Tilaa RSS-syöte Lisätietoa RSS-syötteistä

Luonnonmukainen viljely tukee maaperän mikrobiston monimuotoisuutta ja peltoekosysteemin toimintaa

Mikrobit ovat peltoekosysteemin toiminnalle keskeisiä maaperäeliöitä. Maaperän mikrobit vapauttavat ravinteita mineralisoimalla orgaanisia aineita, varastoivat maaperään orgaanista hiiltä, parantavat maaperän mururakennetta, tukahduttavat maalevintäisiä kasvien taudinaiheuttajia ja vaikuttavat kasvien terveyteen sekä satomäärään. Tutkimuksen tavoitteina olivat paljastaa mikrobiston eroavaisuudet luonnonmukaisesti ja tavanomaisesti viljellyissä maissa, arvioida erilaisten mikrobiyhteisöjen vaikutusta kasvien kasvuun ja orgaanisen aineksen hajotukseen sekä tutkia mikrobirakenteen suhdetta... Lue lisää »

Luomukulutus viestittää sosiaalisesti arvostetuista piirteistä: arvoperustalla rooli mielikuvissa

Journal of Food Products Marketing -tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa, joka syntyi osana poikkitieteellistä Suomessa toteutettua MainGreen-hanketta, on yhtäältä selvitetty, millaisia sosiaalisesti arvostettuja piirteitä luomuruoan suosijalta vaikuttavaan henkilöön liitetään ja toisaalta, eroavatko mielikuvat erilaiset arvomaailmat omaavien kuluttajien keskuudessa. Lisäksi on selvitetty, onko luomun tuotetyypillä roolia käsityksissä. Tutkimuksen taustalla on tutkijan aiempia huomioita siitä, että luomukulutukseen kytkeytyy maineellista symboliikkaa. Tutkimus... Lue lisää »

Palauttaako luomutuotanto peltokasvillisuuden monimuotoisuuden?

Kataloniassa, Espanjassa tutkittiin, missä määrin luomuviljely voi elvyttää nykyistä peltokasvillisuuden monimuotoisuutta, joka vähenee maatalouden tehostamisen myötä. Tutkimuksessa selvitettiin, onko Kataloniassa viimeisten viiden vuosikymmenen aikana rikkakasvien monimuotoisuus vähentynyt viljakasveilla maatalouden tehostamisen takia ja missä määrin luonnonmukaisella viljelyllä on ollut vaikutusta kasvin monimuotoisuuden palautumiseen. Viimeisten vuosikymmenten ajan lajirikkaus sekä viljelyskelpoisten rikkakasvien määrä ovat vähentyneet maatalouden tehostamisen takia... Lue lisää »

Maaperän muokkaustekniikoiden vaikutus maaperään

Maaperän hedelmällisyyden ongelmat, kuten muokkauksesta aiheutuneet tai maaperän rakenteesta johtuvat rasitteet ovat maataloudessa hankalia ratkottavia. Tämän takia Euroopan luomuviljelijät ovat osoittaneet kiinnostusta maaperää säästävää viljelytapaa, eli kevytmuokkausta tai vähennettyä muokkausta kohtaan. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi kynnön korvaamista sänkimuokkauksella tai pelkkää suorakylvöä. Ensimmäinen syy kyntämisen lopettamiselle on suojella maaperää esimerkiksi eroosiolta jättämällä sadonkorjuujätteet ja muu orgaaninen aines... Lue lisää »

Mitkä tekijät ennustavat sitä, että tavanomaiset puutarhatilat siirtyvät luomuun?

