Tilaa RSS-syöte Lisätietoa RSS-syötteistä

Karkearehut lisäävät sikojen aktiivisuutta ja vähentävät aggressiivista käyttäytymistä

Luonnonmukaisessa tuotannossa sikojen tulisi saada toteuttaa lajinmukaisia käyttäytymistarpeitaan, joihin kuuluu ympäristön tutkiminen ja ruuan etsiminen tonkimalla. Luomussa sioilla tulee olla mahdollisuus ulkoilla, ja ulkoilualueet lisäävät sikojen mahdollisuuksia toteuttaa tonkimistarvettaan. Sikojen on myös saatava päivittäin karkearehua vapaasti. Siat voivat sulattaa osan karkearehujen kuidusta paksusuolen mikrobikäymisen avulla. Karkearehuilla on myös positiivinen vaikutus sikojen hyvinvointiin. Ne lisäävät sikojen... Lue lisää »

Tuotantoympäristö vaikuttaa emakoiden emo-ominaisuuksiin

Emakon porsastuotos on keskeinen porsastuotannon taloudellisuuteen vaikuttava tekijä niin luonnonmukaisessa kuin tavanomaisessa tuotannossa. Luomutuotannossa porsaiden on saatava imeä emakon maitoa vähintään 40 päivän ikään saakka, kun tavanomaisessa tuotannossa porsaat vieroitetaan nuorempina, 4 – 5 viikon iässä. Ruotsissa luomuemakot ovat porsaidensa kanssa omissa karsinoissaan kahden viikon ajan porsimisesta. Sen jälkeen emakko porsaineen saa olla ryhmäkarsinassa muiden... Lue lisää »

Luomuviljely lisää monimuotoisuutta ja tuholaisten luontaisia vihollisia

Luonnonmukainen viljely lisää peltojen monimuotoisuutta ja tehostaa luontaista tuholaistorjuntaa. Luomupelloilla kasvilajien ja pölyttäjien määrät ovat moninkertaisia tavanomaisiin peltoihin verrattuna. Myös kirvojen luonnollisia saalistajia on enemmän ja kirvoja selvästi vähemmän tavanomaisiin peltoihin verrattuna. Tämä osoittaa luonnonmukaisesti viljeltyjen peltojen huomattavasti suurempaa biologisen tuholaistorjunnan potentiaalia. Tavanomaisilla pelloilla torjunta-aineiden käyttö laski kirvamääriä lyhytaikaisesti, mutta kasvukauden lopussa kirvoja oli jopa... Lue lisää »

Luomuun siirtyminen lisää kasvi- ja perhoslajien määrää

Ruotsalaistutkimuksen mukaan luomuviljelyyn siirtymisellä on välitön vaikutus peltoalueiden lajiston monimuotoisuuteen. Viljelytavan muutoksen pitkän aikavälin vaikutuksia tutkittiin maatiloilla, joilla oli viljelty luonnonmukaisesti jopa 25 vuotta. Kasvien ja perhosten lajirunsaus oli noin 20 prosenttia suurempi luomutiloilla ja perhosten lukumäärät olivat noin 60 prosenttia suurempia tavanomaisiin tiloihin verrattuna. Kasvi- ja perhoslajien runsastuminen tapahtui välittömästi luomuviljelyyn siirtymisen jälkeen. Perhosten yksilömäärä kasvoi... Lue lisää »

Kevätviljapeltojen rikkakasvillisuuden muutokset

Suomessa on seurattu kevätviljapeltojen rikkakasvillisuuden muutoksia laajoin kartoituksin jo 1960-luvulta lähtien. Luonnonmukaisen viljelyn yleistyessä 1990-luvulla kartoituksiin (1997–1999) otettiin mukaan edustava otos luomutiloja, joiden rikkakasvillisuutta vertailtiin tavanomaisesti viljeltyihin tiloihin. Useat 1990-luvulla tutkitut luomutilat olivat olleet luomuviljelyssä vasta lyhyen aikaa. Vuosina 2007–2009 kartoitus toistettiin samoilla peltolohkoilla tavoitteena tutkia luomuviljelyn pitkäaikaisvaikutuksia rikkakasvilajiston monimuotoisuuteen ja toisaalta rikkakasviongelmiin. Tutkimus on... Lue lisää »

Maanpinnan katteet luomumansikan viljelyssä

Minkälainen merkitys erilaisilla maanpinnan katteilla on mansikan kasvuun, satoisuuteen, sadon laatuun ja kasvinsuojelutilanteeseen? Mansikkaviljelyksillä perinteisesti käytössä olevalle mansikkamuoville etsittiin korvaavia maanpinnan katevaihtoehtoja MTT:n vetämässä tutkimuksessa vuosina 2000-2002. Lue lisää »

Nurmi- ja apilasäilörehujen korjuuajan vaikutus lehmien ravintoaineiden saantiin ja maidontuotantoon

Väitöskirjatutkimuksen tarkoituksena oli selvittää eri kasvuasteilla korjattujen toisen sadon timotei- nurminatasäilörehun ja ensisadon puna-apilasäilörehun vaikutusta lypsylehmien rehujen syöntiin, ravintoaineiden saantiin ja maidontuotantoon. Vertailuruokinnoilla käytettiin ensisadon timotei-nurminatasäilörehuja. Työhön sisältyi kolme koetta, joissa tehtiin yhteensä neljä ensisadon ja neljä jälkisadon timotei-nurminatasäilörehua ja kaksi ensisadon puna-apilasäilörehua kussakin yhteydessä kahdella kasvuasteella. Säilörehuja tutkittiin maidontuotantokokeessa ja kahdessa ravitsemusfysiologisessa kokeessa. Lue lisää »

Sikahyvä kohtelu maksaa itsensä takaisin tuotoksessa

Tuotantoeläinten tuotosta ja hyvinvointia pyritään edistämään tuotantotiloilla monin eri keinoin ja investoinnein. Tärkein yksittäinen eläinten hyvinvointiin vaikuttava tekijä on kuitenkin tuottaja itse: useissa tutkimuksissa on havaittu, että tuottajan asennoitumisella ja käyttäytymisellä eläimiä kohtaan on merkitystä eläinten hyvinvoinnin ja tuotoksen suhteen. Miten tuottajan sitten pitäisi asennoitua päästäkseen hyviin tuotostuloksiin? Lue lisää »

Maan rakenne tärkeämpi kasvutekijä kuin lannoitus

Maan tiivistymisen vaikutusta viljelykierron satoon tutkittiin luomukarjatilan viljelykierrossa Norjassa. Maata tiivistämättä saatiin keskimäärin 36 % suurempi sato kuin tavanomaisella traktorilla ja karjatilan koneistuksella työt tehden (kelasilppurikalusto). Maan tiivistämisen välttäminen lisäsi myös lierojen määrää. Lue lisää »

1 5 6 7