Luokka: Alkutuotantotutkimus

Maan kasvukunnon kehittämishanke OSMO päätökseen

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin toteuttama nelivuotinen OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä -hanke on saatu päätökseen ja tulokset ovat kaikkien käytettävissä. Tilatutkimuksissa pureuduttiin koelohkojen kasvukunnon parantamiseen erilaisin menetelmin ja viljelijävalmennuksessa kehitettiin yli 1300 viljelijän osaamista monin tavoin. Hankkeessa tuotettu runsas materiaali on nyt kaikkien vapaasti saatavana internetissä.

(lisää…)

UusiRaHa-hankkeen tuloksia kerääjäkasveista

Uudenmaan ravinnekuormituksesta suurin osa tulee kasvinviljelytilojen pelloilta. Nurmien puute ja yksipuolinen viljely ovat heikentäneet peltojen kasvukuntoa ja kykyä pidättää ravinteita. Tehokas keino haittojen korjaamiseen on lisätä peltojen kasvipeitteisyyttä kerääjäkasvien avulla. Kerääjäkasvit kierrättävät ravinteita pellossa ja vähentävät niiden huuhtoutumista vesistöihin.


(lisää…)

OSMO – Kunnande och verktyg för resurseffektiv skötsel av jordhälsa 2015-2019

Välkommen och bli inspirerad av jordhälsa!

OSMO – Kunnande och verktyg för resurseffektiv skötsel av jordhälsa genom samarbete (Osaamista ja työkaluja maan kasvukunnon resurssitehokkaaseen hoitoon yhteistyöllä) – projektet 2015-2019 organiserar den bästa informationen och kunnandet om skötsel av jordhälsa åt jordbrukare samt utvecklar metoder och verktyg för skötsel av jordhälsan. (lisää…)

Esitelmä: Voiko maan kasvukuntoa korjata?

Osalta pelloista saadaan samoilla tuotantopanoksilla selvästi parempi sato kuin toisilta. Toisaalta samat ”hyvät pellot” ovat yleensä satovarmoja myös äärevissä sääolosuhteissa. Peltojen tuottavuuden ja satovarmuuden kehittäminen on tärkeää muuttuvissa ilmasto-olosuhteissa, mutta syyt tuottavuuserojen taustalla ovat edelleen epäselviä. OSMO-hankkeen tilakokeiden tuloksia esiteltiin Maataloustieteen päivillä 9.1.2019. (lisää…)

Raportti: Voiko maan kasvukuntoa kehittää?

Peltojen välillä on selviä eroja niiden tuottavuudessa ja kestävyydessä sään ääri-ilmiöitä vastaan. Osalta pelloista saadaan samoilla tuotantopanoksilla selvästi parempi sato kuin toisilta. Toisaalta samat ”hyvät pellot” ovat yleensä satovarmoja myös äärevissä sääolosuhteissa. Peltojen tuottavuutta ja satovarmuutta on tärkeää kehittää selviämään muuttuvissa ilmasto-oloissa. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin juuri julkaisemassa raportissa Voiko maan kasvukuntoa kehittää? Kokemuksia 8 koelohkolta neljältä vuodelta tarkastellaan maan kasvukunnon hoitoa 8 tilakokeen tulosten perusteella vuosina 2015–2018.

(lisää…)

Raportti: Peltohavaintoja – Aistinvarainen tarkastelu maan kasvukunnon mittarina

Maan kasvukunto on monipuolinen ja vaikeasti mitattava kokonaisuus, joka kattaa biologisia, kemiallisia ja fysikaalisia osatekijöitä. Se vaikuttaa ratkaisevasti saavutettuihin satotasoihin ja edelleen käytettävien tuotantopanosten hyötysuhteisiin, viljelyn kannattavuuteen ja ympäristövaikutuksiin. Kasvukuntoa voi jokainen selvittää myös omatoimisesti pellolla uuden raportin ohjeiden avulla. Peltohavaintoja – Aistinvarainen tarkastelu maan kasvukunnon mittarina – raporttiin on koottu erilaisia maan kasvukunnon havaintomenetelmiä sekä tuloksia niiden soveltamisesta.

(lisää…)

Raportti: Kuivatus kuntoon peltolohko kerrallaan

 

Peltojen hyvä kuivatus on pellon kasvukunnon perusasia, johon on viime vuosina kiinnitetty liian vähän huomiota. Aihetta on tutkittu runsaasti koti- ja ulkomailla, mutta kuivatuksen puutteet ovat yleisiä. Useimmat Suomen pellot on salaojitettu, mutta ojitusjärjestelmien huoltoon ja ylläpitoon ei ole panostettu. ja sateisina kausina monen tilan pellot kärsivät märkyydestä. Kasvit tarvitsevat kasvuunsa ilmavaa ja kuohkeaa maata. Jos maan ruokamultakerros vettyy, sato jää heikoksi ja maa on herkkä tiivistymään, kertoo Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä -hankkeen tuore raportti.

(lisää…)

OSMOn tuloksia -Maan rakenne ja kuivatus

Pellon kasvukunto riippuu suuresti maan rakenteesta ja kuivatuksen tilasta. Tiivistyneillä pelloilla maan vedenläpäisykyky on heikentynyt ja lohkon kuivatus on riittämätön. Tiiviillä mailla tavanomainen täydennysojitus ei riitä turvaamaan hyvää kuivatusta. Veden pääsyä salaojiin on tarpeen nopeuttaa. OSMO-hankkeen tutkimuslohkoilla havaittuja rakenteen ja kuivatuksen puutteita esittelee Jukka Rajala oheisessa diaesityksessä.

.

(lisää…)

Kivijauheiden hyödyntäminen lannan ravinteiden kierrätyksessä

Millaisia kivi- tai mineraalijauheita maahan tai lantaan voi lisätä, miten ja miksi?  Mitä hyötyä kivijauheiden käytöstä lannan sekaan on? Tässä kirjoituksessa pyritään antamaan vastauksia edellä oleviin kysymyksiin referoimalla tieteellisiä julkaisuja. Kirjoituksen lopussa esitellään lisäksi joitakin Turun yliopiston ja Åbo Akademien viimeaikaisten tutkimusten tuloksia, joissa kirjoittaja on mukana. (lisää…)

Tietokortti: Kipsi on hyvä maanparannusaine, joka ei sovellu kaikille lohkoille

Kipsiä on käytetty ainakin 250 vuoden ajan sekä maanparannusaineena että lannoitteena. Kipsilisäyksellä voidaan huuhtoa maasta liian korkealla tasolla olevia ravinteita ja säätää maan ravinnesuhteita. Lisäksi kipsi toimii pitkävaikutteisena rikkilannoitteena. Hyötyjensä lisäksi kipsi voi aiheuttaa haittoja ravinnepuutosten ja maan biologian häiriintymisen kautta, etenkin suurilla lisäysmäärillä. Kipsi maanparannusaineena – hyödyt ja haitat maan kasvukunnolle raportissa kootaan yhteen alan tutkimuskirjallisuutta ja esitetään tuloksia kolmivuotiselta maan kasvukunnon korjaamisen tilakokeelta, jossa kipsiä käytettiin 4 t/ha syrjäyttämään ylimääräistä magnesiumia savimaista ja parantamaan niiden rakennetta. (lisää…)