Kuukausiarkisto joulukuu 2005

Kestävä kehitys yhteinen haaste maaseudulla ja kaupungeissa

Suomen haasteena on tuottaa kaksi kertaa enemmän käyttämällä vain puolet tuotantopanosten nykyisestä määrästä. Tähän tarvitaan tuotantomenetelmien monipuolista kehittämistä sekä kulutustottumusten muutoksia. Näin sanoi kansleri Kari Raivio Helsingin yliopistosta maaseudun ja kaupunkien välisten suhteiden reiluutta ja hyvinvointia käsitelleessä kansainvälisessä Rural-Urban-seminaarissa Mikkelissä 8.12.2005. Hän esitteli seminaarissa KULTU-työryhmän esityksiä kestävän tuotannon ja kulutuksen ohjelmaksi. (lisää…)

A I Virtasen typpikotovarainen viljelyjärjestelmä

A I Virtanen kehitti typpikotovaraista viljelyjärjestelmää Sipoossa sijaitsevalla Joensuun 38 hehtaarin tilallaan vuodesta 1933 lähtien. Kemian Nobel-palkinnon saannin perusteena erityisesti mainittu rehunsäilöntämenetelmän kehittäminen liittyi kiinteästi koko tilan typpiomavaraisuuden tavoitteluun.

Typpiomavaraisuuden hän jakoi kahteen osaan: omavaraiseen valkuaisruokintaan ja omavaraiseen typpilannoitukseen. Omavaraisessa typpilannoituksessa on omavaraisen typenhankinnan lisäksi tärkeää kotoisten lannoitteiden typen hyväksikäyttö. Täydellistä typpiomavaraisuutta helpompaa on vain jommankumman osa-alueen typpiomavaraisuus. (lisää…)

A I Virtasen Nobel-palkinnosta 60 vuotta

Joulukuun 10. tuli kuluneeksi 60 vuotta siitä, kun professori Artturi Iivari Virtanen sai Ruotsin kuninkaalliselta tiedeakatemialta kemian Nobel-palkinnon. Palkinto myönnettiin maatalouden ja ravintokemian keksinnöistä, erityisesti rehunsäilöntämenetelmän kehittämisestä.

A.I. Virtasta voidaan pitää suomalaisen biokemian ja ravitsemustieteen isänä. Suomalaisen säilörehun, voin ja juuston laatu perustuvat pitkälti Virtasen työryhmän tutkimustyöhön. (lisää…)

Lannan antibiootit nousevat kasveihin -tutkimus Saksasta

Viljelykasvit ottavat juurillaan  lietelannassa maahan levitettyjä antibiootteja. Tutkijat ovat osoittaneet antibioottien nousun kasveihin ensimmäistä kertaa. Tutkimus on tehty Saksassa Paderbornin yliopiston kemian laitoksella yhteistyössä Etelä-Westfalenin ammattikorkeakoulun ja liittovaltion ravitsemus- ja elintarvikelaitoksen kanssa.

Tutkimuksessa lihasioille annettiin antibiootteina sulfonamidia sekä klooritetrasykliiniä kahtena 10 päivän jaksona. Sikojen lietelannasta löytyi eläimille käytettyjä antibiootteja. Varastoinnin alussa klooritetrasykliinin melko korkeat pitoisuudet (30-50 mg/kg) ja sen hajoamistuotteiden pitoisuudet laskivat 7 kuukauden varastoinnin aikana 60 %. Hajoamistuotteita löydettiin useita erilaisia. Lietelannalla peltoja lannoitettaessa maahn levitettiin huomattavia määriä antibiootteja; sekä sulfonamidia että klooritetrasykliinia hajoamistuotteineen. (lisää…)