Luomuohjelma arvioitiin: luomussa paljon potentiaalia

Arviointi suosittelee luomuohjelman jatkamista myös vuoteen 2020 päättyvän ohjelmakauden jälkeen. Arviointi esittää, että maa- ja metsätalousministeriön pitäisi päivittää ohjelma yhdessä luomualan toimijoiden kanssa, ja antaa ohjelman toimenpiteille oma budjetti. Tähän asti luomualan kehittämiseen on ohjattu rahaa maaseutuohjelmasta.

Arvioinnin mukaan lisäsatsauksia tarvitaan tuotannon ja jalostusasteen lisäämiseen sekä luomun edistämiseen ammattikeittiöissä. Myös tutkimus, koulutus ja neuvonta pitäisi linkittää ohjelmaan nykyistä tiukemmin. Tulevaisuudessa olisi hyödyllistä laatia luomulle myös oma vientistrategia.

Luomuohjelman arvioinnin laativat Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI ja TK-Eval. Arviointi tehtiin kesä-syyskuussa 2018 maa- ja metsätalousministeriön tilauksesta.

Maa- ja metsätalousministeriö päivittää luomuohjelman virkatyönä. Tavoitteena on saada päivitys valmiiksi ensi vuodenvaihteeseen mennessä.

Luomusektori on kehittynyt hyvin

Suomalainen luomusektori on kehittynyt hyvin nykyisen luomuohjelman aikana: luomupeltoala ja -tilamäärä ovat lisääntyneet ja luomutuotteiden myynti vähittäiskaupassa kasvanut. Myös toimialan yhteistyö on lisääntynyt.

– Meidän päätelmä on, että luomussa on todellakin potentiaalia, tiivisti asiantuntija Sari Rannanpää MDI:stä luomuohjelman arvioinnin julkistamistilaisuudessa.

Hyvästä kehityksestä huolimatta luomuohjelman määrällisiin tavoitteisiin tuskin päästään. Niiden mukaan sekä peltoalasta että julkisten ruokapalvelujen raaka-aineista 20 % tulisi olla luomua vuonna 2020. Tällä hetkellä peltoalasta noin 13 % ja ruokapalvelujen raaka-aineista noin 6-10 % on luomua.

Rannanpään mukaan Suomen puhdas luonto ja kuluttajien kasvava kiinnostus antavat kuitenkin hyvät edellytykset luomun kehittämiselle. Myös viennissä on lupaavia näkymiä.

– Luomu vastaa moniin kestävyyskysymyksiin, ja kiinnostaa sekä kuluttajia että viljelijöitä. Lisäksi luomutuottajilla on vahva verkosto, osaamista ja muutosketteryyttä, Rannanpää perusteli.

Katse kohti ammattikeittiöitä

Rannanpää totesi, että luomuohjelman keskeiset tavoitteet ovat yhä ajankohtaisia, mutta isoimpiin pullonkauloihin tarvitaan lisää toimia. Tuotannon lisäämisen ja jalostusasteen nostamisen kirittäjiksi tarvitaan selkeät määrälliset tavoitteet.

– Tässä on vähän muna ja kana -ongelma: tuotantoa pitäisi olla enemmän, jotta jalostus lähtisi paremmin käyntiin, ja tuotantoa taas tulisi enemmän, jos olisi enemmän jalostajia ja kysyntää, Rannanpää pyöritteli.

Työsarkaa on etenkin luomun saamisessa aiempaa kattavammin ammattikeittiöihin.

– Vähittäiskaupassa luomu on kasvanut paljon, mutta jos halutaan saada lisää volyymia, ammattikeittiöt olisivat tärkeitä. Yksi keino luomun kysynnän lisäämiseen ammattikeittiöissä ovat julkisen sektorin toimijoiden strategiat, hän huomautti.

Ammattikeittiöiden luomuistumisen esteinä ovat monesti hinta, jalostusaste, pakkauskoot ja saatavuus. Rannanmäki kehotti luomutuotteiden jalostajia myös itse suuntaamaan tarjontaa enemmän ammattikeittiöille.

Satsauksia myös tutkimukseen ja vientiin

Luomuohjelman arviointi korostaa myös alan tutkimuksen, koulutuksen ja neuvonnan roolia kehittämisen ajureina. Arviointi suosittelee niiden linkittämistä nykyistä tiukemmin luomuohjemaan.

– Esimerkiksi lajiketutkimusta ja muuta luomuviljelijää lähellä olevaa tutkimusta tehdään Suomen oloissa vain vähän, Rannanpää konkretisoi.

Arvioinnissa todetaan myös, että luomun vienti on vähäistä ja sen jalostusaste alhainen, vaikka kysyntää maailmalla löytyy. Etenkin luomuluonnontuotteiden potentiaali Suomessa on suuri ja osin käyttämätön. Luomuvientistrategian laatimisen aika ei kuitenkaan ole vielä.

– Vienti on tärkeä, mutta lähdimme siitä, että ennen vientistrategian laatimista on saatava luomutuotanto nousuun, Rannanpää sanoi.

Viestinnän ja markkinoinnin osalta arviointi suosittelee brändäämään luomun paremmin ja kertomaan kuluttajille enemmän luomun ekologisuudesta. Nykyisin luomu sekoittuu kuluttajien mielikuvissa usein lähiruokaan ja villiruokaan.

Tämä aineisto on tuotettu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tuella.