Kasvinviljelyn, kotieläintuotannon, metsätalouden sekä näihin liittyvät maankäytön muutokset huomioiden, maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen määrä on noin 30 prosenttia kaikista maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Kotieläintuotannon osuus on noin 14,5 % päästöistä maailmanlaajuisesti ja nautakarjatalous vastaa tästä noin kahta kolmasosaa. Italialaisessa tutkimuksessa vertailtiin luomu- ja tavanomaista maatilaa Italia on merkittävä naudanlihan tuottajamaa. Luomutuotannon osuus Italian naudanlihan tuotannosta on noin 4 %....
Lue lisää »
Luonnonmukaisesti tuotetun ja tavanomaisen ruoan ravitsemuksellista laatua vertailtiin italialaisessa katsauksessa. Sertifioitu luomutuotanto edellyttää, että tuotannossa noudatetaan agroekologisia viljelymenetelmiä, jotka painottavat maaperän hoitoa ja vähentävät ympäristön kuormitusta. Luomutuotannossa ei hyväksytä synteettisiä kasvinsuojeluaineita ja lannoitteita, vaan kasvinsuojelussa turvaudutaan ennaltaehkäiseviin viljelytoimiin ja mekaanisiin menetelmiin sekä lannoitetaan viljelykierrossa olevilla viherlannoitusnurmilla, orgaanisilla kierrätyslannoitteilla ja karjanlannalla. Luomukarjataloudessa pyritään myös tuotantoeläinten hyvinvointiin...
Maatalous aiheuttaa suoraan arviolta 10-12 % globaaleista ilmastovaikutuksista. Jos tähän lisätään vielä lannoitteiden valmistuksesta ja maan käytön muutoksista aiheutuvat päästöt voi maatalouden ilmastovaikutukset nousta 30 %:iin hiilidioksidisekvivalentteina laskettuna. Maatalouden suorista päästöistä 38 % tulee peltomaasta, jonka päästöistä dityppioksidilla (N2O) on keskeinen rooli. N2O vapautuu peltomaasta ilmakehään kemiallisten lannoitteiden ja lannan käytön sekä orgaanisen aineksen hajoamisen seurauksena....
Luomupelloilla luonnon monimuotoisuus on suurempi ja vesistö- ja ilmastohaitat pienemmät, kertoo laajan tutkimushankkeen raportti. Saksalainen Thünen Institut vertaili useamman tutkimuslaitoksen yhteishankkeessa luomuviljelyä käsittelevää tieteellistä kirjallisuutta tavoitteena koota yhteen luomun tuottamia ympäristöhyötyjä. Thünen Institut tekee soveltavaa tutkimusta maa-, metsä- ja kalatalouden aloilla. Hankkeessa arvioitiin 528 tutkimusta ja lähes 3000 luomu–tavanomainen vertailuparia. Tuloksia tarkasteltiin vesiensuojelun, maan kasvukunnon,...
Kasvien lehvästön pinnalla eli fyllosfäärissä elävät mikro-organismit ovat tärkeitä kasvinterveydelle sekä tuottavuudelle. Joitakin sienien aiheuttamia kasvitauteja lukuun ottamatta ei vielä tunneta, miten kasvinviljelyn käytännöt vaikuttavat fyllosfäärissä esiintyviin sieniin eri viljelykasveilla. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli verrata sienien monimuotoisuutta, tasaisuutta ja yhteisön muotoutumista syysvehnän lehvästössä luonnonmukaisessa ja tavanomaisessa tuotannossa. Samalla tutkittiin syysvehnän sieniyhteisöjen rakenteeseen vaikuttavia ympäristö- ja...
Mikrobit ovat peltoekosysteemin toiminnalle keskeisiä maaperäeliöitä. Maaperän mikrobit vapauttavat ravinteita mineralisoimalla orgaanisia aineita, varastoivat maaperään orgaanista hiiltä, parantavat maaperän mururakennetta, tukahduttavat maalevintäisiä kasvien taudinaiheuttajia ja vaikuttavat kasvien terveyteen sekä satomäärään. Tutkimuksen tavoitteina olivat paljastaa mikrobiston eroavaisuudet luonnonmukaisesti ja tavanomaisesti viljellyissä maissa, arvioida erilaisten mikrobiyhteisöjen vaikutusta kasvien kasvuun ja orgaanisen aineksen hajotukseen sekä tutkia mikrobirakenteen suhdetta...
Journal of Food Products Marketing -tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa, joka syntyi osana poikkitieteellistä Suomessa toteutettua MainGreen-hanketta, on yhtäältä selvitetty, millaisia sosiaalisesti arvostettuja piirteitä luomuruoan suosijalta vaikuttavaan henkilöön liitetään ja toisaalta, eroavatko mielikuvat erilaiset arvomaailmat omaavien kuluttajien keskuudessa. Lisäksi on selvitetty, onko luomun tuotetyypillä roolia käsityksissä. Tutkimuksen taustalla on tutkijan aiempia huomioita siitä, että luomukulutukseen kytkeytyy maineellista symboliikkaa. Tutkimus...
Kataloniassa, Espanjassa tutkittiin, missä määrin luomuviljely voi elvyttää nykyistä peltokasvillisuuden monimuotoisuutta, joka vähenee maatalouden tehostamisen myötä. Tutkimuksessa selvitettiin, onko Kataloniassa viimeisten viiden vuosikymmenen aikana rikkakasvien monimuotoisuus vähentynyt viljakasveilla maatalouden tehostamisen takia ja missä määrin luonnonmukaisella viljelyllä on ollut vaikutusta kasvin monimuotoisuuden palautumiseen. Viimeisten vuosikymmenten ajan lajirikkaus sekä viljelyskelpoisten rikkakasvien määrä ovat vähentyneet maatalouden tehostamisen takia...
Maaperän hedelmällisyyden ongelmat, kuten muokkauksesta aiheutuneet tai maaperän rakenteesta johtuvat rasitteet ovat maataloudessa hankalia ratkottavia. Tämän takia Euroopan luomuviljelijät ovat osoittaneet kiinnostusta maaperää säästävää viljelytapaa, eli kevytmuokkausta tai vähennettyä muokkausta kohtaan. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi kynnön korvaamista sänkimuokkauksella tai pelkkää suorakylvöä. Ensimmäinen syy kyntämisen lopettamiselle on suojella maaperää esimerkiksi eroosiolta jättämällä sadonkorjuujätteet ja muu orgaaninen aines...
Suomen hallitus on asettanut tavoitteeksi kasvattaa luomun osuutta 20 % peltoalasta vuoteen 2020 mennessä. Puutarhatuotannossa luomun osuus pinta-alasta on kuitenkin selvästi pienempi. Marjoilla ja omenilla luomun osuus alasta on noin kymmenen prosenttia, mutta avomaan vihanneksissa osuus jää vajaaseen viiteen prosenttiin tuotantoalasta. Luomutuotanto kiinnostaa erityisesti pieniä tiloja, mikä tekee kotimaisen luomupuutarhatuotannon volyymin kasvattamisesta haasteellista. Tutkimuksessa tarkasteltiin...