Luomukotieläintuotannon tutkimuksen tila

Luomueläintuotannon sektori on kasvanut nopeasti viime aikoina. Kuitenkaan ei ole ollut selkeää kokonaiskäsitystä siitä, millaiseen tutkimustietoon tämä sektori nojautuu. Tämä tutkimus on bibliometrinen katsaus luomukotieläintuotannon tutkimukseen maailmassa. Bibliometria perustuu ajatukseen, että tieteellinen kirjallisuus heijastaa tieteellistä aktiviteettia, koska julkaisujen tuottaminen on tiedeyhteisölle tärkeä tavoite. Siten bibliometrinen analyysi tarjoaa mittarin tieteellisten intressien, tuottavuuden ja vaikuttavuuden arvioimiseen laskemalla julkaisujen ja viittausten määriä. Se auttaa ymmärtämään tarkasteltavan tutkimusalan toimintamalleja ja analysoimaan sen rakenteita ja dynamiikkaa. Bibliometrinen analyysi on myös oiva työkalu uusien tutkimushankkeiden suunnittelussa, koska se nostaa esiin tutkimusalan keskeisiä aihepiirejä ja trendejä.

Luomukotieläintutkimuksen julkaisut

Luomukotieläintutkimuksen bibliometrinen analyysi tehtiin huhti-toukokuussa 2019 ja se käsitti yhteensä 320 tieteellisistä tietokannoista haettua julkaisua vuosilta 1993-2018. Samassa ajassa luomukotieläintuotannon tutkimuksen rahoitus EU:ssa ja Yhdysvalloissa oli kasvanut merkittävästi ja sen avulla toteutettiin useita kansainvälisiä tutkimushankkeita. Analyysissa tunnistettiin maat, joissa luomukotieläintuotannon tutkimusta on julkaistu ja tieteelliset yhteydet alan tutkijoiden välillä eri maissa. Tutkimuksessa kartoitettiin myös alan tieteellisten julkaisujen avainsanat. Bibliometrinen analyysi käsitti kaikki alan vertaisarvioidut julkaistut tutkimusartikkelit, jolloin varmistuttiin tutkimusten tieteellisestä laadusta. Tässä artikkelissa esitellään uusi menettely bibliometrisen analyysin tekemiseen R bibliometrix -ohjelmiston avulla sekä analyysin tulokset ja johtopäätökset luomukotieläintuotannon tutkimuksen tilanteesta maailmassa.

Luomukotieläintutkimuksen suurvallat

Luonnonmukaisen kotieläintuotannon tutkimusjulkaisujen määrä kasvoi selvästi vuodesta 2005 lähtien: 268 julkaisua 111 tieteellisessä lehdessä. Julkaisujen vuotuinen kasvu oli 9,33 %. Pääkirjoittajan mukaisesti luokiteltuina tutkimuksia oli yhteensä 44 maasta. Saksassa tuotettiin eniten alan julkaisuja, yhteensä 56 artikkelia (18 %). Ranska oli toiseksi yleisin (31 artikkelia, 10 %) ja Tanska kolmanneksi yleisin maa (30 artikkelia, 9 %). Ruotsin ja Iso-Britannian osuudet olivat molemmilla 6 %, ja Hollannin, Espanja ja USAn osuudet olivat kukin 5 % julkaisuista. Italia ja Sveitsi ylsivät molemmat 4 %:iin. Loput 28 % julkaisuista oli peräisin 34 maasta.

Tarkasteltaessa pääkirjoittajan lisäksi muiden kirjoittajien kotimaita, aineiston tutkimukset luokiteltiin lisäksi yhden tai useamman maan yhteistuotannoiksi. Valtaosa (255 julkaisua 320:sta) artikkeleista oli yhdessä maassa tuotettuja. Kymmenestä eniten julkaisuja tuottaneesta maasta suurimmat osuudet kansainvälisiä yhteistyöjulkaisuja oli Ruotsilla (31 %) ja Sveitsillä (33 %), kun taas ranskalaiset julkaisut sisälsivät ainoastaan ranskalaisia kanssakirjoittajia. Eniten viittauksia keräsivät saksalaisten (yhteensä 751 viittausta), englantilaisten (728 viittausta) ja tanskalaisten (596 viittausta) kirjoittajien artikkelit.  Suurin keskimääräinen viittausten määrä artikkelia kohden oli Iso-Britannialla (36,40) ja vähäisin Ranskalla (4,97) osoittaen englannin kielen dominanssia tieteellisessä julkaisemisessa.

