Asiasanat: alkutuotanto

Fosforin käyttökelpoisuuden parantaminen ja päästöjen vähentäminen maan kasvukuntoa kehittämällä?

Maan kasvukuntoa esiteltiin monipuolisesti Maaperätieteen päivien posterinäyttelyssä Helsingissä tammikuun alussa. OSMO-hankkeessa tilatutkimuksen perusteella esillä oli Fosforin käyttökelpoisuduen parantaminen ja päästöjen vähentäminen maan kasvukuntoa kehittämällä. Posteria esittelivät  hankkeen yliopistotutkija Tuomas Mattila  ja hankevetäjä Jukka Rajala Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista. (lisää…)

Raportti: Kuinka maan kasvukuntoa kehitetään?

Maan kasvukunto kuvaa pellon toimintakykyä ja sen kehittäminen vaatii määrätietoista monivuotista kehitystä. Mutta miten kasvukunnon ongelmat tunnistetaan? Miten tuloksia tulkitaan ja miten kasvukunnon hoitotoimenpiteiden vaikutuksia seurataan? Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin uudessa raportissa perehdytään maan kasvukunnon seurantaan ja kehittämistapoihin. (lisää…)

Maan rakenteen ja vedenläpäisykyvyn arviointi Video

Miten arvioida maan vedenläpäisykykyä? Miten tehdä havaintoja pellon kuivatuksen suunnittelemiseksi?
Pellon kuivatuksen ja salaojituksen asiantuntijat professori Owen Fenton ja tri Patrick Tuohy Irlannin maatalousinstituutista esittelevät yksinkertaisia menetelmiä arvioida maan vedenläpäisykykyä maalajien määrittämisen ja isosta kuopasta tehtävien havaintojen avulla.
.
(lisää…)

Miten kestävyyttä viljelyyn- seminaarin esitykset

Miten viljelijä voi selvittää peltojensa kasvukuntoa? Mikä on fosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa? Millaisia ovat kasvien ravinnepitoisuudet ja miten ne muuttuvat kavukauden aikana? Miten hallita rikkakasveja? Miten hallita maan rakennetta ja laittaa kuivatus kuntoon? Miten viljelijä voi kehittää peltojensa kasvukuntoa? Nämä olivat aiheita Miten kestävyyttä viljelyyn -seminaarissa Huittisissa pidetyssä kolmen hankkeen loppuseminaarissa. (lisää…)

Uusia menetelmiä maasta vapautuvan typen määrän arviointiin

Typpilannoitus on merkittävä tuotantopanos, jonka tavoitetaso on vaikea määrittää. Kasvukaudella maasta vapautuvan typen määrää ei ole pystytty arvioimaan riittävän tarkasti. Suomessa aiemmin käytetyt menetelmät typpilannoituksen tarkentamiseen eivät ole yleistyneet tai eivät ole kuvanneet lohkojen eroja typen vapautumisessa. Ruralian uudessa raportissa esitellään kaksi maailmalla viime aikoina yleistynyttä typen vapautumisen arviointimenetelmää, jotka perustuvat maan mikrobiologisen aktiivisuuden ja orgaanisten typpivarantojen määritykseen. (lisää…)

Kiertotaloutta A I Virtasen typpikotovaraisessa viljelyjärjestelmässä

A I Virtanen kehitti typpikotovaraista viljelyjärjestelmää käytännössä Sipoossa sijaitsevalla Joensuun 38 hehtaarin tilallaan vuodesta 1933 lähtien. Kemian Nobel-palkinnon saannin perusteena erityisesti mainittu rehunsäilöntämenetelmän kehittäminen liittyi kiinteästi koko tilan typpiomavaraisuuden tavoitteluun. Virtasen järjestelmä on aikaansa edelläolevasta kiertotalouden pitkälle kehitetystä soveltamisesta, jossa luonnon tarjoamia mahdollisuuksia eli ekosysteemipalveluiita hyödynnettiin tasapainoisesti. (lisää…)

Kuinka maan kasvukuntoa kehitetään?

Maan kasvukunnon parantamisessa on paljon mahdollisuuksia. Puutteet kasvukunnossa tulee selvittää riittävän monipuolisesti. Kasvukunnon parantamisessa parhaita tuloksi saadaan sopivilla kasvukunnon kehittämisen toimenpiteiden yhdistelmillä. Vinkkejä kasvukunnon kehittämiseen antoi yliopistotutkija Tuomas Mattila Luomupäivillä Porissa. (lisää…)

Maan kasvukunto ja OSMO-hanke Luomupäivillä Porissa

Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä -hanke (OSMO) on mukana Luomupäivillä Porissa. Hankkeen osastolla esitellään tilakokeiden tuloksia ja Luomupäivien ohjelmassa yliopistotutkija Tuomas Mattila esitelmöi maan kasvukunnon kehittämisestä. (lisää…)

Video: Nelikopterikuvauksella lohkon kasvukuntoa selvittämään

Dronella eli nelikopterikuvauksella saadaan satelliittikuvia paljon tarkempia kuvia lohkosta. Ilmakuvat paljastavat kasvukunnon puutteita.  Kun lohkon heikompikasvuiset kohdat on paikannettu, voidaan etsiä syitä niiden heikompaan kasvuun. Vasta syiden tunnistamisen jälkeen voidaan suunnitella täsmällisesti korjaavat toimenpiteet. (lisää…)