Terveydelle haitallisimmat hyönteisten torjunta-aineet halvimpia

Italialainen tutkijaryhmä selvitti tuhohyönteisten torjunnan kustannuksia ja terveysvaikutuksia viininviljelyssä viljelijöiden käyttökirjanpidon perusteella. Italiassa käytetään tehoaineiksi laskettuna keskimäärin 6,6 kg kasvinsuojeluaineita hehtaarille vuodessa, ja viininviljelyssä vuosittaisia torjuntakäsittelyjä on enemmän kuin useimmilla muilla satokasveilla. Italian viinitarhoilla esiintyy yleisesti useita tuhohyönteislajeja, joiden torjuntaan on markkinoilla runsaasti insektisidivalmisteita.

Torjuntakustannus vai käyttäjän terveys?

Koska useimmilla insektisideillä on käyttäjän terveyden kannalta haitallisia ominaisuuksia, tässä tutkimuksessa keskityttiin tarkastelemaan pelkästään tuhohyönteisten torjunnan kustannuksia käyttäjän terveyden näkökulmasta. Tutkimusalueena oli Veneton viinialue Pohjois-Italiassa kattaen kaikki alueen viiniviljelmät, mukaan lukien luomuviinintuottajat. Tuhohyönteisten torjunnan lisäksi myös kasvitautien torjuntaan käytetään huomattavia määriä kasvinsuojeluaineita, mutta fungisidit oli jätetty pois tästä tarkastelusta. Tämä tutkimus kattoi insektisidien käytön vuosina 2015-2017.

Terveysvaikutusten luokittelu

Tuhohyönteisten torjuntaan viininviljelyssä hyväksytyt markkinoilla olevat kasvinsuojeluaineet ryhmiteltiin niiden erilaisten terveysvaikutusten perusteella viiteen ryhmään PICHE 1-5 (PICHE = potential impact class on human health). Tarkastellut terveysvaaraominaisuudet olivat hyväksyttävä päivittäinen saanti, hormoninkaltaisten vaikutusten, lisääntymisvaikutusten, mutageenisten vaikutusten, syöpävaarallisuuden sekä kohde-elinvaikutusten vaaraluokitukset Euroopan Unionin kemikaalien terveysvaaraluokituksen lainsäädännön mukaisesti. Mitä useampi ja vakavampi vaaraluokitus tehoaineella oli, sitä suurempaan PICHE-luokkaan se ryhmiteltiin. Tarkastelussa oli yhteensä 27 tehoainetta, joita oli 69 kauppavalmisteessa joko yksittäin tai useamman tehoaineen seoksina. Tarkastelussa oli myös muutama luomuviljelyssä käytettäväksi hyväksytty tehoaine.

Torjuntakustannus

Seuraavaksi kerättiin valmisteiden hintatiedot. Viljelijöiden kirjanpitotiedoista laskettiin kullekin valmisteelle käyttökertojen määrä ja käsitelty pinta-ala. Näiden perusteella laskettiin keskimääräinen hehtaarikohtainen torjuntakustannus kullekin tehoaineelle ja jokaiselle tutkimusvuodelle. Vuosittaisia käsittelykertoja oli keskimäärin kolme ja tuholaistorjunnan kustannus yhteensä oli keskimäärin 875,77 € vuodessa hehtaarille. Kasvitautien torjunnan kustannus arvioitiin vielä tätä suuremmaksi, mutta siitä ei annettu tutkimuksessa tarkempia tietoja.

Terveysvaaran ja torjuntakustannuksen korrelaatio oli tilastollisesti merkitsevä siten, että keskimääräinen tehoainekustannus oli korkein aineilla, joilla oli lievimmät terveysvaaraominaisuudet (PICHE 1) ja halvin kaikkein haitallisimmilla aineilla (PICHE 5). Eniten käsittelyjä oli tehty ryhmän PICHE 5 aineilla, joten jatkotarkastelussa ryhmät PICHE 1-3 yhdistettiin. Näin vertailtuna keskimääräinen käsittelykohtainen kustannus oli vähemmän haitallisilla aineilla 59,50 € hehtaarille, kun haitallisimmilla aineilla vain 32,00 €/ha.

Terveydelle haitallisimmat valmisteet hinnaltaan halvimpia

Viljelijät pyrkivät optimoimaan torjunnan kustannuksia ja tehokkuutta, jolloin valmisteen hinta on valintakriteerinä terveysvaikutuksia tärkeämmällä sijalla. Torjuntakustannukset ovat nykyisellään markkinaohjautuvia ja kansainväliset kemian teollisuuden yritykset varmistavat markkinaosuutensa tuotteiden hinnoittelulla. Vanhat, pitkään markkinoilla olleet tehoaineet, kuten organofosfaatit ja synteettiset pyretroidit, joilla on useita haitallisia terveysominaisuuksia, ovat halvempia kuin uudemmat ja terveysvaikutuksiltaan vähemmän haitalliset yhdisteet. Vastaavasti luomuviljelyssä sallitut biologiset tehoaineet ovat kalliimmasta päästä. Ellei tuotannon kustannusrakennetta haluta yhteiskunnassa ohjata esimerkiksi verotuksen keinoin, ei päästä kasvinsuojeluaineiden kestävän käytön kansallisissa toimintaohjelmissa asetettuihin tavoitteisiin riskien ja haittojen vähentämiseksi. Tästä syystä tutkijat laskivat, että haitallisimman tuoteryhmän hintoja tulisi korottaa jopa 86 %, jotta viljelijöille tulisi kannattavammaksi valita terveyden kannalta vähemmän haitallisia hyönteisten torjunta-aineita.

Vastaavanlainen kustannusvertailu on tekeillä kasvitautien torjunta-aineiden ympäristövaikutuksista, mutta se julkaistaan myöhemmin erikseen.

 

Alkuperäinen tutkimus:

Bolzonella, C., Lucchetta, M., Teo, G., Boatto, V. & Zanella, A. 2019. Is there a way to rate insecticides that is less detrimental to human and environmental health? Global Ecology and Conservation 20 (2019): e00699.

https://doi.org/10.1016/j.gecco.2019.e00699

 

Teksti: Sari Autio