Esitelmä: Voiko maan kasvukuntoa korjata?

Osalta pelloista saadaan samoilla tuotantopanoksilla selvästi parempi sato kuin toisilta. Toisaalta samat ”hyvät pellot” ovat yleensä satovarmoja myös äärevissä sääolosuhteissa. Peltojen tuottavuuden ja satovarmuuden kehittäminen on tärkeää muuttuvissa ilmasto-olosuhteissa, mutta syyt tuottavuuserojen taustalla ovat edelleen epäselviä. OSMO-hankkeen tilakokeiden tuloksia esiteltiin Maataloustieteen päivillä 9.1.2019.

Esitelmä Voiko maan kasvukuntoa korjata?
Mattila T. Voiko maan kasvukuntoa korjata 09012020
pdf, 2 MB

Esityksen tiivistelmä
Voiko maan kasvukuntoa korjata?

Tuomas J. Mattila1,2, Jukka Rajala1

1) Helsingin yliopisto, Ruralia Instituutti; 2) Suomen ympäristökeskus SYKE

Erot peltojen tuottavuudessa ovat askarruttaneet ihmisiä historian alkuajoista saakka. Osalta pelloista saadaan samoilla tuotantopanoksilla selvästi parempi sato kuin toisilta. Toisaalta samat ”hyvät pellot” ovat yleensä satovarmoja myös äärevissä sääolosuhteissa. Peltojen tuottavuuden ja satovarmuuden kehittäminen on tärkeää muuttuvissa ilmasto-olosuhteissa, mutta syyt tuottavuuserojen taustalla ovat edelleen epäselviä.

Maan kasvukunto (soil health) on uusi tapa tarkastella pellon tuottavuutta aiempaa kokonaisvaltaisemmin. Siinä peltolohkoa tarkastellaan ekosysteeminä, jossa vuorovaikuttavat biologiset, kemialliset ja fysikaaliset tekijät. OSMO-hankkeessa (2015-2019) testattiin, miten maan kasvukunnon lähestymistapa toimisi ongelmalohkojen kehittämisessä nelivuotisen peltokokeen kautta. Tutkimuskohteena oli kahdeksan koelohkoa Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Etelä-Pohjanmaalla. Lohkoiksi valittiin ”ongelmalohkoja”, jotka olivat jostain viljelijälle tuntemattomasta syystä heikkotuottoisia. Lohkot jaettiin lohkopareiksi (käsittely, verrokki), lisäksi lohkoille etsittiin tilalta hyväkasvuinen verrokki. OSMO-hankkeessa pyrittiin kehittämään ongelmalohkojen tuottavuutta viljelijöiden, neuvonnan ja tutkimuksen yhteistyönä.

Tutkimus aloitettiin 2015-2016 laajalla alkukartoituksella, jossa yhdistettiin laboratorio-, havainto- ja kaukokartoitusmenetelmiä (62 kemiallista, 7 fysikaalista ja 13 biologista muuttujaa), joiden avulla pyrittiin tunnistamaan lohkon kasvukunnon ongelmat. Tulosten perusteella lohkot olivat ”moniongelmaisia”, kasvukunnon ongelmat ilmenivät heikkona kuivatuksena, rakenteena, ravinnepuutteina ja lierojen vähäisyytenä. Ongelmien syiden analyysin jälkeen kullekin lohkolle laadittiin hoitosuunnitelma, jonka vaikutuksia seurattiin vuosittain maa- ja kasvianalyysein sekä havaintomenetelmin (38 seurantamuuttujaa). Vuonna 2018 laaja kartoitus toistettiin ja tulosten perusteella arvioitiin lohkojen kasvukunnon tilan muutoksia.

Esitelmässä esitetään yhteenveto tutkimuksen pääkysymykseen ”voiko maan kasvukuntoa korjata?”. Esitys perustuu  vuoden 2019 lopulla julkaistuun loppuraporttiin.
Jo analysoitujen välitulosten perusteella kasvukunnon ongelmia vaikuttaa olevan kolmenlaisia:
i) yksinkertaisesti korjattavia (esim. boorin pitoisuuden nosto lannoituksella),
ii) korjaaminen vaatii viljelytavan muutoksia, muuten ongelma toistuu (esim. maan syväkuohkeutus ilman tiivistymisriskien vähentämistä) ja
iii) syyt ja korjaustavat ovat tuntemattomia (esim. heikosti luhistuva eloperäisen maan rakenne, K puute tietyillä hietamailla).

Esityksen tavoitteena on herättää keskustelua peltojen tuottavuuden kehittämisestä ja tarjota keskustelun pohjaksi laaja tutkimusaineisto ongelmalohkojen tilasta ja kehityksestä eri hoitotoimien seurauksena.

Asiasanat: viljavuus, maaperäeliöt, tiivistyminen, kasvuolosuhteet

Esitelmä
Mattila T. Voiko maan kasvukuntoa korjata 09012020, pdf, 2 MB

OSMO-tutkimusraportit:
https://maan-kasvukunto.fi  > Tutkimusraportit

http://www.smts.fi/

 

Lue lisää OSMOsta ja tutustu muihin työkaluihin
Sivun toteutus: Jukka Rajala