Tilaa RSS-syöte Lisätietoa RSS-syötteistä

Palauttaako luomutuotanto peltokasvillisuuden monimuotoisuuden?

Kataloniassa, Espanjassa tutkittiin, missä määrin luomuviljely voi elvyttää nykyistä peltokasvillisuuden monimuotoisuutta, joka vähenee maatalouden tehostamisen myötä. Tutkimuksessa selvitettiin, onko Kataloniassa viimeisten viiden vuosikymmenen aikana rikkakasvien monimuotoisuus vähentynyt viljakasveilla maatalouden tehostamisen takia ja missä määrin luonnonmukaisella viljelyllä on ollut vaikutusta kasvin monimuotoisuuden palautumiseen. Viimeisten vuosikymmenten ajan lajirikkaus sekä viljelyskelpoisten rikkakasvien määrä ovat vähentyneet maatalouden tehostamisen takia... Lue lisää »

Muokkausmenetelmien vaikutus maan kasvukuntoon

Peltomaan kasvukunnon ongelmat, kuten muokkauksesta aiheutuneet tai maaperän rakenteesta johtuvat kasvukunnon putteet ovat maataloudessa haastavia ratkottavia. Tämän takia Euroopan luomuviljelijät ovat osoittaneet kiinnostusta maaperää säästävää viljelytapaa eli kevytmuokkausta tai vähennettyä muokkausta kohtaan. Kyntö voidaan korvata sänkimuokkauksella tai käyttää suorakylvöä. Ensimmäinen syy kyntämisen lopettamiselle on suojella maaperää esimerkiksi eroosiolta jättämällä sadonkorjuujätteet ja muu orgaaninen aines maan pinnalle.... Lue lisää »

Mitkä tekijät ennustavat sitä, että tavanomaiset puutarhatilat siirtyvät luomuun?

Suomen hallitus on asettanut tavoitteeksi kasvattaa luomun osuutta 20 % peltoalasta vuoteen 2020 mennessä. Puutarhatuotannossa luomun osuus pinta-alasta on kuitenkin selvästi pienempi. Marjoilla ja omenilla luomun osuus alasta on noin kymmenen prosenttia, mutta avomaan vihanneksissa osuus jää vajaaseen viiteen prosenttiin tuotantoalasta. Luomutuotanto kiinnostaa erityisesti pieniä tiloja, mikä tekee kotimaisen luomupuutarhatuotannon volyymin kasvattamisesta haasteellista. Tutkimuksessa tarkasteltiin... Lue lisää »

Nautakarjan metallialtistus luomu- ja tavanomaisessa maidontuotannossa

Ihmisille yleisin altistumistapa myrkyllisille metalleille tapahtuu ravinnon kautta. Siksi onkin tärkeää minimoida saatujen myrkyllisten metallien määrä ruokavaliossa. Eläinperäisten elintarvikkeiden, kuten lihan ja sisäelinten kautta saamme myrkyllisiä metalleja elimistöömme. Tässä tutkimuksessa on tutkittu nautakarjan myrkyllisten metallien lähteitä eri tuotantojärjestelmissä. Luomuviljelyllä pyritään vähentämään ympäristön saastumista rajoittamalla epäorgaanisten lannoitteiden käyttöä sekä kivennäisaineiden lisäaineita rehuseoksissa, joita käytetään paljon tavanomaisessa... Lue lisää »

Finnish food consumption and its displaced impacts

Vilma Sandström defended her PhD dissertation in the University of Helsinki on 21.11.2018. In this dissertation the focus is on the quantitative analysis of the displaced environmental pressures through international trade related to Finnish food consumption, and the development of accounting methodologies to better account for the implications of trade. Globalization has increased the interconnections... Lue lisää »

Suomalaisten ruoankulutuksen ulkoistetut ympäristövaikutukset

Helsingin yliopistossa 21.11.2018 väitelleen Vilma Sandströmin väitöskirjassa keskiössä on analyysi suomalaisten ruoankulutuksen aiheuttamasta ulkoistetusta ympäristön käytön paineesta sekä ruoankulutuksen hiilijalanjälkilaskennan kehittäminen niin, että kaupan materiaalivirrat otetaan siinä paremmin huomioon. Globalisaation myötä maantieteellisten alueiden väliset yhteydet ovat lisääntyneet. Kaukaisia ympäristö- ja yhteiskunnallis-taloudellisia vaikutuksia, takaisinkytkentöjä sekä seurauksia maantieteellisten systeemien välillä kutsutaan englanninkielisellä termillä telecouplings. Tällaisten yhteyksien kasvu... Lue lisää »

