Luokka: Alkutuotantotutkimus

Uusia menetelmiä maasta vapautuvan typen määrän arviointiin

Typpilannoitus on merkittävä tuotantopanos, jonka tavoitetaso on vaikea määrittää. Kasvukaudella maasta vapautuvan typen määrää ei ole pystytty arvioimaan riittävän tarkasti. Suomessa aiemmin käytetyt menetelmät typpilannoituksen tarkentamiseen eivät ole yleistyneet tai eivät ole kuvanneet lohkojen eroja typen vapautumisessa. Ruralian uudessa raportissa esitellään kaksi maailmalla viime aikoina yleistynyttä typen vapautumisen arviointimenetelmää, jotka perustuvat maan mikrobiologisen aktiivisuuden ja orgaanisten typpivarantojen määritykseen. (lisää…)

Kiertotaloutta A I Virtasen typpikotovaraisessa viljelyjärjestelmässä

A I Virtanen kehitti typpikotovaraista viljelyjärjestelmää käytännössä Sipoossa sijaitsevalla Joensuun 38 hehtaarin tilallaan vuodesta 1933 lähtien. Kemian Nobel-palkinnon saannin perusteena erityisesti mainittu rehunsäilöntämenetelmän kehittäminen liittyi kiinteästi koko tilan typpiomavaraisuuden tavoitteluun. Virtasen järjestelmä on aikaansa edelläolevasta kiertotalouden pitkälle kehitetystä soveltamisesta, jossa luonnon tarjoamia mahdollisuuksia eli ekosysteemipalveluiita hyödynnettiin tasapainoisesti. (lisää…)

Kuinka maan kasvukuntoa kehitetään?

Maan kasvukunnon parantamisessa on paljon mahdollisuuksia. Puutteet kasvukunnossa tulee selvittää riittävän monipuolisesti. Kasvukunnon parantamisessa parhaita tuloksi saadaan sopivilla kasvukunnon kehittämisen toimenpiteiden yhdistelmillä. Vinkkejä kasvukunnon kehittämiseen antoi yliopistotutkija Tuomas Mattila Luomupäivillä Porissa. (lisää…)

Maan kasvukunnon hoito ilmastoviisauden ytimessä

 

Hyvässä kasvukunnossa olevalla pellolla maan rakenne on hyvä ja tuotantopanosten kuten ravinteiden hyötysuhteet muodostuvat hyviksi. Multavuuden säilyttäminen ja jopa lisääminen ovat mahdollisia. OSMO-Osaamista maan kasvukunnon hoitoon -hankkeen vetäjä Jukka Rajala esittelee seuraavassa OSMO-hanketta, tilakokeissa tehtyjä havaintoja ja tuloksia sekä antaa vinkkejä maan kasvukunnon ja multavuuden parempaan hoitoon. (lisää…)

OSMO Pikamenetelmät kasvin ravinnetilan kuvaajana -raportti julkaistu

 

Maaperä ja kasvit ovat kiinteässä vuorovaikutussuhteessa. Kasveja voidaan käyttää indikaattorina myös maan kasvukunnosta. Kasvien kasvuhäiriöt voivat kertoa jonkin ravinteen puutteesta tai epätasapainosta. Kasvin ravinnetilan selvittäminen kasvun aktiivisen kasvun vaiheissa auttaa tarkentamaan kasvien ravinnehuoltoa ja korjaamaan puutteita vielä kasvukauden aikana tapahtuvin kasvusto- ja lehtilannoituksin. Nyt julkaistava raportti Pikamenetelmät kasvin ravinnetilan kuvaajana on tuotettu osana OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä-hanketta. (lisää…)

OSMO-hanke Euroopan yhteisellä asialla

Äskettäin julkaistussa EASACin (European Science Advice Council) raportissa ollaan huolissaan Euroopan maaperän kestävyydestä. Ruralia-instituutissa ollaan pyritty vastaamaan EASACin esittämiin haasteisiin jo vuodesta 2015 alkaen OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä -hankkeella. (lisää…)

Uusi raportti: Kationinvaihtokapasiteetin määritys monipuolistaa viljavuustutkimuksen hyödyntämistä

Miten paljon maahan sopii ravinteita varastoon?  Raportissa paneudutaan maan kemialliseen viljavuuteen ja etenkin maaperän kykyyn varastoida ravinteita kasveille käyttökelpoiseen muotoon eli kationinvaihtokapasiteettiin (KVK) sekä maanparannuksen suunnitteluun KVK:n pohjalta. KVK-laskuri tarkentaa ja monipuolistaa viljavuustutkimuksen tulosten tulkintaa. Se parantaa myös tulosten hyödyntämistä tilakohtaisessa maanparannuksen ja lannoituksen suunnittelussa.
Raportin on julkaissut Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja se on tuotettu OSMO-hankkeessa. (lisää…)

Fosforin käyttökelpoisuuden parantaminen ja päästöjen vähentäminen parantamalla maan kasvukuntoa – kokemuksia 24 tutkimuslohkolta

Terve ekosysteemi voi säilyttää fosforia kasveille käyttökelpoisessa muodossa. Maan kasvukunto koostuu fysikaalisista, kemiallisista ja biologisista osatekijöistä. OSMO-hankkeen tuloksia  esiteltiin kolmannessa eurooppalaisessa fosforikongressissa Helsingissä ( 3rd European Sustainable Phosphorus Conference 2018 (ESPC3)). Seuraavassa posterin lyhennelmä suomeksi.
. (lisää…)