TP Organics 4th Organic Innovation Days

TP Organics järjesti Brysselissä Organic Innovation Days –tilaisuuden neljättä kertaa 27.-29.11.2018. Kolmipäiväisestä tapahtumasta osa oli liitetty Global Sustainable Technology and Innovation Conferencen (G-STIC) yhteyteen. Sari Autio osallistui tilaisuuteen Suomen ja Luomuinstituutin edustajana.

 

Luomututkimuspolitiikkaa

Ensimmäisen päivän painotus oli tutkimuspolitiikka. Tavoitteena on  EU:n tulevan Horisontti 2020 –ohjelman ruokajärjestelmän kestävyyteen liittyvien teemojen, tulevan CAP-uudistuksen sekä tutkimusta ja käytäntöä yhdistävien EIP-AGRI –verkostojen yhteensovittamista siten, että luomututkimuksella olisi niissä kaikissa merkittävä rooli. TP Organics painottaa luomun ja agroekologian potentiaalia maataloustuotannon muuttamisessa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden (SDG) mukaiseksi. EU:ssa luomu nähdään eurooppalaisen maatalouden onnistujana. Luomutuotannon tarjoamat ekosysteemipalvelut halutaan tuoda näkyviksi tulevan tukijärjestelmän kulmakivenä, mutta keskusteluissa ei kuitenkaan ole vielä nostettu esiin luomuun kohdistettavaa budjettiosuutta enempää CAP-uudistuksessa kuin tutkimusrahoitusinstrumenteissakaan.

Kohti ei-kemiallista kasvinsuojelua

EU:n rahoittaman maataloustutkimuksen tulisi paremmin vastata kuluttajien huolenaiheisiin, kuten ruoan turvallisuuteen, edullisuuteen ja torjunta-ainejäämien alentamiseen. Ranskassa ollaan aktiivisia tällä saralla ja kuluttajien vaatimukset ruoan laadulle edistävät vahvasti luomutuotteiden kysyntää. Myös Saksassa pestisidit ja myös eläinten hyvinvointi ovat julkisessa keskustelussa paljon esillä. Saksa kannattaa Core Organic –rahoitusjärjestelmän jatkamista nykyisen ohjelmakauden jälkeenkin erityisesti sen tarjoaman tutkimusyhteistyön ja eri alojen toimijoiden verkostoitumisen vuoksi. FiBL:n johtaja Urs Niggli piti tärkeänä, että luomututkimusta kohdennetaan erityisesti pienten ja keskisuurten maatalousyritysten haasteiden ratkaisemiseen yhdessä tuottajien kanssa. Kasvinsuojeluongelmat ja –aineet ovat nousseet viime aikoina huolenaiheeksi uudella tavalla sitten 1970-luvun, ja tällä kertaa kemikaalien poistuminen markkinoilta ja resistenssin yleistyminen edellyttävät aivan uusia agroekologiseen osaamiseen perustuvia systeemisiä innovaatioita, joissa luomu on vahvoilla verrattuna kemialliseen kasvinsuojeluun luottavaan tavanomaiseen viljelyyn. Luomutuotannossa ja –tutkimuksessa on vahva osallistavan tutkimuksen traditio, jota voidaan hyödyntää niin tuottajien ongelmien ratkaisemisessa kuin kuluttajien ja kansalaisten huolenaiheisiin vastaamisessakin.

Keynote speakerina oli Christian Huyghe Ranskan INRAsta. Hän esitteli valmisteilla olevaa tutkimusohjelmaa Towards Pesticide-free Agriculture, jonka valmistelemiseksi on pidetty viime aikoina useampia seminaareja. Ranskalla on poliittinen tahto ohjata tulevaisuuden maataloustuotantoa pois kemiallisesta kasvinsuojelusta ja vähitellen hylkäämään kemialliset kasvinsuojeluaineet kokonaan. Tämän tavoitteen toteutumista varten tarvitaan laaja tutkimusohjelma, jolla valmistellaan ei-kemiallisia agroekologisia menetelmiä viljelijöiden käyttöön. Ainevalikoiman supistuessa ja resistenssiongelmien kasvaessa näitä tarvitaan enenevässä määrin myös tavanomaisessa (IPM) viljelyssä luomun lisäksi. Luomu voi olla tässä tärkeänä suunnannäyttäjänä, ja esillä oli useita jo käytössä olevia onnistuneita innovaatioita tältä saralta. Seuraavaa seminaaria INRA valmistelee toukokuulle 2019. Huyghe toivoi myös jonkinlaista tilaisuutta pidettäväksi Suomessa EU-puheenjohtajuuskaudellamme syksyllä 2019.

