‘ympäristönsuojelu’ arkisto

Ravinnekuormituksen arviointi: ravinnetaseista ravinnetehokkuuteen

Ravinnetaseet kuvaavat systeemiin tulevien ja systeemistä poislähtevien ravinteiden erotuksen. Tähänastisessa tarkastelussa maatalouden ravinteiden käyttöä ei ole kyetty kuvaamaan millään vertailukelpoisella, yhteismitallisella suureella. Ravinnetaseet eivät sellaisenaan sovellu kuvaamaan tilakohtaista ravinteiden hyväksikäyttöä. Keskeisimmät ongelmat liittyvät tulosten tulkintaan ja erilaisten ravinnevirtojen hallintaan. Tutkija Pentti SEuri tarkastelee ravinnetaseiden hyödyntämistä ja ravinnetehokkuuden määrittämistä. Lue lisää »

Luomun ympäristötehokkuus

Luomutuotannosta vallitsee mitä erilaisimpia uskomuksia ja käsityksiä – myyttejä. Tässä artikkelissa vastataan niistä kahteen: ”Luomun ravinnekuormitus on tavanomaista maataloutta voimakkaampaa käytetyn karjalannan vuoksi” sekä ”Luomussa käytetään enemmän energiaa kuin tavanomaisessa tuotannossa”.

Luomutuotantoa ja sen ympäristövaikutuksia arvioidaan usein vain maatiloilla tapahtuvien toimintojen perusteella. Tällöin jäävät huomiotta maatilan ulkopuoliset toiminnot, joiden vaikutus kokonaisuuteen voi olla selvästi maatilatoimintoja suurempi. Lue lisää »

Miten Itämerta rehevöittävät ravinteet saadaan hyötykäyttöön? Ota kantaa 15.4. saakka

Ympäristöministeriö laatii parhaillaan ravinteiden kierrätyksen ohjelmaa. Sen tavoitteena on, että erityisesti fosfori- ja typpipäästöt Itämereen vähenevät selvästi ja että Itämeren tila olisi hyvä. Kansalaisilta toivotaan Otakantaa.fi -foorumilla näkemyksiä siitä, miten ravinteet saadaan paremmin hyötykäyttöön. Keskustelu on auki 15.4. saakka. Lue lisää »

Luomutiloilla harvoin puutetta fosforista – tutkimus Pohjanmaan ja Hämeen luomutiloilla v. 2004-2005

 

Luomussa tärkeimmät fosforilähteet ovat kotieläinlanta ja maan kasveille käyttökelpoiset fosforivarat. Koska kasvinviljelyyn suuntautuneilla luomutiloilla lannan saatavuus on rajoitettua, fosforin puutos saattaisi olla yhtenä syynä luomun tavanomaista viljelyä heikompaan satotasoon. Tässä tutkimuksessa selvitettiin luomupeltojen fosforipitoisuuden muutoksia ja viljavuustasoa tavoitteena arvioida, onko luomuviljelyssä puutetta fosforista ja voisiko kotieläintuotannon ylijäämäfosforin suuntaaminen luomupelloille nostaa satotasoa. Lue lisää »

Lannoitus, ravinnetaseet ja maatalouden vesistökuormitus

Miten ravinnetaseet ovat Suomessa kehittyneet?  Miten käytettyjen lannoitteiden ravinteiden hyväksikäyttöä voitaisiin parantaa?
Miten ravinnepäästöjä vesistöihin voitaisiin vähentää?

Ravinnetaseiden kehityksestä Suomessa ja taseiden parantamismahdollisuuksista kertoo diaesitys, jonka on laatinut professori Eila Turtola MTT:ltä  LuomuTIETOverkkoon. Lue lisää »

Superbakteerit levinneet luonnonvaraisiin eläimiin

Pelättyjä ja lähes kaikille antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereja on löydetty ensimmäisen kerran villieläimistä Yhdysvalloissa. Tutkijoiden mukaan on lähes mahdotonta selvittää, miten villieläimet ovat bakteerin saaneet. Lue lisää »

Luomumaidon ilmastovaikutus tavanomaista pienempi

Luomumaidon kasvihuonekaasupäästöt maitokiloa kohti ovat 10-20 prosenttia pienempiå kuin tavanomaisesti tuotetun maidon. Luomumaidon päästöt olivat matalampia myös maidontuotantoon käytettyä peltopinta-alaa kohti laskettuna. Nämä tulokset saatiin, kun  luomututkimuslaitos FiBL vertaili  eri maidontuotantotapojen ilmastovaikutuksia laajassa elinkaaritutkimuksessa Itävallassa. Lue lisää »

Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet hyödyksi

Aluskasvi kasvaa yhdessä tuotantokasvin kanssa mutta jatkaa kasvuaan tämän korjuun jälkeen. Ihanteellinen aluskasvi kasvaa aluksi hitaasti, häiriten mahdollisimman vähän pääkasvin kasvua. Pääkasvin korjuun jälkeen aluskasvin tulisi hyödyntää valo, vesi ja vapaat ravinteet tehokkaasti eli kasvaa voimakkaasti. Kerääjäkasvin tehtävä on kerätä maasta ravinteita, etenkin mineraalityppeä, ja estää siten huuhtoutumista. Lue lisää »

Luomumaatalous vastaus tulevaisuuden haasteisiin?

Luomumaatalous voi vastata maailmanlaajuisiin haasteisiin kuten ilmastonmuutoksen lieventämiseen ja siihen sopeutumiseen,  biodiversiteetin vähenemiseen sekä maatalouden ympäristövaikutuksiin. Luomumaatalouden kehitystä edistäviä päätekijöitä ovat kuluttajat,  maatalouden ympäristö-ohjelmat, yhteiskunnan positiivinen perusasenne ja  hallitusten kehittämisohjelmat sekä tutkimus ja tiedonlevittäminen. Luomumaatalouden mahdollisuuksista vastata kestävyyden haasteisiin ja luomun kehittämisestä Keski-Euroopassa kertoi johtaja Urs Niggli Sveitsin luomututkimuslaitokselta Luomupäivässä 9.11.2011 Mikkelissä.

.

Lue lisää »

Luomutuotanto vähentää vesistöjen rehevöitymisriskiä

Luonnonmukainen maataloustuotanto vähentää selvästi vesistöjä rehevöittävien typpi- ja fosforipäästöjen riskiä tavanomaiseen tuotantoon verrattuna.  Näihin tuloksiin on tultu tilakohtaisten ravinnetaseiden perusteella laajaan tila-aineistoon perustuvassa tutkimuksessa, jonka tekivät Ruotsin maatalousyliopiston kestävän maatalouden laitoksen tutkijat.

Lue lisää »