimestä, vähentyneestä seksuaalisesta kanssakäymisestä, vähentyneestä sperman tuotannosta ja alentuneesta hedelmällisyydestä.

Atratsiini vaikuttaa vastaavalla tavalla haitallisesti myös muihin vesieliöihin. Tämän tutkimuksen havainnot ovat esimerkkinä atratsiinin ja muiden hormoonihäiritsijöinä toimivien torjunta-aineiden merkityksestä maailmanlaajuiseen sammakoiden vähenemiseen.

Heikentynyt immuunipuolustus ja kehitys

Kirjallisuuskatsaus (2) atratsiinin vaikutuksista sammakoihin osoittaa, että atratsiini pienensi sammakoiden kokoa kaikissa 19 tutkimuksessa, heikensi immuunipuolustusjärjestelmää 35 tapauksessa 43 tutkimuksesta, lisäsi tulehdussairauksia poikasilla 13 tapauksessa 16 tutkimuksesta ja muutti sukupuolista kehitystä monin tavoin.

Atratsiini muuttaa sammakoiden ja kalojen käyttäytymistä myös lisäämällä niiden yliaktiivisuutta sekä heikentämällä pakoreaktiota vaaratilanteissa.
Tämä tutkimus on ensimmäinen riippumattoman tahon tekemä meta-analyysi atratsiinin mahdollisista vaikutuksista vesieliöihin.

Nostaa stressihormonin tasoa

Rotilla tehdyssä tutkimuksessa (3) havaittiin, että atratsiini myös altistaa naarasrotat stressille. Rottanaaraat altistettiin joko  75 mg/kg kerta-annokselle tai neljän päivän ajan 12,5 mg/kg tai 75 mg/kg annoksille.

Verestä mitattiin eri hormoonipitoisuuksien muutoksia. Kortikosteronin ja progeteronin pitoisuuden muutokset olivat havaittavissa jo 15 minuutin kuluttua suun kautta tapahtuvasta altistuksesta. Stressihormonien pitoisuuksien nousu veressä voi estää munasolujen irtoamisen ja vähentää siten hedelmällisyyttä.

Havainto siitä, miten atratsiini ja yksi sen hajoamistuotteista vaikuttaa eläinten lisääntymisterveyteen on tärkeä, kun tehdään johtopäätöksiä siitä, miten atratsiini voi vaikuttaa ihmisiin.

Atratsiiniä käytetään yleisesti rikkakasvien torjuntaan maissilla, sokeriruo´olla ja eräillä muilla kasveilla. Ei käytetä Suomessa.


Lähteet:

1) Hayesa T., B. ym. 2010. Atrazine induces complete feminization and chemical castration in male African clawed frogs (Xenopus laevis). Proceedings of the National Academy of Sciences, March 1, 2010. doi: 10.1073/pnas.0909519107.

2) Rohr, J. ja McCoy K. 2009. A Qualitative Meta-analysis Reveals Consistent Effects of Atrazine on Freshwater Fish and Amphibians,” Environmental Health Perspectives, September 23, 2009. doi:10.1289/ehp.0901164.


3) Fraites P. 2009. Characterization of the hypothalamic-pituitary-adrenal axis response to atrazine and metabolites in the female rat.
Toxicological Sciences 112(1):88-99. 

Teksti: Jukka Rajala