Asiantuntijakokous suosittaa luomun kehittämistä Afrikassa

Luomumaataloutta tulisi käyttää strategiana kehittää paikallisyhteisöjä ja kestäviä ruokajärjestelmiä, jotta perheiden ruokaturvaa voidaan parantaa. Tämä oli yksi keskeisistä johtopäätöksistä Kampalassa Ugandassa 22.5.2009 pidetystä asiantuntijakokouksesta. Kokouksen keskeisenä järjestäjänä toimi Tanskan uusi kansainvälinen luomuruokajärjestelmien tutkimuskeskus ICROFS.Kokouksen esitykset ja johtopäätökset on julkaistu kokousraportissa. Raportissa korostetaan, että luomumaatalous tai lähes luomumaatalouden menetelmät ja teknologiat sopivat erittäin hyvin Afrikan pienille, köyhille ja karuissa oloissa toimiville pienille perheviljelmille.Luomumaatalous vaatii uudenlaista tieto/taitoa. Siksi tehokas koulutus ja pääsy tiedon äärellä on tärkeää. Sukupuoli ja paikalliset olosuhteet ja tavat tulee ottaa huomioon kehittämistyössä.Ruokajärjestelmistä puhuminen yksin ei riitä, vaan on pyrittävä kehittämään ruokajärjestelmiä paikallisesti omavaraisemmiksi sekä paikallista ja sosiaalista pääomaa tulisi vahvistaa.Luomumaatalous tukee maan viljavuuden säilyttämisessä seuraaville sukupolville. Afrikassa on kertynyt jo paljon luomuviljelykokemuksia, joita tulisi hyödyntää tehokkaammin. Erilaisten ekologiset vyöhykkeiden erot tulisi ottaa tarkemmin huomioon.Tärkein syy luomun yleistymisen hitauteen Afrikassa on harjoitettu politiikka; on tuettu runsaasti esim väkilannoitteiden ja kemiallisten torjunta-aineiden käyttöä, luomualan koulutus on olematonta. Luomumaatalouden kehittämistä ei voida jättää yksityisen sektorin huoleksi. Maatalouden, ympäristönhoidon ja ruuan tuotannon keskinäiset vuorovaikutukset ja riippuvuudet olisi tunnustettava laajemmin ja otettava paremmin huomioon maatalouspolitiikassa.

Monipuolinen tuotanto tilatasolla varmentaa ruokaturvaa vaihtelevissa olosuhteissa. Viljelijä on vähemmän riippuvainen tuotteiden ja tuotantopanosten vaihtelevista hinnoista.

Teollisen maatalouden kehittämiseen sisältyy monia uhkia Afrikalle. Sillä on vakavia seurauksia Afrikalle ja se luo mm riippuvuutta ulkoisista tuotantopanoksista. Geenimuunneltujen lajikkeiden ja maatalouskemikaalien käyttöä tuetaan runsaasti. Hämmennystsä aiheuttaa mm se, että teollisen maatalouden edistäjät puhuvat maatalouden kestävyydestä samalla tavalla kuin luomumaatalouden kehittäjät.

Elintarvikkeiden lisäarvoa tulisi tuottaa lisää nimenomaan Afrikassa eikä tyytyä pelkkään raaka-aineiden tuottamiseen. Tämä tarkoittaa kaiken tasoisen jatkojalostuksen ja yhteisen markkinoille pääsyn kehittämistä. Kansainvälisen kaupan pelisääntöjä tulee myös kehittää reilummiksi Afrikkaa kohtaan.

Luomumaatalous edistää erityisesti inhimillistä, sosiaalista, taloudellista, luonnollista ja fysikaalista pääomaa. Viime vuosien elintarvikkeiden ja polttoaineiden hintojen nousu on tehnyt selväksi, että maataloutta tulee kehittää vähemmän energiaa kuluttavaksi ja vähemmän riippuvaiseksi ulkoisista tuotantopanoksista. Afrikan maissa tulee luomua edistää aktiivisesti osana kunkin maan omaa maatalouspolitiikkaa.

Tiedote
www.icrofs.org/Pages/News_and_events/2009_conf_uganda.html

Raportti: ”Organic Agriculture for Improved Food Security in Africa: Recommendation to Future Development” 2009.
www.icrofs.org/pdf/2009_ddrn_report_august.pdf

Seminaarin esitelmät
www.icrofs.org/Pages/News_and_events/2009_conf_uganda1.html

Teksti: Jukka Rajala