Tilaa RSS-syöte Lisätietoa RSS-syötteistä

Hanki arvostusta ostamalla luomuruokaa!

Suomalaisessa tutkimuksessa selvitettiin luomuruoan kuluttajiin liitettyjä arvostuksia kahden nettikyselyn ja koejärjestelyn avulla. Tutkimuksella haluttiin selvittää, liitetäänkö luomuruoan kuluttajiin prososiaalisen statuksen mielikuvaa ja miten kuluttajakäyttäytymistä havainnoivien henkilöiden omat arvot vaikuttavat luomukuluttajuuden arvostukseen. Prososiaalisella statuksella tarkoitetaan kanssaihmisten huomiota ja arvostusta, mitä voidaan tavoitella esimerkiksi hankkimalla ja käyttämällä korkealaatuisia ylellisyystuotteita. Tutkimuksessa havaittiin luomuruoan kuluttamisen näyttäytyvän sosiaalisesti arvostettavana. Tutkimuksessa... Lue lisää »

Miten paljon luomutuotanto edistää luonnon monimuotoisuutta lauhkealla vyöhykkeellä?

  Luonnon monimuotoisuus on vähentynyt maatalousympäristöissä dramaattisesti viime vuosikymmeninä. Maankäyttö vaikuttaa keskeisesti maatalousympäristöjen biologiseen monimuotoisuuteen. Saksalaisessa katsaustutkimuksessa käytiin läpi 801 lauhkealla ilmastovyöhykkeellä tehtyä tutkimusta vuosilta 1990-2017, joissa oli selvitetty eläin- ja kasvilajien lajirikkautta ja/tai -runsautta tavanomaisesti ja luomuviljellyillä maatalousalueilla. Luomuviljelyllä tunnustetaan olevan merkitystä maatalouden ympäristöhaittojen ehkäisemisessä, vaikka luomutuotannossa olevan peltoalan osuus on maailmanlaajuisesti edelleen pieni.... Lue lisää »

Millainen on eurooppalainen luomumaitotila?

Eurooppalaisessa tutkimuksessa tunnistettiin ja karakterisoitiin luomumaitoa tuottavien maatilojen ominaispiirteitä seitsemässä Euroopan maassa, Itävallassa, Sveitsissä, Saksassa, Tanskassa, Liettuassa, Puolassa ja Ruotsissa. Erilaisia luomumaidon tuotantojärjestelmätyyppejä tunnistettiin 22 kappaletta Euroopassa. Vuosien 2007 ja 2016 välillä luomumaidon tuotanto on lähes kaksinkertaistunut EU:ssa. Kuluttajat käyttävät enenevissä määrin luomutuotteita ja monet tuottajat ovatkin siirtyneet luomutuotantoon paremman tuottajahinnan takia.  Luomumaidontuotannolle ominaista on... Lue lisää »

Nautakarjatuotteiden vienti vesirikkailta alueilta: Tapaustutkimus Suomesta

Kuinka ruokkia väestö kestävästi tulevaisuudessa, kun maapallon väkiluku voi kasvaa jopa 10 miljardiin vuoteen 2050 mennessä? Jo nyt luonnonvarat ravinnon tuottamiseen ovat tiukoilla monissa maailman kolkissa. Vesivarannot ovatkin usein niukimmat alueilla, joissa väestöntiheys on suuri ja maataloudessa käytetään paljon kasteluvettä. Maataloustuotteiden kuluttaminen aiheuttaa 92 % vesijalanjäljestämme, joten on hyvin aiheellista kiinnittää huomiota vedenkäyttöön ruuantuotannossa. Ruuansaatavuutta... Lue lisää »

Mustikkajauheen taika talteen – kuivauksen ja fraktioinnin vaikutus polyfenolien pysyvyyteen

Food science & nutrition lehdessä julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin eri kuivausmenetelmien ja jauhatusasteiden vaikutuksia mustikkamehun valmistuksessa syntyvän mustikkapuristuskakun fenolisten yhdisteiden määrään. Tutkimuksessa haluttiin myös selvittää, kuinka hyvin eri partikkelikokoon jauhetut fraktiot liukenevat veteen ja kermaan. Tarkoituksena oli löytää mustikan laatua vähiten heikentävä prosessointimenetelmä, jonka jälkeen kuivattua mustikkapuristuskakkua voitaisiin käyttää ravinteikkaana lisänä erilaisiin elintarvikkeisiin. Tutkimus suoritettiin laboratorio-olosuhteissa... Lue lisää »

