Vilma Sandström defended her PhD dissertation in the University of Helsinki on 21.11.2018. In this dissertation the focus is on the quantitative analysis of the displaced environmental pressures through international trade related to Finnish food consumption, and the development of accounting methodologies to better account for the implications of trade. Globalization has increased the interconnections... Lue lisää »

Helsingin yliopistossa 21.11.2018 väitelleen Vilma Sandströmin väitöskirjassa keskiössä on analyysi suomalaisten ruoankulutuksen aiheuttamasta ulkoistetusta ympäristön käytön paineesta sekä ruoankulutuksen hiilijalanjälkilaskennan kehittäminen niin, että kaupan materiaalivirrat otetaan siinä paremmin huomioon. Globalisaation myötä maantieteellisten alueiden väliset yhteydet ovat lisääntyneet. Kaukaisia ympäristö- ja yhteiskunnallis-taloudellisia vaikutuksia, takaisinkytkentöjä sekä seurauksia maantieteellisten systeemien välillä kutsutaan englanninkielisellä termillä telecouplings. Tällaisten yhteyksien kasvu... Lue lisää »

Mehiläisten pesäkuolemien aiheuttajia on tutkittu pitkään, mutta syitä ei vieläkään ymmärretä riittävän hyvin. Amerikkalaisessa tutkimuksessa selvitettiin yleisesti käytetyn ja mehiläisille turvallisena pidetyn rikkakasvien torjunta-aineen glyfosaatin vaikutuksia niiden ruoansulatuselimistön mikrobipopulaatioille. Glyfosaatti on mehiläisille itsessään enintään hyvin lievästi myrkyllistä, mutta monet bakteerit ovat herkkiä glyfosaatille. Glyfosaatin teho rikkakasvien torjunnassa perustuu kasvien shikimaattikierrossa tietyn EPSPS-entsyymin toiminnan estämiseen. Eläinten elintoiminnoissa shikimaattikierrolla ei ole merkitystä, joten glyfosaatin... Lue lisää »

Suomalaisten luomuviljelijöiden resilienssistrategioita yhteiskunnan ja ympäristön muuttuessa on selvitetty äskettäin julkaistussa tutkimuksessa. Resilienssillä tarkoitetaan kykyä selviytyä epävarmuuksien ja muutosten keskellä. Niin ekologisiin kuin yhteiskunnallisiinkin muutoksiin sopeutuminen edellyttää viljelijöiltä kykyä joustavuuteen ja uudenlaisten strategioiden käyttöönottoon. Luomutuotannossa joustavuus pohjautuu useisiin tekijöihin: tietoihin, taitoihin ja oppimiseen, yhteistyöverkostoihin, paikallisyhteyteen, yhteisön rakenteeseen, monipuoliseen ja innovatiiviseen talousosaamiseen sekä osallistumiseen yhteiskunnan hallintajärjestelmiin.... Lue lisää »

Ruoantuotannon ympäristövaikutukset syntyvät miljoonien tuottajien toiminnan seurauksena. Saman tuotteen tuotannon ympäristövaikutusten suuruus voi vaihdella jopa 50-kertaisesti tuottajasta riippuen. Tuottajat pystyvät siis parantamaan omalla toiminnallaan tuotannon ympäristöystävällisyyttä tiettyyn pisteeseen saakka. Kuluttajille on tarjottava tietoa erilaisten tuotantotapojen ympäristövaikutuksista ja kulutusta on suunnattava vähemmän ympäristökuormitusta aiheuttavaan tuotantoon. Ruoantuotannon ympäristövaikutukset vaihtelevat suuresti johtuen siitä, että maapallon ruoantuotannosta vastaa yli... Lue lisää »

Luomun kestävyys- ja tuottavuuslupausten haasteena on pidetty alhaisempaa hehtaarisatoa tavanomaiseen viljelyyn verrattuna.  Hollantilaisessa pitkäaikaisessa kenttätutkimuksessa vertailtiin tavanomaisten ja luomukoealojen satotasoja maaperäoloiltaan samanlaisilla pelloilla 13 vuoden aikana. Vredepeelin koekentällä toteutettiin 13 vuotta kestäneessä kokeessa kuusivuotinen viljelykierto perunalla, herneellä, purjolla, ohralla, sokerijuurikkaalla ja maissilla, joiden jälkeen luomupellolla seurasi peitekasvi. Tavanomaisilla lohkoilla oli sama viljelykierto. Luomupellon tehokas orgaanisen aineksen lisäys... Lue lisää »

Helsingin yliopiston maatalous- metsätieteellisessä tiedekunnassa hyväksytyssä Liisa Vigeliuksen kandidaatintutkielmassa selvitettiin kirppojen torjuntaa öljykasveilta ilman kemiallista torjuntaa. Kirpat ovat rypsin ja rapsin taimivaiheen tuholaisia, joiden torjunta voi olla haastavaa. Niiden esiintymistä on vaikea ennustaa, ja se voi vaihdella suuresti ajallisesti ja paikallisesti. Kirppavaurioita voidaan kuitenkin vähentää ilman kemiallisia torjunta-aineita erityisesti viljelyksellisillä menetelmillä. Biologiset menetelmät vaativat vielä... Lue lisää »

Aikaisemmissa tutkimuksissa on todettu, että luomuperunan käyttöä ammattikeittiöissä estää luomuperunan heikko saatavuus suurempina erinä, korkea hinta ja ennen kaikkea alhainen jalostusaste. Ammattikeittiösektorilla vaatimukset perunan osalta ovat kasvaneet niin, että nykyvaatimuksien mukaan perunan on oltava vähintään pestyä, mielellään kuorittua, pilkottua tai jopa esikypsennettyä. Luomuperunan tuottajat eivät ole nähneet ammattikeittiöitä kiinnostavina asiakkaina jalostustoiminnan työläyden, investointivaatimusten ja toisaalta... Lue lisää »

Luomutuotannon mahdollisuuksista ruokkia maailman väestö kestävällä tavalla on viime vuosina virinnyt hyvin paljon keskustelua. Asiaa on tarkasteltu lähes yksinomaan tehokkuusnäkökulmasta käsin kohdistamalla huomio satotasoihin ja ympäristövaikutuksiin tuotettua satokiloa kohden. Näissä tarkasteluissa luomutuotanto on leimattu tehottomaksi vaihtoehdoksi erityisesti sen alhaisempien satotasojen ja suuremman maan käytön vaatimuksen takia. Tässä tutkimuksessa on otettu laajempi koko ruokajärjestelmää tarkasteleva näkökulma.... Lue lisää »

Appetite-tiedelehdessä julkaistussa, Vaasan yliopiston, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin ja Jyväskylän yliopiston yhteistutkimuksessa on selvitetty erilaisin kokeellisin menetelmin, kytkeytyykö luomuruokien suosimiseen sosiaaliseen statukseen liittyvää mainesymboliikkaa, ja millaisin eri tavoin se voi ilmentyä. Työn taustalla on huomioita siitä, että kestävien tuotteiden kulutussyiden on monesti osoitettu olevan myös maineellisia. Tutkimus rakentui kahdesta osiosta, joissa yliopisto-opiskelijat tekivät joko tuotevalintoja tai... Lue lisää »