TP Organics julkaisi strategisen tutkimus- ja innovaatiostrategiansa

Eurooppalaisen luomututkimuksen yhteistyöelimen TP Organicsin strateginen tutkimus- ja innovaatioagenda julkistettiin innovaatiopäivillä Brysselissä 3.-4.12.2019. Innovaatiopäivillä oli lähes sata osallistujaa eri puolilta Eurooppaa. Suomesta lisäkseni osallistuivat Anna Tall, Markku Niskanen ja Erkki Vihonen SME-Organics-hankkeesta. Ensimmäisen päivän ohjelmassa oli kolme luentoesitystä, EU-rahoitteisten LIAISON ja XF-ACTORS –hankkeiden yhteinen työpaja sekä European Rural Innovation Contest –kilpailussa valittujen innovaatiolähettiläiden palkitseminen. Toisena päivänä esiteltiin TP Organicsin tuore tutkimusstrategia, keskusteltiin nuorten luomuviljelijöiden roolista tulevaisuuden tekijöinä sekä teknologiasta luomutuotannossa. Päivän lopuksi oli TP Organicsin jäsenille Stakeholder Forum, jossa valittiin Steering Committee seuraaviksi kolmeksi vuodeksi.

Alexander Wezel (ISARA, Lyon, Ranska) vertaili agroekologisten periaatteiden ja luomutuotannon yhtäläisyyksiä ja roolia ruokajärjestelmän kestävyysmuutoksessa. Käytännössä molemmat tuotantotavat ovat hyvin lähellä toisiaan, mutta agroekologiasta puuttuu luomusertifioinnin edellyttämät valvontavelvoitteet, jolloin viljelijöillä voi olla enemmän jouston varaa ja kokeilumahdollisuuksia. Toisaalta tuotannon sertifiointi rakentaa kuluttajien luottamusta, jos järjestelmä on riittävän läpinäkyvä.

Vincenzo Verrastro (IABM, Bari, Italia) kertoi Välimeren maissa oliivipuita tuhoavan Xyllella fastidiosa –bakteeritaudin leviämisestä ja XF-ACTORS –hankkeesta, jossa selvitetään taudin leviämistä, torjuntakeinoja luomutuotannossa sekä kommunikaatiotapoja, joilla esiintymisalueiden väestö saadaan tietoisiksi ongelman laajuudesta sekä leviämisen ehkäisyn tärkeydestä. Tautiin ja sitä levittävään kaskaslajiin tehoavia kemiallisia torjuntakeinoja ei ole olemassa, joten uhka elinkeinolle on yhteinen sekä tavanomaisessa että luomutuotannossa, mutta luomutuotannossa olevilla tietyillä lajikkeilla on luontaista resistenssiä. Sen sijaan haasteeksi on tullut saada asukkaat ymmärtämään tilanteen vakavuus.

Birgit Wassermann (Grazin yliopisto, Itävalta) kertoi omenan mikrobiomin eroista luomu- ja tavanomaisessa tuotannossa ja mikrobiomin muutoksista säilytyksen aikana. Luomuomenoiden mikrobilajisto sisältää ihmisen terveydelle suotuisia maitohappobakteereita, jotka puuttuvat tavanomaisten omenoiden mikrobiomista.

Raffaele Zanoli (Universitá Politechnica delle March, Ancona, Italia) esitteli TP Organicsin tuoreen tutkimusstrategian tuleville vuosille. Sitä oli valmisteltu edellisen vuoden innovaatiopäivän työpajasta lähtien. Raportin kirjoittamiseen oli osallistunut merkittävä joukko eurooppalaisia luomualan asiantuntijoita ja siitä oli järjestetty julkisia kuulemistilaisuuksia sekä nettikommentointimahdollisuus. Kahden pääteeman alle oli koottu joukko luomualan kehittämisen kannalta tärkeitä tutkimusaiheita, kuten tuotantopanokset ja kiertotalous, luomumarkkinoiden kehitys, luomulajikkeiden ja tuotantoeläinten jalostus, ei-toivottujen aineiden jäämät, geenimanipulointi, kauppa, vesiviljely, ilmastoviisaat tuotantojärjestelmät, tuotannon monipuolistaminen, maatalous- ja ruokapolitiikan uudistaminen sekä luomuarvoketjujen kestävyys. Raportti löytyy kokonaisuudessaan TP Organicsin nettisivuilta: www.tporganics.eu/publications.

