Kuinka maan kasvukuntoa kehitetään?

Maan kasvukunnon parantamisessa on paljon mahdollisuuksia. Puutteet kasvukunnossa tulee selvittää riittävän monipuolisesti. Kasvukunnon parantamisessa parhaita tuloksi saadaan sopivilla kasvukunnon kehittämisen toimenpiteiden yhdistelmillä. Vinkkejä kasvukunnon kehittämiseen antoi yliopistotutkija Tuomas Mattila Luomupäivillä Porissa.

Maan kasvukunnon hoito on peltoekosysteemin hoitamista siten, että hiili ja ravinteet kiertävät hallitusti, rakenne säilyy hyvänä ja taudit ja tuholaiset hallinnassa. Näissä kaikissa pieneliötoiminta on ratkaisevan tärkeässä roolissa.  Kasvukunnon eri osatekijät koostuvat maan kemiallisista, fysikaalisista ja biologisista ominaisuuksista. Niistä jokaista tulee seurata sopivin menetelmin.

Systemaattisuutta kasvukunnon parantamiseen
Kasvukunnon kehittämisen tulisi olla systemaattista. Tulisi seurata monipuolisesti maan kasvukunnon nykytilaa tekemällä riittävästi erilaisia analyysejä ja tarkempia havaintoja pelloilla. Tuloksia tulisi osata tulkita kullekin lohkolle oikein ja tehdä oikeita johtopäätöksiä, joiden pohjalta suunnitellaan maan kasvukuntoa parantavia toimenpiteitä.  Toteutettujen toimenpiteiden vaikuttavuutta tulisi seurata, ja tarvittaessa tehdä korjaavia tai täydentäviä toimenpiteitä.

Kasvukunnon puutteet
OSMO-hankkeen kahdeksalla käytännön maatilan ongelmalohkolla on tutkittu kasvukunnon puutteita monipuolisesti. Syitä heikkoon kasvukuntoon on tunnistettu jokaiselta lohkolta useita. Kuivatus on puutteellista ja rakenne on liian tiivis, jotta maa läpäisisi sadeveden riittävän nopeasti ja juuret pääsivät kasvamaan pienellä vastuksella. Savimaiden lisäksi fysikaalisen kasvukunnon puutteita esiintyy myös karkeilla kivennäis- ja eloperäisillä mailla.
Karkeilla mailla ravinteiden multavuus ja varastointikyky KVK ovat alhaisia. Kalin puute on yleistä, hivenravinteista puuttuu booria ja mangaania sekä sivuravinne rikkiä. Savimaiden kalsiumin ja magnesiumin suhde on liian magnesium-valtainen, jolloin maa on herkkä tiivistymään sateisina kausina.
Karkeilla mailla murukestävyys on heikko ja lieroja esiintyy kaikilla maalajeilla vähän ja pieneliöstön ravinnoksi sopivaa helppoliukoista hiiltä on liian vähän suhteessa helppoliukoiseen typpeen.

Kunnostukseen sopivat yhdistelmät
Huonokuntoista savimaata kunnostettiin varmistamalla salaojien toimivuus, perkaamalla piiriojat, tasaamalla pellon pinta. Lohkon kuivatusta parannettiin täydennyssalaojituksella. Eloperäistä ainesta lisättiin kotieläinten lannoilla ja viljelemällä ruisvirna- italian raiheinävaltaista viherlannoitusseosta, joka niitettiin kahdesti. Liian alhaista Ca:Mg-suhdetta korjattiin käyttämällä kipsiä, tiivis ruokamultakerros ja pohjamaan yläosa kuohkeutettiin jankkuroimalla. Syysviljojen osuutta viljelykierrossa lisättiin kevätviljojen osuutta vähentämällä.
Boorin ja mangaanin saannista huolehdittiin hivenlannoittein.
Savimailla saatiin syysvehnä talvehtimaan ja tuottamaan kohtuullisen hyvä sato. Hienohietamaalla luomuperuna tuotti hyväkuntoisella lohkolla erittäin hyvän sadon ja huonokuntoisella lohkolla jäätiin alle puoleen.

Mitä opittiin
Hyvä kuivatustilanne on tärkeää. Eri toimenpiteiden yhdistelmät parantavat kasvukuntoa parhaiten ja niiden tulee olla räätälöityjä kullekin lohkolle ja lohkon osalle. Boorilannoitus toimii, kalium- ja rikkilannoitus ei aina toimi, murukestävyys laskee nurmiviljelystä muokkaukseen siirryttäessä, perunanviljely on maaperälle kuormittavaa ja siinä on merkittävä maan tiivistymisriski.

Työkaluja kasvukunnon kehittämiseen
OSMOssa tuotetaan työkaluja maan kasvukunnon hoidon kehittämiseen. Raporteissa vastataan mm seuraaviin kysymyksiin: Mistä tunnistaa hyvän kasvukunnon? Kuinka kasvukuntoa korjataan? Voiko kasvukuntoa kehittää?

Työkalut kuten kasvianalyysit, kationinvaihtokapasiteetti, murukestävyys, tiivistymislaskuri, typen vapautumisen arviointi auttavat selvittämään kasvukunnon tilaa ja kasvukunnon hoidon suunnittelua.

Hyvät käytännöt- materiaalit antavat ohjeita ja käytännön esimerkkejä kasvukunnon hoitoon.

Vuorovaikutus hyödyllistä
Lopuksi Mattila kehotti päivien osanottajia etsimään naapurin tai kauempaakin sopivan viljelijän, kanssa kanssa voi paneutua kasvukunnon kehittämiseen. Tai perustamaan 2-5 viljelijän ryhmän, jolle pyytää avuksi neuvojan. Ilmaisia ilmakuvia kannattaa katsella. Peltoja on syytä tutkia myös pintaa syvemmältä kaivamalla niihin kuoppia lapiolla. Kasvukunnon parantamiseen kannattaa suunnitella budjetti.

OSMO-hankkeessa työskentelevän yliopistotutkija-viljelijä Tuomas Mattilan Luomupäivillä 2018 Porissa pitämä esitys.
Mattila T.J. Kuinka kasvukuntoa kehitetään 2018 pdf 1,4 MB

Kuopan tulisi pysyä kuivana märkinäkin kausina