Kipsi on vanhin kaupallinen väkilannoite. Sitä on käytetty rikki- ja kalsiumlannoitteena vuosisatoja. Tutkimustakin siitä löytyy viimeisen 100 vuoden ajalta. Tulosten mukaan kipsi on hyvä maanparannusaine ja rikkilannoite, joka voi kuitenkin aiheuttaa ravinnepuutoksia ja korkeilla käyttömäärillä haitata maan biologista aktiivisuutta. (lisää…)
Asiasanat: alkutuotanto
Raportti: Muruissa on maan kasvukunnon salaisuus
Viljelymaan mururakenne on tärkeä maan kasvukuntoon ja toimintakykyyn vaikuttaja tekijä. Kestävä mururakenne varmistaa kasvien hyvän kasvun kohtuullisella lannoituksella. Ravinteet jäävät paremmin kasvien käyttöön sen sijaan, että häviäisivät vesiin ja ilmaan. Eroosio vähenee. Viljely helpottuu ja varmistuu. Hyvä murukestävyys auttaa ehkäisemään ilmastonmuutosta ja siihen sopeutumista.
Sadontuottokyky paremmaksi – Maan rakenne avainasemassa
Käytännön tiloilla tehtyjen tilakokeiden tuloksia ja työkaluja maan kasvukunnon hoitoon ja vesiensuojeluun maatalouden vesiensuojelun ajankohtaisia teemoja esiteltiin iltaseminaarissa Nurmijärvellä tammikuun lopulla. OSMO-hankkeen tuloksia ja mahdollisuuksia maan rakenteen hoitamiseen esitteli OSMO-hankkeen vetäjä Jukka Rajala Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista. (lisää…)
OSMO esittäytyi Uudenmaan verkostopäivässä
Uudenmaan alueen maatalouden hankkeiden verkostotapaaminen järjestettiin tammikuun lopulla Pasilassa. OSMO-hanketta tilaisuudessa esitteli OSMO-hankkeen vetäjä Jukka Rajala Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista. (lisää…)
Maan kasvukunnon hoitoa viljelijöiden ja tutkimuksen yhteistyöllä
Maan kasvukuntoa käsiteltiin monipuolisesti Maaperätieteen päivillä Helsingissä tammikuun alussa. OSMO-hankkeessa toteutettua maan kasvukunnon hoitoa viljelijöiden ja tutkimuksen yhteistyöllä esitteli yliopistotutkija Tuomas Mattila Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista. (lisää…)
Fosforin käyttökelpoisuuden parantaminen ja päästöjen vähentäminen maan kasvukuntoa kehittämällä?
Maan kasvukuntoa esiteltiin monipuolisesti Maaperätieteen päivien posterinäyttelyssä Helsingissä tammikuun alussa. OSMO-hankkeessa tilatutkimuksen perusteella esillä oli Fosforin käyttökelpoisuduen parantaminen ja päästöjen vähentäminen maan kasvukuntoa kehittämällä. Posteria esittelivät hankkeen yliopistotutkija Tuomas Mattila ja hankevetäjä Jukka Rajala Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista. (lisää…)
Raportti: Kuinka maan kasvukuntoa kehitetään?
Maan kasvukunto kuvaa pellon toimintakykyä ja sen kehittäminen vaatii määrätietoista monivuotista kehitystä. Mutta miten kasvukunnon ongelmat tunnistetaan? Miten tuloksia tulkitaan ja miten kasvukunnon hoitotoimenpiteiden vaikutuksia seurataan? Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin uudessa raportissa perehdytään maan kasvukunnon seurantaan ja kehittämistapoihin. (lisää…)
Maan rakenteen ja vedenläpäisykyvyn arviointi Video
Miten arvioida maan vedenläpäisykykyä? Miten tehdä havaintoja pellon kuivatuksen suunnittelemiseksi?
Pellon kuivatuksen ja salaojituksen asiantuntijat professori Owen Fenton ja tri Patrick Tuohy Irlannin maatalousinstituutista esittelevät yksinkertaisia menetelmiä arvioida maan vedenläpäisykykyä maalajien määrittämisen ja isosta kuopasta tehtävien havaintojen avulla.
.
(lisää…)
Miten kestävyyttä viljelyyn- seminaarin esitykset
Miten viljelijä voi selvittää peltojensa kasvukuntoa? Mikä on fosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa? Millaisia ovat kasvien ravinnepitoisuudet ja miten ne muuttuvat kavukauden aikana? Miten hallita rikkakasveja? Miten hallita maan rakennetta ja laittaa kuivatus kuntoon? Miten viljelijä voi kehittää peltojensa kasvukuntoa? Nämä olivat aiheita Miten kestävyyttä viljelyyn -seminaarissa Huittisissa pidetyssä kolmen hankkeen loppuseminaarissa. (lisää…)
Uusia menetelmiä maasta vapautuvan typen määrän arviointiin
Typpilannoitus on merkittävä tuotantopanos, jonka tavoitetaso on vaikea määrittää. Kasvukaudella maasta vapautuvan typen määrää ei ole pystytty arvioimaan riittävän tarkasti. Suomessa aiemmin käytetyt menetelmät typpilannoituksen tarkentamiseen eivät ole yleistyneet tai eivät ole kuvanneet lohkojen eroja typen vapautumisessa. Ruralian uudessa raportissa esitellään kaksi maailmalla viime aikoina yleistynyttä typen vapautumisen arviointimenetelmää, jotka perustuvat maan mikrobiologisen aktiivisuuden ja orgaanisten typpivarantojen määritykseen. (lisää…)
