Tilaa RSS-syöte Lisätietoa RSS-syötteistä

Luomuruokavalion vaikutus matalatuloisten kaupunki- ja maatalousyhteisöjen nuorten lasten torjunta-ainealtistumiselle

TUTKITTUA TIETOA: Viimeaikaiset luomuruokavaliotutkimukset antavat ymmärtää, että ruoka on merkittävä lähde nuorten lasten torjunta-aine-altistumiselle. Kyseiset tutkimukset ovat kohdistuneet esikaupunki-alueilla eläviin lapsiin. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia 40 meksikonamerikkalaisen Kalifornian kaupunki- ja maatalousympäristössä asuvan 3-6-vuotiaan lapsen virtsasta vähentääkö luomuruoan nauttiminen torjunta-aineiden metaboliittien pitoisuuksia. Vuonna 2006 kerättiin 16 peräkkäisenä päivänä virtsanäytteitä lapsilta, jotka olivat nauttineet tavanomaisesti tuotettua... Lue lisää »

Luomuruoan terveellisyyden tueksi löytyy tutkimustuloksia

Kesällä 2014 julkistetun kansainvälisen tutkimuksen mukaan luomuruokaa syövä saa ruoastaan enemmän antioksidantteja ja altistuu vähemmän raskasmetalleille ja torjunta-ainejäämille kuin tavanomaisesti tuotettuja elintarvikkeita suosiva. Newcastlen yliopiston johtamassa kansainvälisessä tutkimuksessa käytiin läpi 343 kansainvälisissä tieteellisissä julkaisuissa julkaistua vertaisarvioitua tutkimusta, joissa oli selvitetty EU-säädösten mukaisesti luomuelintarvikkeiksi määriteltyjen kasviperäisten elintarvikkeiden kemiallista koostumusta. Yli puolet tutkimuksista oli julkaistu vuoden 2006... Lue lisää »

Antibioottiresistenssi vaatii vaihtoehtojen kehittämistä eläinten terveydenhoitoon ja eläinlääkintään

Tuotantoeläinten lukumäärä on maailmanlaajuisesti kasvussa. Eläimille tauteja aiheuttavat bakteerit ovat tulleet kasvavassa määrin vastustuskykyisiksi antibiooteille. Vuosittain myydään kotieläinten lääkintään suuria määriä erilaisia antibiootteja. Resistentit taudinaiheuttajat ovat lisääntyneet nopeasti. Sveitsiläinen FiBL-tutkimuskeskus on Euroopan johtavia luomututkimuksen keskuksia. Eläinlääketieteeseen erikoistunut laitoksen tutkija Michael Walkenhorst on viimeiset 15 vuotta tutkinut etenkin lypsykarjoja pyrkien kehittämään vaihtoehtoja antibiooteille tuotantoeläinten terveyden ja... Lue lisää »

Luomulajiketutkimusta tarvitaan

Sadon hyvä laatu, suuri sato, hyvä taudinkestävyys ja tehokas ravinteiden otto ovat hyvien lajikkeiden tunnusmerkkejä niin tavanomaisessa kuin luomuviljelyssäkin. Luomuviljelyssä lajikkeen tulisi menestyä myös alemmilla ravinnetasoilla ja pystyä ottamaan ravinteita hidasliukoisista eloperäisistä lannoitteista. Näiden ominaisuuksien lisäksi luomussa on erityisen tärkeää hyvä kilpailukyky rikkakasveja vastaan. Jotta Suomen asettama tavoite luomun lisäämisestä 20 prosenttiin peltoalasta vuonna 2020... Lue lisää »

Kestävää maataloutta ekologisia toimintoja tehostamalla

Miten ruokkia maapallon kasvava väestö, jonka arvioidaan olevan vunna 2050 jo 9 miljardia ihmistä, on tärkeä haaste elintarvikehuollon järjestämisessä. Tavanomaisessa viljantuotannossa satotasojen kasvu on pysähtynyt ja ilman uusiutumattomista lähteistä peräisin olevia tuotantopanoksia, ilman typpilannoitteiden valmistuksessa käytettävää öljyä ja maaperästä louhittavaa fosforilannoitteita satotasot romahtavat. Luomumaataloutta kehittämällä etsitään nyt kestäviä ratkaisuja maailman ruokaturvakysymykseen ekologisia toimintoja tehostamalla. Aiheesta... Lue lisää »

