‘monimuotoisuus’ arkisto

Palkokasvit ilmastonmuutoksen hillitsijöinä sekä biopolttoaineiden raaka-aineena

Palkokasvien kyky sitoa typpeä vähentää fossiilisista energialähteistä peräisin olevia hiilidioksidipäästöjä ja tuottaa pienempiä ilokaasu- eli dityppioksidipäästöjä verrattuna teollisesti valmistetulla typellä lannoitettuihin viljely- ja laidunjärjestelmiin. Palkokasvit myös nopeuttavat hiilen varastoitumista maaperään. Useiden erilaisten ekosysteemipalvelujen tarjoamisen lisäksi palkokasvit voivat toimia arvokkaina raaka-aineina biojalostamoille korvaten raakaöljyyn perustuvia materiaaleja. Lue lisää »

Monimuotoisuudesta viljelijälle hyötyä

– Luonnoneliöt voivat toimia viljelijän apulaisina muun muassa pölyttäjinä ja tuholaistorjunnassa. Tutkimuksen avulla on selvitetty, miten voidaan luoda hyvät edellytykset luonnon eliöille, kertoo tutkija Anne Piirainen.
Maatilan monimuotoisuustekijöistä käytetään nimitystä ekologinen infrastruktuuri – ekologinen rakenne. Saksankielisessä osassa Keski-Eurooppa ekologisen infrastruktuurin edistämiseen on useita tukimuotoja. Myös Suomen ympäristötukien piiristä on mahdollista koostaa ekologisen infrastruktuurin parantamiseksi sopivat kokonaisuudet. Lue lisää »

Luomuviljely lisää monimuotoisuutta ja tuholaisten luontaisia vihollisia

Luonnonmukainen viljely lisää peltojen monimuotoisuutta ja tehostaa luontaista tuholaistorjuntaa. Luomupelloilla kasvilajien ja pölyttäjien määrät ovat moninkertaisia tavanomaisiin peltoihin verrattuna. Myös kirvojen luonnollisia saalistajia on enemmän ja kirvoja selvästi vähemmän tavanomaisiin peltoihin verrattuna. Tämä osoittaa luonnonmukaisesti viljeltyjen peltojen huomattavasti suurempaa biologisen tuholaistorjunnan potentiaalia. Tavanomaisilla pelloilla torjunta-aineiden käyttö laski kirvamääriä lyhytaikaisesti, mutta kasvukauden lopussa kirvoja oli jopa enemmän hyönteisten torjunta-aineilla käsitellyillä pelloilla. Nämä tulokset on saatu saksalaisissa yliopistoissa tehdyssä EU:n rahoittamassa tutkimuksessa. Lue lisää »

Luomuun siirtyminen lisää kasvi- ja perhoslajien määrää

Ruotsalaistutkimuksen mukaan luomuviljelyyn siirtymisellä on välitön vaikutus peltoalueiden lajiston monimuotoisuuteen. Viljelytavan muutoksen pitkän aikavälin vaikutuksia tutkittiin maatiloilla, joilla oli viljelty luonnonmukaisesti jopa 25 vuotta. Kasvien ja perhosten lajirunsaus oli noin 20 prosenttia suurempi luomutiloilla ja perhosten lukumäärät olivat noin 60 prosenttia suurempia tavanomaisiin tiloihin verrattuna. Kasvi- ja perhoslajien runsastuminen tapahtui välittömästi luomuviljelyyn siirtymisen jälkeen. Perhosten yksilömäärä kasvoi vähitellen ja kaksinkertaistui 25 vuoden kuluessa. Lue lisää »

Kimalaiskannat vähentyneet voimakkaasti Pohjois-Amerikassa

Yhdysvaltalaistutkijat ovat vahvistaneet useiden kimalaislajien kantojen pienentyneen dramaattisesti viimeisten 20 vuoden aikana. Ensimmäinen Yhdysvallat laajasti kattava tutkimus osoitti, että neljä lajia on harvinaistunut huolestuttavasti tai puuttuu kokonaan aiemmilta esiintymisalueiltaan. Tutkijoiden mukaan taantuvien kimalaislajien geneettinen monimuotoisuus on alempi ja myös loistartunnat ovat niissä yleisempiä kuin vakailla lajeilla. Mitään varmaa syytä kantojen romahtamiselle ei voitu osoittaa. Lue lisää »

Kevätviljapeltojen rikkakasvillisuuden muutokset

Suomessa on seurattu kevätviljapeltojen rikkakasvillisuuden muutoksia laajoin kartoituksin jo 1960-luvulta lähtien. Luonnonmukaisen viljelyn yleistyessä 1990-luvulla kartoituksiin (1997–1999) otettiin mukaan edustava otos luomutiloja, joiden rikkakasvillisuutta vertailtiin tavanomaisesti viljeltyihin tiloihin. Useat 1990-luvulla tutkitut luomutilat olivat olleet luomuviljelyssä vasta lyhyen aikaa. Vuosina 2007–2009 kartoitus toistettiin samoilla peltolohkoilla tavoitteena tutkia luomuviljelyn pitkäaikaisvaikutuksia rikkakasvilajiston monimuotoisuuteen ja toisaalta rikkakasviongelmiin. Tutkimus on osa Maatalouden ympäristötuen vaikutusten seuranta (MYTVAS) -projektia. Kartoitus tehtiin 14 tutkimusalueella, 283 maatilalla, 595 pellolla, joista 72 oli luomupeltoja. Lue lisää »

Luomussa mansikat parempia ja maa viljavampaa osoittaa tutkimus USA:sta

Luomuna ja tavanomaisesti mansikkaa viljelevien tilojen ja satojen vertailu osoitti, että luomumansikat olivat maukkaampia, ravitsevampia ja maa oli viljavampaa sekä monimuotoisuus maassa oli tavanomaista suurempi. Tutkimus tehtiin Washingtonin valtionyliopistossa vertailemalla 13 luomu- ja tavanomaista Kaliforniassa mansikkaa viljelevää tilaa toisiinsa. Lue lisää »