Ympäristöjärjestöiltä raikas avaus maatalouspoliittiseen keskusteluun

BirdLife Suomi, Natur och Miljö ja Suomen luonnonsuojeluliitto ovat laatineet yhteisen vision siitä, millaisia ympäristötavoitteita maatalouspolitiikalle tulisi asettaa ja miten tavoitteet voidaan saavuttaa EU:n seuraavalla ohjelmakaudella 2021–2027. Ympäristöjärjestöjen visio perustuu tuoreeseen tutkimustietoon.

Kestävän maatalouden tiekartan mukaan maatalouden aiheuttamat, ympäristölle haitalliset kehityskulut kuten luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ja vesien rehevöityminen voidaan pysäyttää. Myös ilmastolle haitallisia päästöjä voidaan maataloudessa vähentää. Visiossa todetaan, että tarvittavat toimet ovat olemassa; ne pitää vain ottaa käyttöön.

Tiekartta myös esittää, että vuonna 2027 Suomen peltoalasta 30 % tulisi olla luomutuotannossa ja suomalaisten luomutuotteiden volyymi markkinoilla kolminkertaistunut.

– On ilahduttavaa, että ympäristöjärjestöt tunnistavat luomutuotannon tärkeäksi työkaluksi, joka vie suomalaista maataloutta kestävämpään suuntaan. Ympäristöjärjestöjen tavoite on helppo allekirjoittaa, sillä se on hyvin samansuuntainen kuin luomualan viime keväänä julkistettu oma tavoite tuplata luomu kuluvan hallituskauden aikana, toteaa Pro Luomun toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila.

Ympäristöjärjestöt suosittelevat myös, että tavanomaisessa maataloudessa sovellettaisiin monia ympäristölle hyödyllisiä menetelmiä, joita luomutuotannossa jo käytetään yleisesti. Tällaisia ovat esimerkiksi monipuolinen viljelykierto, biologisen typensidonnan hyödyntäminen ja ennaltaehkäisevät kasvinsuojelukäytännöt.

Luomulla on monia ympäristöhyötyjä

Ympäristöjärjestöjen visiossa oletetaan, että lihan kulutus vähenee ilmasto- ja terveyssyistä, mutta myös kohdentuu eettisesti tuotettuun luomulihaan. Luomulihantuotannon valteiksi nähdään luomueläinten hyvinvointia edistävät olosuhteet, karjan laiduntaminen sekä luomurehu, joka tuotetaan ilman kemiallisia torjunta-aineita ja keinolannoitteita.

Kestävän maatalouden tiekartta muistuttaa, että luomutuotannolla on selkeitä ympäristöhyötyjä. Vahvinta tutkimusnäyttöä on siitä, että luomu edistää luonnon monimuotoisuutta. Luomutuotanto lisää esimerkiksi hyönteisten ja lintujen määriä tehokkaammin kuin monet muut maatalouden ympäristötuen toimenpiteet.

Luomun todetaan olevan edelläkävijä myös peltomaan kasvukunnosta huolehtimisessa. Luomuviljelyssä on keskeistä orgaanisen aineksen eli muun muassa hiilen lisääminen peltoon: se hyödyttää sekä vesistöjä että ilmastoa, ja lisää maaperäeliöstön monimuotoisuutta.

Ympäristöjärjestöt tiedostavat, että luomuviljelyn ilmasto- ja vesistöhyödyt osittain kumoutuvat, jos luomusato jää heikoksi. Samalla kuitenkin todetaan, että vesistöjen kannalta satotaso ei ole merkityksellinen, vaan se, tuleeko valuma-alueelta haitallinen määrä ravinnevalumia. Visio muistuttaa, että tutkimusta ja neuvontaa tarvitaan lisää niin luomun satotasojen nostamiseksi kuin rikkakasvien torjunnan tehostamiseksi.