Viljelykierrot kannattavia

Toimiva viljelykierto korostuu useilla pelloilla johtuen useiden vuosien yksipuolisesta viljelystä ja raskaasta peltoliikenteestä. – Laskelmiemme mukaan monipuolisen viljelykierron, jossa on viljaa puolet pinta-alasta ja muita, lähinnä öljy- ja palkokasveja lopulla alalla, taloudellinen tulos on noin 50 euroa hehtaarilta parempi yksipuoliseen viljanviljelyyn verrattuna. Ero kasvaa lähes 90 euroon hehtaarilta, jos viljan hinnat laskevat 20 euroa tonnilta... Lue lisää »

Säännöllisesti luomuruokaa syövien terveydentila ja kulutustottumukset poikkeavat muista

Eurooppalaisiin luomutuotteiden käyttäjien kärkikaartiin sijoittuva Ranska on käynnistänyt laajan tutkimuksen, jossa vertaillaan tavanomaisia elintarvikkeita ja luomutuotteita ostavia kuluttajia. Kymmenen vuotta kestävässä seurantatutkimuksessa on mukana 120 000 ihmistä ja kaikkiaan tutkijat analysoivat myös noin 20 000 veri- ja virtsanäytettä. Emeritusprofessori Denis Lairon INSERM/INRA-tutkimuskeskuksesta Marseillesta muistutti, että luomuviljelyn osuus vaihtelee EU-maissa 3–20 prosentin välillä. Kuluttajakysyntä lisääntyy vuosittain. Laironin... Lue lisää »

Luomutuotteiden ympäristövaikutusten arviointia pitää kehittää

Luomutuotteiden ympäristövaikutusten arviointiin tarvittaisiin oikeilta luomupelloilta tehtyjä mittauksia. Tällä hetkellä esimerkiksi ruoantuotannon ilmastovaikutuksia ja vesistöjen rehevöitymisvaikutuksia arvioidaan päästömalleilla, joiden pohjana on tavanomaisilta pelloilta tehdyt mittaukset. Näiden mallien soveltuvuus luomuviljelyn päästöjen arviointiin on kyseenalaista. Maa ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n SustFoodChoice-hankkeessa (Saarinen ym. 2014) arvioitiin 13 elintarvikkeen ilmastovaikutukset ja rehevöittävät vaikutukset soveltaen elinkaariarvioinnin periaatteita. Case-tuotteet olivat makaroni,... Lue lisää »

Luomuinstituutti mukana Hyvän Sadon tutkimuksessa

Hyvä Sato viljelykilpailun voitti vuonna 2014 Luomuinstituutin joukkue mailasnurmella. Sini- ja rehumailasvaltainen nurmi tuotti valkuaispitoista rehua yli 11600 kiloa kuiva-ainetta hehtaarilta. Myyntituloja säilörehupaaleista kertyi miltei 1500 euroa, kun sadon arvona käytettiin 25 euroa paalilta. Viljely- ja työkustannusten vähentämisen jälkeen katetta jäi selvästi yli 1000 euroa hehtaarilta. Toiseksi tullut Bernerin joukkueen tulos yli 3700 kilon syysrapsisadolla... Lue lisää »

Uudet viljelykasvilajikkeet pärjäävät luomussakin

Maatiaislajikkeiden ja muiden pitkäkortisten vanhojen lajikkeiden uskotaan soveltuvat parhaiten luomuviljelyyn. Väittämälle esitetään perusteita kuten: 1) pitkäkortisella lajikkeella on runsaampi ja syvempi juuristo, jolloin kasvi pystyy paremmin hyödyntämään vettä ja ravinteita; 2) vanhat lajikkeet ja maatiaiset ovat säilyttäneet luontaisen kyvyn käyttää tehokkaasti niukkoja ravinteita ja ovat viljelyvarmempia, koska ne ovat aikakaudelta jolloin viljeltiin ilman kemiallisia lannoitteita... Lue lisää »

1 5 6 7 8 9 10