Agroekologisia innovaatioita

Seuraavat seminaaripäivät oli omistettu agroekologisten innovaatioiden esittelylle. Tilaisuudessa palkittiin vuoden innovaatio, espanjalainen startup-yritys PolyFly, joka tuottaa kukkakärpäsistä uusia pölyttäjähyönteisiä kaupallisille hyötyniveljalkaismarkkinoille kasvihuoneisiin ja avomaan tunneliviljelyyn.

Wageningenin yliopiston professorit Eldert van Henten ja Rogier Schulte pitivät vuorovaikutteisen luennon ekologian ja teknologian yhteistyöstä viljelyjärjestelmien kehittämisessä. Kaistaviljelyn, sekaviljelyn ja pikseliviljelyn potentiaali kasvintuhoojien leviämisen ehkäisemisessä ei pääse täysin käyttöön, jos turvaudutaan edelleen vanhaan teknologiaan, esimerkiksi suuriin koneisiin, jotka painollaan pilaavat pellon rakenteen. Esimerkiksi kitkentärobotit voisivat olla kevyitä ja kulkea hyönteisten tapaan useilla jaloilla, sekä tunnistaa erilajiset viljelykasvit sekä hyödylliset oheiskasvit kasvustoista. Mielenkiintoinen oli ajatus viljelijän sidosryhmäanalyysistä, johon tulisi kuulua kuluttajien, naapureiden ja jakeluketjun lisäksi myös hyödylliset maaperäeliöt, oheiskasvit, pölyttäjät jne. agroekosysteemin täysivaltaisina osina.

Kestävän kehityksen lippulaiva

Agroekologia on otettu mm. IPES-Food paneelissa ja FAOssa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden (SDG) lippulaivaksi kestävän ruokajärjestelmän kehittämisessä. Sen avulla voidaan vastata jopa kahteentoista seitsemästätoista SDG:stä. Luomutoimijoiden lisäksi myös muut kansanliikkeet, kuten reilun kaupan liike, voivat tuoda markkinoinnissaan esiin agroekologisten innovaatioiden keinoja vastata ruokajärjestelmän kestävyyshaasteisiin. Kolmannen päivän aamupäivällä olikin eri kansalaisjärjestöjen esityksiä eri puolilta maailmaa ruokajärjestelmän kestävyyshankkeista mm. peltometsäviljelyn, IPM-menetelmien, toimijoiden osallistamisen, alkuperäiskansojen tietouden tunnustamisen, ruokajätteen vähentämisen, ilmastonmuutoksen torjunnan ja sopeutumisen sekä politiikkatoimien näkökulmista. Iltapäivällä esiteltiin lukuisia luomuun soveltuvia teknologisia innovaatioita, kuten biohajoavia muoveja, kitkentärobotteja, kaukokartoitusmenetelmiä laiduntavan karjan seurannassa, osallistavia jalostusmenetelmiä sekä viljelijöiden keskinäisiä oppimisryhmiä.

Johtopäätöksenä voidaan nähdä, että agroekologia integroi maaperän, kasvillisuuden ja kuluttajien (eläinten ja ihmisten) yhteisen terveyden sekä teknologiset innovaatiot tämän kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ylläpitämiseksi. Loppupuheenvuoroissa käsiteltiin tarvetta maailmanlaajuiselle tiekartalle agroekologisten periaatteiden täysimääräistä käyttöönottoa varten erilaisissa olosuhteissa niin globaalissa etelässä kuin pohjoisessakin.

Teksti: Sari Autio