Lisäarvoa mehutuotannon sivuvirroille – välipalatuotteita prosessoidusta mustikkapuristuskakusta

Ruotsalaisessa tutkimuksessa selvitettiin mustikkamehutuotannon sivuvirtana syntyvän mustikkapuristuskakun käyttöä ekstrudoidun viljavälipalatuotteen ainesosana. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kahden eri kuivausmenetelmän ja ekstruusion käytettävyyttä mustikkapuristuskakkupohjaisen elintarvikkeen kehittämisessä. Mustikat sisältävät runsaasti polyfenoleja kuten esimerkiksi antosyaaneja, joilla on todettu olevan terveysvaikutuksia mm. 2-tyypin diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien hillitsemisessä. Näin ollen mustikka sopisi hyvin terveellisen välipalatuotteen valmistukseen. Tutkimus suoritettiin laboratorio-olosuhteissa.... Lue lisää »

Terveydelle haitallisimmat hyönteisten torjunta-aineet halvimpia

Italialainen tutkijaryhmä selvitti tuhohyönteisten torjunnan kustannuksia ja terveysvaikutuksia viininviljelyssä viljelijöiden käyttökirjanpidon perusteella. Italiassa käytetään tehoaineiksi laskettuna keskimäärin 6,6 kg kasvinsuojeluaineita hehtaarille vuodessa, ja viininviljelyssä vuosittaisia torjuntakäsittelyjä on enemmän kuin useimmilla muilla satokasveilla. Italian viinitarhoilla esiintyy yleisesti useita tuhohyönteislajeja, joiden torjuntaan on markkinoilla runsaasti insektisidivalmisteita. Torjuntakustannus vai käyttäjän terveys? Koska useimmilla insektisideillä on käyttäjän terveyden kannalta... Lue lisää »

FNI-indeksi ruoan luonnollisuusasteen mittaamiseen

Kuluttajat edellyttävät yhä tarkempaa tietoa ja suurempaa läpinäkyvyyttä elintarvikkeiden laatumerkinnöiltä. Erityisesti ruoan luonnonmukaisuus kiinnostaa kuluttajia kasvavassa määrin. Erilaisia mittareita on kehitetty ruoan laadun kuvaamiseksi, mutta yhtenäistä ja kattavaa järjestelmää, jossa otettaisiin huomioon sekä lainsäädännölliset ja tekniset vaatimukset että kuluttajien arvostukset ruoan luonnollisuudesta, ei ole vielä käytössä. Tässä tutkimuksessa kehitetty Food Naturalness Index (FNI) yhdistää kuluttajatutkimuksissa... Lue lisää »

Maapallon ruoantuotannon luomuistaminen 100 %:sesti muuttaisi merkittävästi vallitsevia viljelykiertoja ja tuotantokasvivalikoimaa

Keskustelu luomutuotannosta päätyy usein pohdintaan, voiko luomutuotannolla ruokkia maapallon väestöä. Useimmiten päädytään vertailemaan luomussa ja tavanomaisessa tuotannossa saavutettavaa satotasoa pelto- ja kasvilajikohtaisesti. Tämä on hyvin yksinkertainen vertailuasetelma, sillä siirtyminen luomutuotantoon ei vaikuta ainoastaan yksittäisten satokasvien satotasoon, vaan koko viljelykierron kasvilajivalikoimaan ja koko kierron satotasoon. Tässä tutkimuksessa on ensimmäistä kertaa tarkasteltu, kuinka luomutuotannon kasvattaminen nykyisestä globaalista... Lue lisää »

Sopimuksista kulttuuriin: luomu- ja lähiruoan julkiset hankinnat ruokajärjestelmän kestävyysmuutoksen edistäjinä

Julkisten ruokapalveluiden hankintakäytännöillä on keskeinen merkitys ruokajärjestelmän kestävyysmuutoksessa. Muutosjohtajat ovat usein visionäärisiä edelläkävijöitä, jotka omalla innostuksellaan ja edistyksellisten politiikkatavoitteiden tukemina lisäävät lähi- ja luomutuotteiden hankintoja laitoskeittiöiden raaka-aineiksi. Tällaiset paikalliset menestystarinat ovat toistaiseksi kuitenkin olleet liian pienimuotoisia ja toisistaan eriytyneitä, jotta niiden avulla olisi pystytty muuttamaan valtakunnallisesti julkisten ruokapalveluiden yleistä toimintakulttuuria. Yhteisellä oppimisella toimintakulttuurin muutoksia Kanadalaisessa... Lue lisää »

1 2 3 4 11