Kansainvälinen yhteistyö

Analyysissa tarkasteltiin myös artikkelien kirjoittajien kansainvälistä verkostoitumista. Eniten kansainvälisiä yhteyksiä oli saksalaisilla, tanskalaisilla ja englantilaisilla tutkijoilla, jotka osallistuivat useimmin monikansallisiin yhteistutkimushankkeisiin. Myös ranskalaiset osallistuivat ahkerasti yhteistutkimuksiin, vaikkeivät useinkaan olleet pääkirjoittajina. Usein kansainvälinen yhteistyö tapahtui maantieteellisten naapurimaiden välillä, kuten Meksikon ja USAn tai Saksan ja Tanskan välillä. Myös kielialueiden välinen yhteistyö oli tavallista, kuten Espanjan ja Latinalaisen Amerikan maiden välillä. Samoin historialliset tai poliittiset yhteydet maiden välillä sanelivat tutkimusyhteistyötä, kuten itäisen Keski-Euroopan maiden, Baltian maiden tai Intian ja Pakistanin kesken.  Suomalaisten tutkimusyhteistyö suuntautui lähinnä Hollantiin ja Saksaan.

Kymmenen tuotteliainta luomukotieläintieteen tutkijaa olivat pääkirjoittajina yhteensä 63 julkaisussa. Ahkerimpia tutkimuslaitoksia olivat Thünen-Insituutti Saksasta, Tanskan maataloustieteen tutkimuslaitos, Kasselin yliopisto Saksasta, Intian eläinlääketieteellinen tutkimuslaitos ja Ranskan maataloustieteellinen tutkimuslaitos INRA.

Tutkimusten avainsanat

Aineistossa esiintyi yhteensä 842 kirjoittajien antamaa avainsanaa. Kun hakutermeinä käytetyt, yliedustetut avainsanat jätettiin pois, kymmenen tärkeintä avainsanaa olivat eläinten hyvinvointi (esiintyi aineistossa 29 kertaa), eläinten terveys (22 kertaa), nautakarja (15 kertaa), laidunnus (10 kertaa), lammas (10 kertaa), nurmi (9 kertaa), terveys (9 kertaa), maitotalous (8 kertaa), kestävyys (8 kertaa), rehustus (7 kertaa) ja siipikarja (7 kertaa).

Kun ryhmiteltiin kahdenkymmenen tuotteliaimman kirjoittajan käyttämiä avainsanoja keskenään, muotoutui aineistosta kaksi klusteria, joista toinen keskittyi eläinten terveyttä ja hyvinvointia kuvaaviin ja toinen tuotantojärjestelmiä ja -eläinlajeja kuvaaviin avainsanoihin. Vain kolme tuotantoeläinlajia ylsi kahdenkymmenen yleisimmän avainsanan joukkoon: nautakarja, lammas ja siipikarja. Näitä nautakarja oli selvästi yleisin.

Johtopäätökset

Tulokset osoittavat nautakarjan tärkeyttä sekä luomumaidon että -lihan tuottajana samoin kuin tuotantoeläinten hyvinvoinnin ja terveyden keskeistä asemaa luomutuotannossa ja siihen liittyvässä tutkimuksessa. Bibliometrinen analyysi osoittaa, että luomukotieläintuotannon tutkimuksessa tuotteliaimpia tutkimuslaitoksia on maailmassa muutama, jotka tekevät paljon kansainvälistä yhteistyötä. Tutkijat keskittyvät paljolti omien maidensa luomutuotantojärjestelmien kannalta keskeisiin tuotantomuotoihin ja -eläimiin. Lisää luomututkimusta tulisi suunnata muiden tuotantoeläinten kuin nautojen ja lampaiden tutkimukseen.

Alkuperäinen artikkeli: Manuelian, C.L., Penasa, M., da Costa, L., Burbi, S., Righi, F. & De Marchi, M. 2020. Organic Livestock Production: A Bibliometric Review. Animals 10 (4): 618

doi:10.3390/ani10040618

Teksti: Sari Autio