Luokka: Tutkimukset

Tietokortti: Kipsi on hyvä maanparannusaine, joka ei sovellu kaikille lohkoille

Kipsiä on käytetty ainakin 250 vuoden ajan sekä maanparannusaineena että lannoitteena. Kipsilisäyksellä voidaan huuhtoa maasta liian korkealla tasolla olevia ravinteita ja säätää maan ravinnesuhteita. Lisäksi kipsi toimii pitkävaikutteisena rikkilannoitteena. Hyötyjensä lisäksi kipsi voi aiheuttaa haittoja ravinnepuutosten ja maan biologian häiriintymisen kautta, etenkin suurilla lisäysmäärillä. Kipsi maanparannusaineena – hyödyt ja haitat maan kasvukunnolle raportissa kootaan yhteen alan tutkimuskirjallisuutta ja esitetään tuloksia kolmivuotiselta maan kasvukunnon korjaamisen tilakokeelta, jossa kipsiä käytettiin 4 t/ha syrjäyttämään ylimääräistä magnesiumia savimaista ja parantamaan niiden rakennetta. (lisää…)

Raportti: Kipsi hyvä maanparannusaine, mutta ei sovellu kaikille lohkoille

Kipsi on vanhin kaupallinen väkilannoite. Sitä on käytetty rikki- ja kalsiumlannoitteena vuosisatoja. Tutkimustakin siitä löytyy viimeisen 100 vuoden ajalta. Tulosten mukaan kipsi on hyvä maanparannusaine ja rikkilannoite, joka voi kuitenkin aiheuttaa ravinnepuutoksia ja korkeilla käyttömäärillä haitata maan biologista aktiivisuutta. (lisää…)

OSMO Pikamenetelmät kasvin ravinnetilan kuvaajana -raportti julkaistu

 

Maaperä ja kasvit ovat kiinteässä vuorovaikutussuhteessa. Kasveja voidaan käyttää indikaattorina myös maan kasvukunnosta. Kasvien kasvuhäiriöt voivat kertoa jonkin ravinteen puutteesta tai epätasapainosta. Kasvin ravinnetilan selvittäminen kasvun aktiivisen kasvun vaiheissa auttaa tarkentamaan kasvien ravinnehuoltoa ja korjaamaan puutteita vielä kasvukauden aikana tapahtuvin kasvusto- ja lehtilannoituksin. Nyt julkaistava raportti Pikamenetelmät kasvin ravinnetilan kuvaajana on tuotettu osana OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä-hanketta. (lisää…)

Maailman terveyspäivä: Myönteisiä vaikutuksia vanhoista viljoista

Perinteisesti vehnän jalostusohjelmat ovat tähdänneet jyväsadon ja valkuaispitoisuuden sekä leivontaominaisuuksien parantamiseen. Ravitsemukselliset ja fytokemialliset ominaisuudet on kuitenkin unohdettu. Vain vähän huomiota on kiinnitetty lajikkeiden mahdollisiin vaikutuksiin ihmisten terveyteen. Vanhoista vehnälajikkeista voidaan saada terveydellisiä etuja.
. (lisää…)

Viljelymenelmä erotettavissa soijapavuissa; Glyfosaattia kertyy gm-soijaan

Soija ruiskatteessa Rodale-instituutin koekentälläGlyfosaattia kestävät gm-soija, tavanomainen soija ja luomusoija voidaan erottaa toisistaan analyysien perusteella. Luonnonmukaisesti viljellyn soijan ravitsemuksellinen koostumus oli terveydelle edullisempaa kuin muilla menetelmillä viljellyn soijan. Gm-soija sisälsi suuria määriä glyfosaatti-  ja sen hajoamistuote AMPA:n jäämiä. Näihin tuloksiin tuli norjalainen tutkimusryhmä, joka selvitti viljelymenetelmien vaikutusta soijan laatuun. (lisää…)

Kotimaiset palkokasvit voivat päihittää tuontisoijan

Rocket -hernettä lypsykarjatilallaKotimaiset valkuaiskasvit voisivat tulevaisuudessa korvata rehuissa käytettävän tuontisoijan. Typpilannoitteiden ja soijan korkea hinta kannustavat kotoisten palkokasvien viljelyyn. Valkuaisomavaraisuuden lisääminen edellyttää kuitenkin sitoutumista ja ratkaisuja maatiloilla ja koko tuotantoketjussa. (lisää…)

Suomalaisten hunajien antimikrobisuus vahvistettu

Mehilaisia hunajakakullaKotimaisilla hunajilla saattaa olla erityistä merkitystä bakteerien aiheuttamien hengitystieinfektioiden ennaltaehkäisyssä. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin  tutkimuksessa kotimaisten yksikukkahunajien vaikutuksia tutkittiin hengitystieinfektioita aiheuttavaa pneumokokkia, kurkunpäätulehdusta aiheuttavaa Steptococcus pyogenes -bakteeria sekä sairaala- ja haavainfektioita aiheuttavia Staphylococcus aureus- ja MRSA -bakteereita vastaan. (lisää…)

Saksalaistutkimus: Kasvihuonekaasujen päästöt luomussa viidennestä pienemmät

Luomutilat ovat tavanomaisia tiloja energiatehokkaampia ja tuottavat vähemmän pinta-alaa kohti laskettuja CO2-päästöjä. Luomutilat tuottavat kasvihuonekaasuja viidennestä vähemmän tuoteyksikköä kohti kuin tavanomaiset tilat. Tämä tulos on saatu Saksassa tehdyssä nelivuotisessa tutkimuksessa, jossa mukana oli 40 luomutilaa ja 40 tavanomaista tilaa. Tutkimus tehtiin neljän yliopiston yhteistyönä. (lisää…)

Palkokasvien viljelyllä edullista maitoa Virossa

Karjatilat Virossa tuottavat maitoa merkittävästi Suomea pienemmin tuotantokustannuksin. Edulliseen ruokintaan pyritään tuottamalla valkuaispitoisia nurmirehuja palkokasvien avulla ja käyttämällä nurmirehuvaltaista ruokintaa. Tietoutta palkokasvien viljelystä ja käytöstä ruokinnassa Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen –seminaariin 21.2.2013 toi tri Hindrek Older Virosta.

(lisää…)