Nuorten luomutuottajien roolia käsittelevän politiikkakeskustelun moderoi Eduardo Cuoco IFOAM EU:sta. Osallistujina oli Samuel Masse (EU:n nuorten viljelijöiden CEJA:n varapuheenjohtaja), Miguel de Porras (FiBL Europe), Nathalie Sauze-Vandevyver (EU DG AGRI) ja Tom Troonbeckx (viljelijä ja neuvoja, BoerenCompagnie). Vaikka luomututkimukseen kohdistetut määrärahat ovat kymmenkertaistuneet EU:n budjetissa, niiden osuus on silti ainoastaan 0,48 % Horizon 2020 –rahoituksesta. Ilmastonmuutoksen ja maatalouden kestävyyshaasteiden ratkaiseminen ovat suuria haasteita, joihin luomutuotannon kehittämiseltä odotetaan innovatiivisia keinoja. Nuorilta luomutuottajilta odotetaan paljon ja heidän osaamisensa on avainasemassa uusien menetelmien käyttöönotossa. Luomutuottajat ovat perinteisesti olleet tässä tiennäyttäjinä. Satotasojen kirimiseen kiinni tavanomaiseen tuotantoon verrattuna tulee edelleen panostaa tutkimusta. Kestävien luomulajikkeiden jalostuksella on paljon annettavaa tässä suhteessa ja jalostajien luomutietoisuutta ja –osaamista tulee kehittää. Uudet teknologiat voivat helpottaa luomuviljelijöiden hallinnollisia ja raportointivelvoitteita, mutta eri tietojärjestelmien yhteensovittamiseen ja käytettävyyteen tulee kiinnittää huomiota. Tietojen vaihto kansainvälisesti on tärkeää niin viljelijöille, neuvojille kuin tutkijoillekin. Koulutuksen ja neuvonnan rooli on suuri uusien menetelmien käyttöönottamisessa ja erityisesti vertaistuen merkitystä korostettiin. Myös luomutuotteiden jalostusosaamista tiloilla tulee kehittää.

Teknologia-paneelikeskustelun puheenjohtajana oli Christina Micheloni (AIAB). Osallistujina oli Susanne Braun (Hohenheim University, EIT Food), Grigoris Chatzikostas (Biosense, IoF2020 project), Sara Guerrini (Novamont, Mypack project), Bram Moeskops (TP Organics, OK-Net Arable project) ja Mirjan Thys (ILVO, PPILOW project).  Panelistit esittelivät teknologisia ratkaisuja, joita heidän edustamissaan projekteissa oli kehitetty. PPILOW-hankkeessa kehitetään eläinten hyvinvoinnin tarkkailuun mobiilisovellutuksia viljelijöiden käyttöön. IoF2020 tähtää täsmäviljelyyn, jonka avulla voidaan esimerkiksi tarkentaa lannoitusta ja vähentää kasvinsuojeluaineiden käyttöä, mutta sitä voidaan myös käyttää ruokahävikin minimoimiseen. EIT Food on lukuisien eurooppalaisten tutkimushankkeiden yhteistyöelin. Tällä hetkellä esimerkiksi ruokapetosten torjuntaan on kehitteillä teknologisia ratkaisuja. Pakkausteollisuudessa ajankohtaista on muovipakkauksia korvaavien biohajoavien materiaalien ja kiertotalouden teknologisten ratkaisujen etsiminen. OK-Net Arable –hankkeessa pyrittiin tehostamaan luomuviljelyä. Yhteistä kaikille hankkeille on, että ne tuottavat myös käytännön tietoa Organic Farmknowledge Platformilla julkaistavaksi vapaasti kaikkien käyttöön. Keskustelussa pohdittiin sitä, miten eri hankkeissa kehitetyt teknologiaratkaisut saataisiin mahdollisimman hyvin yhteensopiviksi keskenään, jotta niiden käyttöönottoon olisi käyttäjille mahdollisimman matala kynnys. Myös uusien teknologioiden riskejä sivuttiin keskustelussa. Integroidun ja agroekologisen tuotannon merkintäjärjestelmät ovat nykyisin kehittämisen kohteina, mutta niissä on myös mahdollisuus sekoittaa kuluttajien luottamusta.

Stakeholder Forumissa valittiin TP Organicsin Steering Committee seuraaville vuosille. Valituiksi tulivat An Jamart (BioForum Vlaanderen) luomusektorin edustajana, Jiři Lehejček IFOAM EU:n edustajana, Miguel de Porras (FiBL Europe) tutkimuslaitosten edustajana, Mute Schimpf (Friends of the Earth Europe) kansalaisjärjestöjen edustajana sekä Marco Schlüter (Naturland) viljelijöiden edustajana. TP Organics esitteli myös aikaansaannoksiaan ja tulevan vuoden toimintasuunnitelmaansa. Käytiin myös keskustelua siitä, mitä jäsenet toivovat TP Organicsin toiminnalta ja miten jäseniä sitoutetaan paremmin TP Organicsin toimintaan.

Päivien esitykset tulevat saataville TP Organicsin nettisivuille: www.tporganics.eu/organic-innovation-days/

 

Sari Autio, Luomuinstituutin tutkimuspäällikkö