Ruotsi: Maatalous ja ilmasto – kokonaisvaltainen tarkastelu

Ilmastonmuutos on maailmassa suuri haaste. Maatalouden osuus ihmisen tuottamista kasvihuonekaasujen päästöistä on noin 20 %. Maataloutta ei ole mahdollista harjoittaa kokonaan ilman päästöjä. Päästöjä tulee vähentää suuresti maataloudessa kuten muussakin yhteiskunnan toiminnassa, jotta maailmanlaajuiset ilmastotavoitteet saavutetaan. Ruotsin Luomuliitto on laatinut Jordbruksverketin toimeksiannosta ja tuella ilmasto-ohjelman maatalouden kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämiseksi. 

Kun maatalouden ilmastovaikutuksista keskustellaan, tarkastellaan yleensä yhtä asia kerrallaan.  Puhutaan nautojen metaanipäästöistä tai uusiutuvista energialähteistä. Raportissa Lantbruket och klimatet Ett helhetsgrepp tarkastellaan maatalouden ilmastovaikutuksia ja päästöjen vähentämismahdollisuuksia kokonaisuutena. Kaikki toimenpiteet vähentää päästöjä ovat tärkeitä. Eturistiriidat tulee hyväksyä ja keskittyä tarkastelemaan mahdollisuuksia. Maataloudella on suuria mahdollisuuksia päästöjen vähentämiseen sekä myös hiilen sidontaan maaperään ja parempaan biologisen monimuotoisuuden suojeluun, jota tarvitaan ilmastonmuutoksen vaikutuksista selviytymisessä.

Raportti ja muu materiaali on tuotettu neuvontahankkeessa, jota johti Ruotsin Luomuliitto (Ekologiska Lantbrukarna) Jordbruksverketin toimeksiannosta osana elintarvikesektorin toiminta-ohjelmaa. Raportissa käsitellään maatalouden ilmastovaikutuksia kokonaisuutena, maailmanlaajuisesti ja Ruotsissa. Siinä esitellään päästölähteet sekä tavanomaisesta että luomumaataloudesta. Luomumaatalouden päästöjä ja niiden vähentämismahdollisuuksia tarkastellaan myös tarkemmin.

Kasvihuonekaasujen päästöt Ruotsin maataloudesta. Palkit osoittavat vuotuiset päästöt miljoonina tonneina CO2-ekvivalenteja. Luvuissa on epävarmuutta, siksi esitetään vaihteluvälit.

Kasvihuonekaasujen päästöjä tarkastellaan raportissa kolmena pääryhmänä:
1. Ilokaasun päästöt,
2. Metaanipäästöt,
3. Hiilidioksidipäästöt.

Raportissa korostetaan, että synteettisesti valmistettu primäärityppi (keinolannoitetyppi) ja kierrossa jo oleva typpi tulee erottaa toisistaan.
Nurmien ja runsaan juuristonkasvun merkitystä hiilensidonnassa korostetaan. Nurmia viljelykierrossa viljelevien pelloissa on hiiltä noin 20-33 % eli 10-20 tonnia hiiltä/ha enemmän kuin kasvinviljelytiloilla, jotka eivät viljele nurmia. Ainakin tämä määrä hiiltä voidaan sitoa peltoihin viljelykäytäntöjä muuttamalla.

Raportissa esitellään myös kolme skenaariota päästöjen vähentämiseksi.

Luomussa on jo tehty paljon – mutta parannettavaa löytyy

Luomumaataloudessa on jo tehty paljon niitä toimenpiteitä, joita ilmastonmuutos haaste aiheuttaa. Mutta paljon on vielä myös mahdollisuuksia parantaa päästöjen edelleen vähentämiseksi. Toimenpiteitä esitellään raportissa. Ne on koottu tutkimustiedoista sekä keskusteluista kokeneiden neuvojien ja luomuviljelijöiden kanssa. Tilakohtaisesti tulee sitten löytyy kullekin tilalle sopivimmat menetelmät.

On syytä korostaa, että monia rakenteellisia haasteita luomutuotannossa ja tavanomaisessa tuotannossa ei yksittäinen viljelijä pysty ratkaisemaan. Tarvitaan yhteistyötä tutkimuksen, neuvonnan sekä panosteollisuuden ja elintarviketeollisuuden kanssa.

Toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi tilatasolla:

  • Sopeuta eläinmäärä tilan rehuntuotantomahdollisuuksiin, pyri 100 % rehuomavaraisuuteen joko omalla tilalla tai lähistön yhteistyötilojen kanssa.
  • Optimoi lannan hyväksikäyttö ravinteiden hyväksikäyttämiseksi ja päästöjen minimoimiseksi.
  • Pyri vähentämään kaikkia päästöjä, niin suuria kuin pieniäkin. Uusiutuva energia ja fossiilivapaat energialähteet on askel oikeaan suuntaan, mutta myös viljely ja eläintuotanto tulee myös muokata ilmastoystävälliseksi.
  • Selvitä, mitkä pellot tilallasi soveltuvat ihmisravinnon tuottamiseen yhtenä tai useampana vuotena viljelykierrossa. Tee yhteistyötä elintarviketeollisuuden kanssa löytääksesi kasvinviljelytuotteille markkinoita.
  • Viljele nurmia, mieluiten kaksivuotisia tai pitempikestoisia, jotka ovat oleellinen osa viljelykiertoa, vaikka tilallasi ei olisikaan karjaa.
  • Pyri kierrätykseen eläintuotannon ja kasvituotannon välillä. Kasvinviljelytilalla selvitä, voitko tehdä yhteistyötä lähistön karjatilan kanssa lannan ja rehun vaihtamisessa.
  • Tarkastele kotieläintesi ruokintasuunnitelmia ja optimoi nurmisadon hyvä laatu. Märehtijät, myös lypsylehmät, voivat useissa tapauksissa tuottaa hyvin hyvälaatuisella nurmirehulla ja laitumilla hyvinkin vähäisellä väkirehun ja viljan ruokinnalla.
  • Tuota niin paljon lisäarvoa kuin mahdollista siinä tuotantomuodossa, jota harjoitat. Pyri saamaan hyvät sadot ja hyvä sadon laatu luomutuotannon pelisääntöjen puitteissa.

Lisätietoja:
https://www.ekolantbruk.se/klimat

Raportti Lantbruket och klimatet Ett helhetsgrepp 2020

Kasvinviljelytilan khk-kaasujen päästöt luomussa ja tavanomaisessa viljelyssä 100 ha kohti. Suurimmat päästöt aiheutuvat ilokaasupäästöistä typen kierron eri vaiheissa ja väkilannoitteiden valmistuksesta sekä maan multavuuden vähenemistä. Luomussa tilakohtaiset päästöt ovat yli puolta pienempiä.

Maitotilan khk-kaasujen päästöt luomussa ja tavanomaisessa viljelyssä 100 ha kohti. Suurimmat päästöt aiheutuvat eläinten metaanipäästöistä, ilokaasupäästöistä typen kierron eri vaiheissa ja väkilannoitteiden valmistuksesta. Luomussa tilakohtaiset päästöt ovat noin puolta pienempiä.

MTK: Maataloudelle ilmastotiekartta 2020

Tanskan luomutiloille ilmastostrategia

Sivun toteutus: Jukka Rajala