Teksti: hankintapäällikkö Timo Kaila, Apetit Ruoka Oy Luomutilojen määrä Suomessa on kasvanut tasaisesti kuluvan vuosikymmenen ajan. Eviran arvion mukaan tämän vuoden lopussa Suomessa olisi lähes 5 100 luomutilaa, kun kymmenisen vuotta sitten määrä oli tuhannen tilan verran pienempi. Suurin hyppäys luvussa on tapahtunut kuitenkin hetkessä, kun tämän vuoden aikana luomuun siirtyy lähes 500 uutta tilaa.... Lue lisää »

WWF:n järjestämän Itämeren ympäristöystävällisin viljelijä -kilpailun kansallisen osuuden on voittanut Kilpiän tila Pusulassa Uudellamaalla. 75 hehtaarin luomutilaa hoitavat Tuomas ja Iiris Mattila, jotka muiden viljelijöiden tavoin taistelevat parhaillaan alkukesän poikkeuksellista kuivuutta vastaan. Mattilat ovat onnistuneet vähentämään kuivuuden aiheuttamia haittoja keinoilla, jotka ovat myös Itämeri-ystävällisiä. Lue lisää »

Teksti: toimitussihteeri Noora Mantere, Luomuliitto Kuivuus kurittaa peltoja suuressa osassa maata. Pahimmillaan vettä ei olla saatu kuukauteen. Kuivilla töyräillä siemen ei ole edes itänyt, toisaalla vilja keskittyy kasvattamaan juurta yhä syvemmälle karkaavan kosteuden perässä. ProAgrian ennusteen mukaan kuivuuden aiheuttama sadonmenetys kevätviljoilla on jo tässä vaiheessa kesää viidenneksen luokkaa. Ennätyssateisesta kesästä ja syksystä 2017 oltiin tuskin... Lue lisää »

Luomumansikan itsepoimintaa tai suoramyyntiä tarjoavien luomutilojen yhteystiedot on listattu alle maakunnittain. Tilat ovat antaneet luvan julkaista yhteystietonsa tällä sivulla, mutta lista ei ole kattava. Luomutila, jos haluat yhteystietosi listalle, ota yhteys: info(at)proluomu.fi Luomumansikoita on poimittavissa vain rajallinen määrä päivittäin, joten soita aina etukäteen tilalle ja sovi saapumisaika ja poimintamäärä! Uusimaa Ali-Alhan luomutila Tallaantie 214, Karjalohja Kirsi... Lue lisää »

Teksti: luomuperunanviljelijä ja -pakkaaja Saija Peltomaa, Peltomaan Parhaat Itse olen edelleen vähän hämilläni, että mitä maailmassa tapahtuu ja mitä tästä mahtaa seurata. Olemme saaneet lähes kaikki tilan istutus- ja kylvötyöt tehtyä tältä keväältä. Viime vuonna tähän aikaan mietimme, että kannattaako pellolle mennä kun pellon lämpötila oli alle kymmenen asteen. Kumpi sitten on parempi? Haastavaa sanoa.... Lue lisää »

Teksti: Simo Larmo, Birkkalan tilan isäntä Huhtikuu toi kevään Suomusjärvelle ”humahtaen”. Vaikka lumet sulivat nopeasti kasvuston päältä, tuli sen myötä myös lämpimät kelit. Monesti vesi saattaa jäädä pellolle seisomaan, kun ojat eivät enää vedä, mutta nyt kaikki sujui kuin suoraan oppikirjasta. Olen monesti vitsaillut vaimolleni, että viidennen sukupolven jälkeen maanviljely alkaa jo kirjautua viljelijäsuvun DNA:han.... Lue lisää »

Teksti: Marja-Riitta Kottila ja Minna Nurro, Pro Luomu ry Luomun maailmanmarkkinoita seuraavan Ecovia Intelligence -konsulttiyhtiön mukaan luomun globaali myynti lisääntyi noin kymmenen prosenttia vuonna 2016 ja nousi 89,7 miljardiin US dollariin. Vuoteen 2001 verrattuna luomun myynti maailmassa on kasvanut noin 300 %. Kasvun ennakoidaan jatkuvan hyvänä, sillä nykyiset kuluttajatrendit suosivat luomua. Luomun kysyntä keskittyy Eurooppaan... Lue lisää »

Teksti: johtaja Tuomas Salusjärvi, Valio Oy Entistä useampi suomalainen haluaa tietää tuotteiden taustat ja tarinan: missä tämän ruoan juuret ovat, millä tavoin se on tuotettu, mitä arvoja siihen liittyy? Suuntaus on pitkäaikainen ja vahvistuva, ei hetken trendi. Helpotamme elämää ja päätöksiä kaupan hyllyjen välissä, kun viestimme luomusta selkeästi ja monipuolisesti. Yksi uusi avaus on Merkkitekoja-kampanja,... Lue lisää »

Teksti: toimitusjohtaja Niklas Kumlin, Helsingin Mylly Se on ihan loogista, onhan luomu tarkkaan määritelty tuotantotapa, joka nimensä mukaisesti on tavanomaista tuotantotapaa ”luonnonmukaisempi”. Yhä useamman mielestä luomutuotanto on vastuullisempi, järkevämpi ja kaiken kaikkiaan parempi tapa tuottaa ruokaa, mille on varmasti yhtä monta perustelua kuin on luomua suosivia ihmisiäkin. Vastuullisuus on kuluttajia aidosti kiinnostava teema ja luomumarkkinoiden... Lue lisää »

Perinteisesti vehnän jalostusohjelmat ovat tähdänneet jyväsadon ja valkuaispitoisuuden sekä leivontaominaisuuksien parantamiseen. Ravitsemukselliset ja fytokemialliset ominaisuudet on kuitenkin unohdettu. Vain vähän huomiota on kiinnitetty lajikkeiden mahdollisiin vaikutuksiin ihmisten terveyteen. Vanhoista vehnälajikkeista voidaan saada terveydellisiä etuja. . Lue lisää »