Glyfosaatti häiritsee mehiläisten ruoansulatusmikrobiston toimintaa

Mehiläisten pesäkuolemien aiheuttajia on tutkittu pitkään, mutta syitä ei vieläkään ymmärretä riittävän hyvin. Amerikkalaisessa tutkimuksessa selvitettiin yleisesti käytetyn ja mehiläisille turvallisena pidetyn rikkakasvien torjunta-aineen glyfosaatin vaikutuksia niiden ruoansulatuselimistön mikrobipopulaatioille. Glyfosaatti on mehiläisille itsessään enintään hyvin lievästi myrkyllistä, mutta monet bakteerit ovat herkkiä glyfosaatille. Glyfosaatin teho rikkakasvien torjunnassa perustuu kasvien shikimaattikierrossa tietyn EPSPS-entsyymin toiminnan estämiseen. Eläinten elintoiminnoissa shikimaattikierrolla ei ole merkitystä, joten glyfosaatin... Lue lisää »

Luomuviljelijöiden joustavuustekijät muuttuvissa olosuhteissa

Suomalaisten luomuviljelijöiden resilienssistrategioita yhteiskunnan ja ympäristön muuttuessa on selvitetty äskettäin julkaistussa tutkimuksessa. Resilienssillä tarkoitetaan kykyä selviytyä epävarmuuksien ja muutosten keskellä. Niin ekologisiin kuin yhteiskunnallisiinkin muutoksiin sopeutuminen edellyttää viljelijöiltä kykyä joustavuuteen ja uudenlaisten strategioiden käyttöönottoon. Luomutuotannossa joustavuus pohjautuu useisiin tekijöihin: tietoihin, taitoihin ja oppimiseen, yhteistyöverkostoihin, paikallisyhteyteen, yhteisön rakenteeseen, monipuoliseen ja innovatiiviseen talousosaamiseen sekä osallistumiseen yhteiskunnan hallintajärjestelmiin.... Lue lisää »

Ruoan ympäristövaikutusten vähentäminen on ruoantuottajien, ruokaketjun muiden toimijoiden ja kuluttajien yhteinen asia

Ruoantuotannon ympäristövaikutukset syntyvät miljoonien tuottajien toiminnan seurauksena. Saman tuotteen tuotannon ympäristövaikutusten suuruus voi vaihdella jopa 50-kertaisesti tuottajasta riippuen. Tuottajat pystyvät siis parantamaan omalla toiminnallaan tuotannon ympäristöystävällisyyttä tiettyyn pisteeseen saakka. Kuluttajille on tarjottava tietoa erilaisten tuotantotapojen ympäristövaikutuksista ja kulutusta on suunnattava vähemmän ympäristökuormitusta aiheuttavaan tuotantoon. Ruoantuotannon ympäristövaikutukset vaihtelevat suuresti johtuen siitä, että maapallon ruoantuotannosta vastaa yli... Lue lisää »

Satotason erot luomun ja tavanomaisen välillä tasoittuvat pitkällä aikavälillä

Luomun kestävyys- ja tuottavuuslupausten haasteena on pidetty alhaisempaa hehtaarisatoa tavanomaiseen viljelyyn verrattuna.  Hollantilaisessa pitkäaikaisessa kenttätutkimuksessa vertailtiin tavanomaisten ja luomukoealojen satotasoja maaperäoloiltaan samanlaisilla pelloilla 13 vuoden aikana. Vredepeelin koekentällä toteutettiin 13 vuotta kestäneessä kokeessa kuusivuotinen viljelykierto perunalla, herneellä, purjolla, ohralla, sokerijuurikkaalla ja maissilla, joiden jälkeen luomupellolla seurasi peitekasvi. Tavanomaisilla lohkoilla oli sama viljelykierto. Luomupellon tehokas orgaanisen aineksen lisäys... Lue lisää »

1 2 3 4 5 10