Hedelmätarhoissa on usein niukasti kasvilajeja pitämässä yllä hyötyniveljalkaisten kantoja. Kukkivien viherkaistojen lisääminen hedelmätarhoihin voisi parantaa siten eliöyhteisöjen toiminnallista monimuotoisuutta, kuten lisätä biologisen torjunnan mahdollisuuksia. Tässä tutkimuksessa kehitettiin malli pysyvien luonnonkukkakaistojen perustamiselle ja hoidolle hedelmätarhoissa kuudessa Euroopan maassa. Kukkivista viherkaistoista monenlaisia ympäristöhyötyjä Monipuoliset kasviyhteisöt tarjoavat maatalousekosysteemeille monia ekosysteemipalveluita. Kukkivat viherkaistat parantavat maan kasvukuntoa, hedelmäpuiden ravitsemusta, vähentävät... Lue lisää »

Luomuinstituutin tieteellisen neuvottelukunnan jäsen erikoistutkija Kaija Hakala Luonnonvarakeskuksesta toimi vastaväittäjänä virolaisen Anne Ingverin väitöstilaisuudessa Viron maatalousyliopistossa 16.6.2020. Kaija Hakala kertoo väitöstilaisuudesta Osallistuin vastaväittäjänä Anne Ingverin luomutuotantoa käsittelevään väitökseen 16.6.2020. Väitös “Impact of farming system, pre-crop and weather conditions on yield and quality of spring wheat” järjestettiin Tartossa, Eestin yliopiston maataloustiedekunnassa (Institute of Agricultural and Environmental... Lue lisää »

Luonnonmukainen tuotanto Suomessa perustuu Euroopan unionin asetusten mukaisiin vähimmäisvaatimuksiin sekä tarkasti säädeltyyn valvontajärjestelmään. Luomutuotannon voi katsoa olevan riippuvaista luomun kuluttajista, ja olennainen tekijä tässä riippuvuussuhteessa on luottamus. Luottamus on elintarviketuotannon ja -turvallisuuden perusta, ja se perustuu riskienhallintaan. Riskienhallinta puolestaan edellyttää riskinarviointia. Helsingin yliopiston pro gradu -työssä tutkittiin luomuvalvonnassa käytetyn lomakkeen käyttökelpoisuutta riskien arviointiin. Luomuvalvonnan kohdentaminen... Lue lisää »

Amerikkalaisessa Pennsylvanian yliopiston tutkimuksessa selvitettiin sitä, miten ravintola-asiakkaan päätös tilata luomuruokaa vaikuttaa hänen seuraaviin ruokavalintoihinsa. Kuluttajien motiiveja luomuruokavalintoihin on tutkittu aiemmin, ja luomuvalintoihin liitetään yleensä odotuksia ruoan terveellisyydestä ja ympäristöystävällisyydestä. Luomuun yhdistetään usein myös naisellisina pidettyjä arvoja, kuten yhteisöllisyyttä ja huolenpitoa. Luomuvalintaa seuraavien ruokavalintojen ketjussa esiintyviä motiiveja ei kuitenkaan ole aiemmin tutkittu. Koejärjestely Erityisesti miesten... Lue lisää »

Eurooppalaiset tutkijat painottavat maatalouden kestävyysmuutoksen välttämättömyyttä. Euroopan Unionin yhteinen maatalouspolitiikka (CAP) tukijärjestelmineen ei tutkijoiden mukaan ole onnistunut tähän mennessä vastaamaan luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen, ilmastonmuutoksen hillitsemisen, viljelysmaan kasvukunnon parantamisen eikä sosioekonomisten ongelmien ratkaisemisen tavoitteisiin. Komission ehdotus CAP-uudistukseksi antaisi mahdollisuuden kestävyyden edistämiseksi, mutta uudistus mahdollistaa jäsenmaille myös alhaisen kunnianhimon toimeenpanoreitit. Tutkijaryhmän aloitteella on laaja tiedeyhteisön kannatus noin... Lue lisää »

Kun puhutaan ruoan terveellisyydestä, niin mitä ominaisuuksia kuluttajat pitävät tärkeinä luomuelintarvikkeita valitessaan? Vaikka terveellisyysoletus on monissa tutkimuksissa osoittautunut kuluttajien tärkeäksi luomuvalintoja ohjaavaksi motiiviksi, ei juurikaan ole tutkittu tarkemmin, mitä aspekteja terveellisyysodotuksiin sisällytetään. Täsmäryhmäkeskusteluja luomuruoan terveellisyydestä Tanskassa käytetään eniten maailmassa rahaa luomuelintarvikkeiden ostamiseen. Aiemmissa tutkimuksissa oli todettu luomuruokavalintojen perusteluina seuraavanlaisia motiiveja: terveyshuolet, ympäristöhuolet, eläinten hyvinvointi ja... Lue lisää »

Tälle sivulle on koottu tietoa aluskasveista niin UusiRaHa-hankkeen seminaarien esitelmät kuin muu aineistokin. Sivun alaosasta löytyy myös aineistoja aluskasveista ruotsinksi. . Lue lisää »

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA julkaisi tuoreet valvontatiedot kasvinsuojeluaineiden jäämistä elintarvikkeissa. Euroopan yhteisön alueella tutkittiin yhteensä yli 91000 elintarvikenäytettä vuonna 2018, joista etsittiin yhteensä 821 yhdistettä. Tutkitut yhdisteet ja näytemäärät vaihtelivat maittain.  Asukaslukuun suhteutettuna eniten näytteitä tutkittiin Bulgariassa, 109 näytettä 100 000 asukasta kohden, ja vähiten Suomessa, 1,8 näytettä 100 000 asukasta kohden. Suomen näytteistä löydettiin yhteensä... Lue lisää »

Brittiläisessä katsausartikkelissa tutkittiin kuluttajien suhtautumista ruoan terveys-, ympäristö- ja sosiaalisen kestävyyden merkintöihin. Erilaisia elintarvikkeiden vastuullisuusmerkintöjä on olemassa maailmassa sadoittain, osa lainsäädännön velvoittamia ja toiset elintarviketeollisuuden ja kaupan vapaaehtoisesti käyttöön ottamia. Tässä merkintöjen viidakossa on epäselvää, millaisin motiivein kuluttajat arvottavat merkintöjä ruokavalintojensa perusteluina. Tutkimuksessa etsittiin systemaattisesti eri julkaisutietokannoista julkaisuja ennalta suunnitellun hakustrategian mukaisesti. Hakutermeinä käytettiin ympäristö-... Lue lisää »

Mitä tiivistyminen maksaa? Miten tiivistymisen aiheuttamia haittoja voisi pienentää koneketjujen suunnittelulla? Miten tiivistymisriskejä voi pienentä alentamalla rengaskuormia? Miten tiivistymisriskejä pienentäviä koneketjuja suunnitellaan käytännön tilalle? Näihin kysymyksiin vastaa yliopistotutkija Tuomas Mattila OSMO-hankkeelle tekemässään esityksessä. Lue lisää »