Osaamista maan kasvukunnon hoitoon - Maitoa ja lihaa pienemmin ostopanoksin -kurssin materiaalit

Seinäjoella 1.-2.2.2018 pidetyn Osaamista maan kasvukunnon hoitoon  – maitoa ja lihaa pienemmin ostopanoksin -kurssin materiaalit löytyvät tältä sivulta. Kurssilla käsiteltiin maan kasvukunnon hoitoa, ravinteiden tasapainottamista ja lannan ravinteiden täydentämistä, lietelannan käsittelyä mikrobivalmisteilla, säilörehun valmistusta ja karkearehuvaltaista ruokintaa lehmien kestävyyden lisäämiseksi sekä kuultiin useita käytännön viljelijöiden ja urakoitsijan puheenvuoroja kotimaasta ja Englannista. Kurssin järjesti OSMO- hanke yhteistyössä TUOVA-hankkeen kanssa.
Materiaalit 1.2.2018 Maan kasvukunnon hoito, lannan ravinteiden täydentäminen ja lannan käsittely

Rajala J. Avaus, Seinajoki 180201Luokkakallio J. Maan kasvukunnon ja ravinnekierron haasteita 01022018
Mattila T. Miksei pelto kasva? Elavan maan toiminnot kasvukunnon perustana 20180201
Maan biologisilla toiminnoilla on suuri vaikutus pellon kasvukuntoon. Suuriin satoihin pyrittäessä myös maan biologia tulisi saada hyvään kasvukuntoon.
Maaekosysteemin toiminnalle ovat tärkeitä eloperäisen aineen hajottajat, ravinteiden kierrättäjät ja maan rakenteen parantajat sekä maan terveyden ylläpitäjät.
.
Russell L. Yskiiko pellon biologia – miten pellon moottori kuntoon? 20180201
Nautatilalla olisi tärkeää saada aikaa hyvä biokierto maasta nurmikasveihin, säilörehuun ja lehmiin sekä lietelantaan ja lannasta edelleen maahan.
Näiden kaikkien osa-alueiden laatuun tulee kiinnittää huomiota kokonaisuutena. Tärkeä vaikuttamisen mahdollisuus on lietelannan käsittely, jolla voidaan ohjata koko biokiertoa terveempään suuntaan. Lisäksi tulee pitää huolta maan riittävästä pH:sta ja kalsiumin määrästä. Booria tarvitaan ohjaamaan kalsiumia oikeisiin paikkoihin. Liian korkeita rautapitoisuuksia tulisi välttää.
.
Mattila T. Miten vedet pois pellolta ja juurille happea? Miten pienentää maan tiivistymisriskejä? 180201
Hyvien satojen saaminen edellyttää pellon hyvää kuivatusta. Hyvä kuivatus varmistaa riittävän hapen saannin maan pieneliöstölle ja kasvien juurille kaikissa olosuhteissa. Kuivatustarve tulee tutkia joka lohkolla erikseen ja huolehtia hyvin toimivasta salaojituksesta, pellon pinnan muotoilusta sekä reunaojat on perattava riittävän syviksi, niin ettei lohkolle pääse vesiä ulkopuolelta.
Maan rakenne on tärkeä kasvuun vaikuttava tekijä. Hyvä rakenne varmistaa maan riittävän kaasujen vaihdon ja juurten ja pieneliöstön hapen saannin. Hyvä rakenne myös varmistaa maan hyvän vedenläpäisykyvyn. Nautatiloilla kalusto on raskasta ja maan tiivistymisriski suuri. Tiivistymisriskien kartoitukseen on nyt käytettävissä OSMO-hankkeen kehittämä tiivistymislaskuri.
Pyöräpainot tulisi saada kohtuullisiksi ja rengaspaineet riittävän alhaisiksi, jotta tiivistymisriskit pysyisivät kohtuullisina.
.
Kreko T. Miten urakoitsija voi vähentää tiivistymistä 180201
Urkoitsijalla on merkittäviä mahdollisuuksia vähentää maan tiivistymistä. Lietelannan levitys vetoletkukalustolla, paripyörin ja alhaisin rengaspainein on tärkeä menetelmä. Minne ei ole järkevää viedä vetoletkukalustoa, liete voidaan levittää pienellä ja kevyellä lietevaunulla alhaisin rengaspainein. Mikäli lietettä kuljetetaan levitysvaunulla tarvitaan rengaspaineiden säätöjärjestelmä, jonka alustaja asentaa kalustoonsa tulevalle kasvukaudelle.
.
.
.Lapatto V. Miten maidontuottaja voi vastata maan kasvukunnon ja lannan kayton haasteisiin 180201
Pyrittäessä suuriin satoihin maitotilalla, pellon kuntoon tulee kiinnittää suurta huomiota. Kuivatus tulee laittaa hyvään kuntoon täydennysojituksin ja piiriojat tulee perata riittävän syviksi. Painanteet tulee tasata.
Lannan levityksessä ja rehunkorjuussa tulee kiinnittää huomiota peltoliikenteeseen. Kaikkea turhaa ajoa pellolla tulee välttää. Siksi tarvitaan hyvät peltotiet ja isojen lohkojen laidoille tarvitaan myös tie sekä riittävästi liittymiä tarpeettoman pellolla ajon välttämiseksi.
Vetoletkulevitys on maan rakennetta säästävä levitysmenetelmä, joka minimoi maan tiivistymisen. Kun vetoletku pidetään lyhyenä alle 400 m, niin traktoriksi riittää pienehkö ja kevyt traktori. Levitys isoilla lohkoilla kannattaa siksi jakaa osiin.
.
Mattila T. Ravinteet tasapainoon – Lannan ravinnekoostumuksen täydentäminen kasvien tarpeita vastaavaksi 180201
Nurmiheinien ja nurmipalkokasvien ravinnetarpeet poikkeavat suuresti toisistaan. Ero saattaa olla jopa 5-8 -kertainen. Lietelannassa ei ole kaikkia ravinteita riittävästi korkeiden satojen tarpeisiin. Lantaa on tarpeen täydentää täydennyslannoittein. Eniten tulee kiinnittää huomiota kalsiumiin, booriin, ja rikkiin.Lue myös artikkeli Vastaako lannoitus nurmikasvien tarpeita. ITUA 2 2018
Rajala J. Lannankasittelyyn vaihtoehtoja 180201

