Asiasanat: ilmastonmuutos

Ruotsi: Maatalous ja ilmasto – kokonaisvaltainen tarkastelu

Ilmastonmuutos on maailmassa suuri haaste. Maatalouden osuus ihmisen tuottamista kasvihuonekaasujen päästöistä on noin 20 %. Maataloutta ei ole mahdollista harjoittaa kokonaan ilman päästöjä. Päästöjä tulee vähentää suuresti maataloudessa kuten muussakin yhteiskunnan toiminnassa, jotta maailmanlaajuiset ilmastotavoitteet saavutetaan. Ruotsin Luomuliitto on laatinut Jordbruksverketin toimeksiannosta ja tuella ilmasto-ohjelman maatalouden kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämiseksi.  (lisää…)

MTK: Maataloudelle ilmastotiekartta

Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa jo nyt maatalouden harjoittamiseen Suomessa. Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen edellyttävät vahvaa tieteellistä tutkimusta, laajaa yhteistyötä ja kustannustehokkaita toimenpiteitä kaikilta yhteiskunnan sektoreilta seuraavien vuosikymmenten aikana. MTK julkaisi Maatalouden Ilmastotiekartan heinäkuussa 2020.  (lisää…)

Maan kasvukunnon hoitoa Ala-Erkkilän tilalla

Miten maan kasvukuntoa hoidetaan etelä-pohjaisella tilalla? Miten pienentää tiivistymisriskejä? Miten parantaa tasaisten peltojen kuivatusta? Miten tasapainottaa ravinnesuhteita?  Näitä kysymyksiä käsittelijä viljelijä Timo Erkkilä Ilmajoella OSMO-hankkeen loppuseminaarissa.
.
.
.
. (lisää…)

MAANEUVO valmentaa neuvojista maan kasvukunnon hoidon ja hiiliviljelyn huippuosaajia

Ääripäästä toiseen vaihtelevat sääolot ja ilmastonmuutoksen hillintä asettavat uusia vaatimuksia maataloudelle. Samalla maaperän kyky sopeutua äärioloihin on heikentynyt mm. tiivistymisen ja yksipuolistuneen viljelyn myötä. Tulevaisuuden maataloudessa tarvitaan yhä enemmän maan hoitoa, kunnostusta ja maan kasvukunnon kehittämistä. MAANEUVO- hankkeessa valmennetaan neuvojia kouluttamaan viljelijöitä entistä parempaan maan hoitoon, joka parantaa sekä maan kasvukuntoa että maaperän hiilen sidontaa.

(lisää…)

Rodale-instituutin pitkäaikaistutkimus: Luomussa kasvukunto parantunut ja päästöt vähentyneet

Luomuviljelyn vahvuutena ovat hyvät sadot, maan viljavuuden paraneminen, päästöjen väheneminen vesiin ja ilmaan sekä taloudellinen kilpailukyky. Näihin tuloksiin on tultu 30 vuotta jatkuneessa luomuviljelyä ja tavanomaista viljelyä vertailevassa tutkimuksessa Rodale-instituutissa Pennsylvaniassa. Tutkimus osoittaa kuinka luomumenetelmien suuret mahdollisuudet voidaan hyödyntää kestävän viljelyn kehittämiseksi.
. (lisää…)

Tanskan luomutiloille ilmastostrategia

Tanskan Luomuliiton (Ekologisk Landsförening) tavoitteena on vähentää luomutilojen kasvihuonekaasujen päästöjä 100 prosentilla vuoteen 2025 mennessä. Näin todetaan äskettäin julkistetussa järjestön ilmastostrategiassa ”Ilmastostrategia luomumaatalouteen”. Ilmastostrategia on jaettu yhdeksään osa-alueeseen ja toimenpidekokonaisuuteen. Tavoitteena on nostaa Tanskan maatalous ilmastoeliittiin. (lisää…)

Sveitsin Coop: Tekoja sanojen asemesta kestävyyden ja luomun edistämisessä

Coop Tekoja yleisnäkymäSveitsiläinen osuuskauppa COOP on arvioitu maailman kestävimmäksi vähittäiskauppaketjuksi. Coopilla on pitkän tähtäimen kestävän kehityksen strategia. Käytännön toimenpiteet kattavat kauppaketjun kaikki osa-alueet. Yritys korostaa tekoja sanojen asemesta. Tämä yrityksen strategia näkyy kaikessa yrityksen toiminnassa. Myös ketjun mainonta on tämän kestävän linjan mukaista. (lisää…)

Kotimaiset palkokasvit voivat päihittää tuontisoijan

Rocket -hernettä lypsykarjatilallaKotimaiset valkuaiskasvit voisivat tulevaisuudessa korvata rehuissa käytettävän tuontisoijan. Typpilannoitteiden ja soijan korkea hinta kannustavat kotoisten palkokasvien viljelyyn. