Luomuun siirtyminen lisää kasvi- ja perhoslajien määrää

Ruotsalaistutkimuksen mukaan luomuviljelyyn siirtymisellä on välitön vaikutus peltoalueiden lajiston monimuotoisuuteen. Viljelytavan muutoksen pitkän aikavälin vaikutuksia tutkittiin maatiloilla, joilla oli viljelty luonnonmukaisesti jopa 25 vuotta. Kasvien ja perhosten lajirunsaus oli noin 20 prosenttia suurempi luomutiloilla ja perhosten lukumäärät olivat noin 60 prosenttia suurempia tavanomaisiin tiloihin verrattuna. Kasvi- ja perhoslajien runsastuminen tapahtui välittömästi luomuviljelyyn siirtymisen jälkeen. Perhosten yksilömäärä kasvoi vähitellen ja kaksinkertaistui 25 vuoden kuluessa.

Luomuviljelyn keston vaikutus
Tutkimus on ensimmäinen, jossa tutkittiin luomuviljelyyn siirtymisestä kuluneen ajan vaikutusta kasvi- ja perhoslajien runsauteen sekä perhosyksilöiden lukumääriin vertaamalla maatiloja, joita on viljelty luonnonmukaisesti erimittaisia ajanjaksoja. Lisäksi tutkimukseen valitut tilat sijaitsivat erilaisissa maisematyypeissä, sillä tutkijat olettivat, että monimuotoisuus kehittyisi nopeammin monimuotoisessa maastossa, jossa on viljeltyjen peltojen lisäksi muita elinympäristöjä, jotka voivat toimia lähdealueina lajien runsastumiselle. Maisematyypin epäyhtenäisyyttä mitattiin viljelysmaan osuudella 1000 metrin säteellä näytteenottopaikasta.

Tutkimus toteutettiin kenttätutkimuksena erilaisissa maisematyypeissä sijaitsevien ruotsalaisten maatilojen viljapelloilla ja niiden pientareilla kesällä 2009. Tiloista 20 oli tavanomaisesti viljeltyjä ja 40 luomutilaa. Luomutiloilla luomuviljelyyn siirtymisestä oli kulunut yhdestä 25 vuoteen. Nurmikasvien lajimäärät laskettiin viljapelloilta ja niiden pientareilta kahdesti kesä- ja heinäkuun lopussa 2009. 30 cm x 30 cm tutkimusruutuja oli yhteensä 20 jokaisella tilalla. Perhoslajien esiintyminen sekä yksilömäärät laskettiin 5 – 6 kertaa kesä- ja elokuun välillä.

Viljelytavan vaikutus
Tutkijat kirjasivat yhteensä 159 kasvilajia, joista 151 esiintyi pellonpientareilla ja 97 viljapelloilla. Luomutiloilla kasvilajeja oli noin 20 prosenttia enemmän kuin tavanomaisilla tiloilla. Tutkimuksessa löydettiin yhteensä 3797 perhosyksilöä, jotka edustivat kaikkiaan 37 perhoslajia. Luomutiloilla perhoslajeja oli noin 20 prosenttia enemmän ja perhosyksilöitä keskimäärin 60 prosenttia enemmän kuin tavanomaisilla tiloilla.

Luomuviljelyyn siirtymisestä kuluneen ajan vaikutus
Luonnonmukainen viljely vaikutti positiivisesti sekä kasvi- että perhoslajien runsauteen samoin kuin perhosyksilöiden lukumääriin. Lajimäärien runsastuminen tapahtui heti luomuviljelyyn siirryttäessä ja pysyi sen jälkeen melko vakaana. Kasvien nopea reagointi luomuun siirryttäessä johtuu todennäköisesti rikkakasvien torjunta-aineiden poisjättämisestä luomutiloilla. Näin maaperässä selviytyneet siemenet pääsevät kasvamaan ja uudet lajit pääsevät leviämään ympäröivistä populaatioista. Tilojen välillä esiintyi suurta vaihtelua kasvilajien määrissä riippumatta luomuviljelyyn siirtymiseen kuluneesta ajasta.

Perhosten lukumäärä kasvoi vähitellen siirtymisestä kuluneen ajan myötä ja keskimäärin perhosten lukumäärä kaksinkertaistui 25 vuoden kuluessa luomuviljelyyn siirtymisestä. Tämän suhteellisen hitaan runsastumisen todennäköinen selitys on viljelymaan alhainen kapasiteetti perhosten elinympäristönä. Olisikin arvokasta säilyttää ja parantaa pellonpientareita perhosten ja muiden lajien elinympäristönä. Tilojen välillä oli suuria vaihteluja ja joillakin tiloilla perhosmäärät olivat huomattavan suuria jo lyhyen luomuviljelyajan kuluttua.

Maisematyypin vaikutus
Tämän tutkimuksen mukaan maisematyypin monimuotoisuuden lisääntyminen vaikutti positiivisesti perhoslajien runsauteen, mutta sillä ei ollut vaikutusta perhosten lukumäärään tai kasvilajien runsauteen. Tutkimuksen mukaan paikalliset olosuhteet ovatkin ympäröivän maaston ominaisuuksia tärkeämpiä paikallaan pysyville eliöille kuten kasveille. On todennäköistä, että muiden paljon liikkuvien pölyttäjähyönteisten reaktiot ovat samantyyppisiä kuin perhosten. Toisaalta eliöillä, joiden leviämiskyky on alhainen, voi viedä perhosia ja nurmikasveja pidempään reagoida luomuviljelyyn siirtymiseen.

Ruotsalaistiloilla luomuviljelyyn siirtymisen vaikutus peltoalueiden monimuotoisuuteen oli nopea kasvi- ja perhoslajien runsastumisen osalta, kun taas perhosyksilöiden lukumäärä kasvoi vähitellen siirtymisestä kuluneen ajan myötä. Kaikki luomuviljelyn vaikutukset monimuotoisuuteen eivät siis välttämättä tapahdu nopeasti, sillä lajit reagoivat muuttuneisiin olosuhteisiin eri nopeudella. Eri lajiryhmien reagoinnista luomuviljelyyn siirtymiseen tarvitaankin jatkotutkimuksia. Mikäli pitkällä aikavälillä tapahtuvat muutokset osoittautuvat yleisiksi, ei monimuotoisuuden kehittymistä voida aina havaita nopeasti. Tämä on otettava huomioon myös maatalouden ympäristöohjelmien ohjeissa.

Lähde:  Jonason, D., ym: Luomuviljelyyn siirtymisestä kuluneen ajan vaikutus kasveihin ja perhosiin. Assessing the effect of the time since transition to organic farming on plants and butterflies. Journal of Applied Ecology 2011, 48, 543–550.

Teksti: Mikko Salmu