‘monimuotoisuus’ arkisto

Palkokasvit ilmastonmuutoksen hillitsijöinä sekä biopolttoaineiden raaka-aineena

Palkokasvien kyky sitoa typpe√§ v√§hent√§√§ fossiilisista energial√§hteist√§ per√§isin olevia hiilidioksidip√§√§st√∂j√§ ja¬†tuottaa pienempi√§ ilokaasu- eli dityppioksidip√§√§st√∂j√§ verrattuna teollisesti valmistetulla typell√§ lannoitettuihin viljely- ja laidunj√§rjestelmiin. Palkokasvit my√∂s nopeuttavat hiilen varastoitumista maaper√§√§n. Useiden erilaisten ekosysteemipalvelujen tarjoamisen lis√§ksi palkokasvit voivat toimia arvokkaina raaka-aineina biojalostamoille korvaten raaka√∂ljyyn perustuvia materiaaleja. Lue lis√§√§ »

Monimuotoisuudesta viljelijälle hyötyä

РLuonnoneliöt voivat toimia viljelijän apulaisina muun muassa pölyttäjinä ja tuholaistorjunnassa. Tutkimuksen avulla on selvitetty, miten voidaan luoda hyvät edellytykset luonnon eliöille, kertoo tutkija Anne Piirainen.
Maatilan monimuotoisuustekij√∂ist√§ k√§ytet√§√§n nimityst√§ ekologinen infrastruktuuri – ekologinen rakenne. Saksankielisess√§ osassa Keski-Eurooppa ekologisen infrastruktuurin edist√§miseen on useita tukimuotoja. My√∂s Suomen ymp√§rist√∂tukien piirist√§ on mahdollista koostaa ekologisen infrastruktuurin parantamiseksi sopivat kokonaisuudet. Lue lis√§√§ »

Luomuviljely lisää monimuotoisuutta ja tuholaisten luontaisia vihollisia

Luonnonmukainen viljely lis√§√§ peltojen monimuotoisuutta ja tehostaa luontaista tuholaistorjuntaa. Luomupelloilla kasvilajien ja p√∂lytt√§jien m√§√§r√§t ovat moninkertaisia tavanomaisiin peltoihin verrattuna. My√∂s kirvojen luonnollisia saalistajia on enemm√§n ja kirvoja selv√§sti v√§hemm√§n tavanomaisiin peltoihin verrattuna. T√§m√§ osoittaa luonnonmukaisesti viljeltyjen peltojen huomattavasti suurempaa biologisen tuholaistorjunnan potentiaalia. Tavanomaisilla pelloilla torjunta-aineiden k√§ytt√∂ laski kirvam√§√§ri√§ lyhytaikaisesti, mutta kasvukauden lopussa kirvoja oli jopa enemm√§n hy√∂nteisten torjunta-aineilla k√§sitellyill√§ pelloilla. N√§m√§ tulokset on saatu¬†saksalaisissa yliopistoissa tehdyss√§¬†EU:n rahoittamassa tutkimuksessa. Lue lis√§√§ »

Luomuun siirtyminen lisää kasvi- ja perhoslajien määrää

Ruotsalaistutkimuksen mukaan luomuviljelyyn siirtymisell√§ on v√§lit√∂n vaikutus peltoalueiden lajiston monimuotoisuuteen. Viljelytavan muutoksen pitk√§n aikav√§lin vaikutuksia tutkittiin maatiloilla, joilla oli viljelty luonnonmukaisesti jopa 25 vuotta. Kasvien ja perhosten lajirunsaus oli noin 20 prosenttia¬†suurempi luomutiloilla ja perhosten lukum√§√§r√§t olivat noin 60 prosenttia¬†suurempia tavanomaisiin tiloihin verrattuna. Kasvi- ja perhoslajien runsastuminen tapahtui v√§litt√∂m√§sti luomuviljelyyn siirtymisen j√§lkeen. Perhosten yksil√∂m√§√§r√§ kasvoi v√§hitellen ja kaksinkertaistui 25 vuoden kuluessa. Lue lis√§√§ »

Kimalaiskannat vähentyneet voimakkaasti Pohjois-Amerikassa

Yhdysvaltalaistutkijat ovat vahvistaneet useiden kimalaislajien kantojen pienentyneen dramaattisesti viimeisten 20 vuoden aikana. Ensimm√§inen Yhdysvallat laajasti kattava tutkimus osoitti, ett√§ nelj√§ lajia on harvinaistunut huolestuttavasti tai puuttuu kokonaan aiemmilta esiintymisalueiltaan. Tutkijoiden mukaan taantuvien kimalaislajien geneettinen monimuotoisuus on alempi ja my√∂s loistartunnat ovat niiss√§ yleisempi√§ kuin vakailla lajeilla. Mit√§√§n varmaa syyt√§ kantojen romahtamiselle ei voitu osoittaa. Lue lis√§√§ »

Kevätviljapeltojen rikkakasvillisuuden muutokset

Suomessa on seurattu kev√§tviljapeltojen rikkakasvillisuuden muutoksia laajoin kartoituksin jo 1960-luvulta l√§htien. Luonnonmukaisen viljelyn yleistyess√§ 1990-luvulla kartoituksiin (1997‚Äď1999) otettiin mukaan edustava otos luomutiloja, joiden rikkakasvillisuutta vertailtiin tavanomaisesti viljeltyihin tiloihin. Useat 1990-luvulla tutkitut luomutilat olivat olleet luomuviljelyss√§ vasta lyhyen aikaa. Vuosina 2007‚Äď2009 kartoitus toistettiin samoilla peltolohkoilla tavoitteena tutkia luomuviljelyn pitk√§aikaisvaikutuksia rikkakasvilajiston monimuotoisuuteen ja toisaalta rikkakasviongelmiin. Tutkimus on osa Maatalouden ymp√§rist√∂tuen vaikutusten seuranta (MYTVAS) -projektia. Kartoitus tehtiin 14 tutkimusalueella, 283 maatilalla, 595 pellolla, joista 72 oli luomupeltoja. Lue lis√§√§ »

Luomussa mansikat parempia ja maa viljavampaa osoittaa tutkimus USA:sta

Luomuna ja tavanomaisesti mansikkaa viljelevien tilojen ja satojen vertailu osoitti, ett√§ luomumansikat olivat maukkaampia, ravitsevampia ja maa oli viljavampaa sek√§ monimuotoisuus maassa oli tavanomaista suurempi. Tutkimus tehtiin Washingtonin valtionyliopistossa vertailemalla 13 luomu- ja tavanomaista Kaliforniassa mansikkaa viljelev√§√§ tilaa toisiinsa. Lue lis√§√§ »