Suomen hallitus on asettanut tavoitteeksi kasvattaa luomun osuutta 20 % peltoalasta vuoteen 2020 mennessä. Puutarhatuotannossa luomun osuus pinta-alasta on kuitenkin selvästi pienempi. Marjoilla ja omenilla luomun osuus alasta on noin kymmenen prosenttia, mutta avomaan vihanneksissa osuus jää vajaaseen viiteen prosenttiin tuotantoalasta. Luomutuotanto kiinnostaa erityisesti pieniä tiloja, mikä tekee kotimaisen luomupuutarhatuotannon volyymin kasvattamisesta haasteellista. Tutkimuksessa tarkasteltiin... Lue lisää »

Nautakarjan metallialtistus luomu- ja tavanomaisessa maidontuotannossa

Ihmisille yleisin altistumistapa myrkyllisille metalleille tapahtuu ravinnon kautta. Siksi onkin tärkeää minimoida saatujen myrkyllisten metallien määrä ruokavaliossa. Eläinperäisten elintarvikkeiden, kuten lihan ja sisäelinten kautta saamme myrkyllisiä metalleja elimistöömme. Tässä tutkimuksessa on tutkittu nautakarjan myrkyllisten metallien lähteitä eri tuotantojärjestelmissä. Luomuviljelyllä pyritään vähentämään ympäristön saastumista rajoittamalla epäorgaanisten lannoitteiden käyttöä sekä kivennäisaineiden lisäaineita rehuseoksissa, joita käytetään paljon tavanomaisessa... Lue lisää »

Finnish food consumption and its displaced impacts

Vilma Sandström defended her PhD dissertation in the University of Helsinki on 21.11.2018. In this dissertation the focus is on the quantitative analysis of the displaced environmental pressures through international trade related to Finnish food consumption, and the development of accounting methodologies to better account for the implications of trade. Globalization has increased the interconnections... Lue lisää »

Suomalaisten ruoankulutuksen ulkoistetut ympäristövaikutukset

Helsingin yliopistossa 21.11.2018 väitelleen Vilma Sandströmin väitöskirjassa keskiössä on analyysi suomalaisten ruoankulutuksen aiheuttamasta ulkoistetusta ympäristön käytön paineesta sekä ruoankulutuksen hiilijalanjälkilaskennan kehittäminen niin, että kaupan materiaalivirrat otetaan siinä paremmin huomioon. Globalisaation myötä maantieteellisten alueiden väliset yhteydet ovat lisääntyneet. Kaukaisia ympäristö- ja yhteiskunnallis-taloudellisia vaikutuksia, takaisinkytkentöjä sekä seurauksia maantieteellisten systeemien välillä kutsutaan englanninkielisellä termillä telecouplings. Tällaisten yhteyksien kasvu... Lue lisää »

Glyfosaatti häiritsee mehiläisten ruoansulatusmikrobiston toimintaa

Mehiläisten pesäkuolemien aiheuttajia on tutkittu pitkään, mutta syitä ei vieläkään ymmärretä riittävän hyvin. Amerikkalaisessa tutkimuksessa selvitettiin yleisesti käytetyn ja mehiläisille turvallisena pidetyn rikkakasvien torjunta-aineen glyfosaatin vaikutuksia niiden ruoansulatuselimistön mikrobipopulaatioille. Glyfosaatti on mehiläisille itsessään enintään hyvin lievästi myrkyllistä, mutta monet bakteerit ovat herkkiä glyfosaatille. Glyfosaatin teho rikkakasvien torjunnassa perustuu kasvien shikimaattikierrossa tietyn EPSPS-entsyymin toiminnan estämiseen. Eläinten elintoiminnoissa shikimaattikierrolla ei ole merkitystä, joten glyfosaatin... Lue lisää »

Luomuviljelijöiden joustavuustekijät muuttuvissa olosuhteissa

Suomalaisten luomuviljelijöiden resilienssistrategioita yhteiskunnan ja ympäristön muuttuessa on selvitetty äskettäin julkaistussa tutkimuksessa. Resilienssillä tarkoitetaan kykyä selviytyä epävarmuuksien ja muutosten keskellä. Niin ekologisiin kuin yhteiskunnallisiinkin muutoksiin sopeutuminen edellyttää viljelijöiltä kykyä joustavuuteen ja uudenlaisten strategioiden käyttöönottoon. Luomutuotannossa joustavuus pohjautuu useisiin tekijöihin: tietoihin, taitoihin ja oppimiseen, yhteistyöverkostoihin, paikallisyhteyteen, yhteisön rakenteeseen, monipuoliseen ja innovatiiviseen talousosaamiseen sekä osallistumiseen yhteiskunnan hallintajärjestelmiin.... Lue lisää »

1 2 3 8