Russell L. Miten lannasta parempi hyoty 01022018
-Lannan käsittelyn menetelmiä Britanniasta
Käsittelemällä lietelanta lietelantabakteereilla saadaan lanta tasalaatuiseksi ja helpommaksi levittää, lannan paha haju häviämään ja koostumus paremmin kasveille sopivaan muotoon. Ravinteiden hävikit pienenevät ja ostolannoitteissa voidaan säästää.

Lue tiivistelmä lannankäsittelystä ja sen merkityksestä.

 

Tikka V. Kokemuksia maidontuotannosta kotoisia tuotantopanoksia hyodyntaen 180201
Vesa Tikka on käsitellyt lietelannan vuodesta 2012 lietebakteereilla. Käsittelyn ansiosta liete muuttuu juoksevammaksi ja tasalaatuisemmaksi, paha haju häviää ja lanta toimii paremmin seosnurmien lannoitteena. Säilörehu on tehty Environsystemsin biologisella säilöntäaineella. Alkuvaiheessa osa tehtiin perinteisin säilöntäainein ja osa tällä entsyymeitä tuottavalla aineella. Kokemukset tästä biologisesta säilöntäaineesta ovat olleet niin hyviä, että kaikki nurmirehu on tehty sillä.
.
Materiaalit 2.2.2018  Säilörehun valmistus nurmesta ja kokoviljasta sekä karkearehuvaltainen ruokinta
.
Niskanen M. Kokoviljakasvustoista säilörehua-tutkimustuloksia 02022018
Viljan ja palkoviljan seoksista saadaan yli 10 000 kg kuiva-ainesatoja yhdellä korjuulla.  Kokoviljasäilörehu voi olla hyvä ruokinnan monipuolistajana.
.
Russell S. Sailorehun valmistus 02022018
Sally Russell Environsystems –yrityksestä kertoi säilörehun valmistamisesta Englannissa.  Videoiden välityksellä kuultiin myös  englantilaisviljelijöiden kokemuksia. Yrityksen biologinen nurmirehun säilöntäaine  koostuu useista eri mikrobeista. Se laskee rehun pH:n toivotulle tasolle. Estää haitallisten mikrobien kuten Clostriumin kasvua. Se myös estää typen haihtumista nappaamalla vapautuu ammoniakkia ja muuttamalla sitä takaisin mikrobivalkuaiseksi. Säilörehun valkuaispitoisuus voi näin olla lähellä alkuperäisen nurmen valkuaispitoisuutta.
Säilöntämikrobien tuottamat entsyymit hajottavat kuitua, jolloin lehmä saa säilörehusta enemmän energiaa. Osa säilöntäaineen mikrobeista estää rehun lämpenemisen ja pilaantumisen siilon avaamisen jälkeen ja ruokintapöydällä. Tämä helpottaa merkittävästi säilörehuruokintaa lämpimään vuodenaikaan.
Kokoviljasäilörehulle on oma biologinen säilöntäaineensa, joka toimii samaan tapaan kuin nurmirehun biologinen säilöntäaine.
.
Russell L. Miten ruokinnalla kestavia lehmia 02022018
Liz Russell Environsystems –yrityksestä kertoi englantilaisten maitotilojen pyrkimyksestä lisätä lehmien kestävyyttä. Viljelijäkokemuksia kuultiin videon välityksellä. Tärkeä keino on oikeanlainen ruokinta, jossa karkearehujen osuus on suuri. Pötsin pH tulisi saada pysymään optimitasolla eli 6.4:ssä. Tähän pyritään tekemällä osa nurmirehusta säilörehuksi varsin nuorena, ja osa vanhempana, jopa heinäsäilörehuna. Viljaväkirehuja korvataan kokoviljasäilörehuin. Nähtävillä oli englantilaisen maitotilan säilörehuja.
.Tutustu englantilaisviljelijän tekemiin säilörehuihin ja niiden rehuarvoihin videon välityksellä.
.
James Rogerson on voittanut neljästi pitkäikäisten lehmien alueellisen tai valtakunnallisen kilpailun Englannissa.
Videolla hän kertoo muutoksista maidontuotantoonsa ja siitä, miten hän pyrkii pidentämään lehmien tuotantoikää.

Tarsia E. Miten koostaa lypsattava karkearehuvaltainen ape 180202

Suihkonen P. Kokemuksia ja ajatuksia maidontuottajana menestymiseen 180202

Lue lisää OSMOsta