Luomuala kasvoi hyvin vahvoilla viljelyalueilla

Luomuala kasvoi tänä vuonna hyvin. Myös uusia kotieläintiloja siirtyi luomuun ennätysmäärä.

Ruokaviraston ennakkotiedot vuodelta 2020 kertovat, että luomun osuus peltoalasta on nyt 14,1 %. Viljojen ja palkokasvien viljely lisääntyi nurmea enemmän.

Tänä vuonna luomuala lisääntyi viisi prosenttia ja kasvoi 321 969 hehtaariin. Luomuala kasvoi eniten jo ennestään vahvoilla luomualueilla Pohjois-Pohjanmaalla, Uudellamaalla ja Etelä-Pohjanmaalla. Luomuala lisääntyi ilahduttavasti myös vahvoilla viljelyalueilla kuten Hämeessä, Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa.

Muutamissa maakunnissa luomuala hieman pieneni. Näitä olivat Ahvenanmaa, Pohjois-Karjala ja etenkin Kainuu.

Luomuun erityisesti emolehmä- ja lammastiloja

Uusia luomukotieläintiloja siirtyi luomuun runsaat sata, mikä on noin tuplasti enemmän kuin edellisinä vuosina. Uusista luomukotieläintiloista valtaosalla on emolehmiä tai lampaita.

Osittain luomueläinten lisääntyminen johtuu luomun tukiehdoista. Luomutilat tekevät tukea saadakseen viisivuotisen sitoumuksen luomutuotannosta. Kotieläintilat ovat voineet siirtää luomuun ensin vain peltotuotannon, mutta sopimuskauden päättyessä nämä tilat ovat joutuneet tekemään valintoja. Tilat voivat joko siirtää myös kotieläimet luomuun, lisätä viljojen ja muiden myytävien kasvien viljelyä tai luopua luomusta.

”Noin puolet uusista kotieläintiloista on niitä, jotka ovat siirtäneet eläimet luomuun sitoumuksen vaatimuksen vuoksi”, arvioi ylitarkastaja Sampsa Heinonen Ruokavirastosta. Pohjois-Karjalan ja Kainuun peltoalan väheneminen kertonee siitä, että tämä sitoumuksen vaatimus on saanut muutamat kotieläintilat myös siirtymään pois luomusta.

Viljojen pinta-ala kasvoi nurmialaa nopeammin

Viime vuosina nurmen osuus luomualasta on kasvanut. Tämä vuosi kuitenkin ennakoi käännettä.

”Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan viljojen ja palkoviljojen pinta-ala kasvoi selvästi nurmea enemmän”, iloitsee Sampsa Heinonen.

Nurmi on edelleen yleisin luomupeltojen kasvi, mutta viljojen ja palkoviljojen pinta-ala on kasvanut merkittävästi. Kasvua on siivittänyt luomuviljelyn lisääntyminen viime vuosina eteläisessä Suomessa.

Nurmi ja viherlannoituskasvit kuuluvat viljelykiertoon jokaisella luomutilalla joko rehunurmena, laitumena tai maan hyvän kasvukunnon ylläpitäjänä.

Ennakkotietoja Ruokaviraston tilastosta

Lisätietoja:

Ruokavirasto, Sampsa Heinonen, ylitarkastaja, puh. 029 5204 243, sampsa.heinonen@ruokavirasto.fi

Pro Luomu ry, Marja-Riitta Kottila, toiminnanjohtaja, puh. 040 581 9252, marja-riitta.kottila@proluomu.fi


              

Tämä materiaali on tuotettu Euroopan unionin tuella. Artikkelissa esitetään tekstin kirjoittajan näkemyksiä ja ainoastaan hän on vastuussa sen sisällöstä. Euroopan komissio ja kuluttaja-, terveys-, maatalous- ja elintarvikeasioiden toimeenpanovirasto (Chafea) ei vastaa mistään tekstin sisältämien tietojen käytöstä.