Luokka: Alkutuotantotutkimus

Niukkojen tuotantopanosten kotieläinjalostusta tutkitaan EU-hankkeessa

Low input breeds on vuoden 2009 lopulla käynnistynyt tutkimushanke, jossa tavoitteena on parantaa kotieläinten terveyttä ja tuotteiden laatua kehittämällä kotieläinten jalostusta ja hoitostrategioita niukkojen tuotantopanosten tuotantojärjestelmissä ja luomutuotannossa. Hanke liittää yhteistyöhön 21 organisaatiota Euroopasta ja muualta.
(lisää…)

Parempilaatuista maitoa luomutuotannosta – härskiintymisriski pienempi

Laaja tutkimus Tanskasta osoittaa, että luomumaidon laatu on tavanomaista parempi. Luomumaidossa todettiin olevan selvästi tavanomaista vähemmän vapaita rasvahappoja. Syynä ei ole lypsytekniikka, vaan ero johtuu erilaisesta ruokinnasta ja eläinten hoidosta

Härskiintynyt maku maidossa johtuu siitä, että maidon rasvat eli triglyseridit pilkkoutuvat vapaiksi rasvahapoiksi lipaasientsyymien hajottamina. Maidon rasvapalloset ovat luonnostaan ohuiden kalvojen suojaamia. Tämän kalvon vaurioitumisen seurauksena lipaasientsyymit pääsevät suoraan kontaktiin triglyseridien kanssa. Kova mekaaninen käsittely vaurioittaa rasvapallosia suojaavia kalvoja. (lisää…)

Marjojen ja maan laatu luomu- ja tavanomaisessa mansikanviljelyssä

Luomuna ja tavanomaisesti mansikkaa viljelevien tilojen ja satojen vertailu osoitti, että luomumansikat olivat maukkaampia, ravitsevampia ja maa oli viljavampaa sekä monimuotoisuus maassa oli tavanomaista suurempi. Tutkimus tehtiin Washingtonin valtionyliopistossa vertailemalla 13 luomu- ja tavanomaista Kaliforniassa mansikkaa viljelevää tilaa toisiinsa. (lisää…)

Luomuketju – malli ketjun toimijoiden välisestä vuorovaikutuksesta

Kestävä ruuan tuotanto kiinnostaa yhä enemmän kuluttajia, tarjontaketjun toimijoita ja muita sidosryhmiä. Yhtenä osoituksena tästä on luonnonmukaisesti tuotettujen elintarvikkeiden (luomutuotteiden) kasvanut kysyntä ja tarjonta. Luomutuotteiden osuus ruuan kokonaismarkkinasta on kuitenkin toistaiseksi pieni, erityisesti Suomessa, jossa luomutuotteiden osuus on vain noin prosentti ruuan kokonaismarkkinasta. (lisää…)

Luomutuotanto kestävyyden veturi, mutta kehitettävääkin riittää

Luonnonmukaiset ruokajärjestelmät tarjoavat selkeitä etuja ja parannuksia nykyiseen maatalouteen, kun kehitetään maataloutta kestävämmäksi. Luomutuotannossa on kuitenkin edelleen vielä paljon kehitettävää. Tarvitaan enemmän keskustelua yhteiskunnan, yritysmaailman ja tutkimuksen välillä, jotta yhteiskunnan tavoitteet voidaan saavuttaa. Näin sanoi professori Erik Steen Jensen Ruotsin maatalousyliopistosta (SLU) esitelmöidessään Päivitä tietosi Luomusta- seminaarissa Mikkelissä 28.7.2010. (lisää…)

Viljelykasvien typen otto uuteen valoon

 

Seosviljan aktiivista juuristoaViljelykasvien juuret voivat ottaa maasta typpeä myös aminohappoina. Ei vain nitraattina ja ammoniumtyppenä, niin kuin tähän asti on yleisesti opetettu.  Nämä tulokset saatiin Sandra Jämtgårdin väitöskirjatutkimuksessa Ruotsin maatalousyliopistossa. Tutkimuksessa mitattiin vapaiden aminohappojen määriä eri tyyppisissä peltomaissa. Pitoisuudet ovat matalia, mutta otettujen aminohappojen tilalle vapautuu jatkuvasti uusia maan eloperäisen aineksen hajotessa. (lisää…)

Tutkimus: Luomuviljelyn maataloudelliset haasteet voitettavissa osaamisella

Luonnonmukainen maatalous tarjoaa malleja kestävään maatalouteen luonnonvarojen hyödyntämisen ja ympäristövaikutusten näkökulmista.  Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia luomuviljelyssä saavutettaville satotasoille ratkaisevaa kahta tekijää; typpihuoltoa typensidonnan avulla ja rikkakasvien esiintymistä. Puna-apila-heinäkasvinurmia ja kevätviljoja tutkittiin 34 maatilalla Etelä-Suomen ja Pohjanmaan rannikkoseuduilla. Niittonurmien satoja, apilapitoisuutta ja typensidontaa sekä eri rikkakasvilajien esiintymistä ja kilpailupainetta kevätviljoissa tarkasteli Paul Riesinger väitöskirjatutkimuksessaan sääolosuhteiden, maan ominaisuuksien ja viljelytoimenpiteiden valossa.

(lisää…)

Kestävät viljelyjärjestelmät kehitysmaissa

Kestävät viljelyjärjestelmät tuottivat kehitysmaissa keskimäärin 64 % suurempia satoja, kuin viljelijöiden aiemmin käyttämät viljelyjärjestelmät. Näihin tuloksiin tuli professori Jules Prettyn tutkimusryhmä, joka evaluoi 286 kehitysmaissa toteutettua hanketta, joissa on hyödynnetty luonnonvaroja kestävästi käyttäviä menetelmiä maataloustuotannon kehittämiseksi. Tutkimuksen tavoitteena oli todentaa viimeaikaisten kestävän viljelyjärjestelmän kehittämisoperaatioiden vaikutus elintarviketuotantoon ja käyttöönotettujen viljelyjärjestelmien vaikutukset ympäristöön. (lisää…)

Fosforikysymys–onko vastauksia?

Maailman fosforivarat ovat rajalliset ja sijaitsevat vain muutaman valtion alueella. Fosforin kysyntä on kuitenkin edelleen kasvussa, mikä johtuu eläintuotteiden kulutuksen lisääntymisestä ruokavalioissa. Eräiden arvioitsijoiden mukaan fosforintuotannon huippu, eli ”peak phosphorus” tultaneen saavuttamaan noin 2033, jonka jälkeen tuotanto alkaa supistua ”helppojen” raaka-ainelähteiden ehtymisen takia. Tällöin on pakko ottaa käyttöön heikompia raaka-ainelähteitä, jolloin myös fosforin louhinnan ja rikastamisen hinta kohoaa. Jo viimeisin ruokakriisi osoitti, että tällaisilla fosforilannoitteiden hinnannousulla on tuhoisat vaikutukset kehitysmaiden pienviljelijöiden talouteen. (lisää…)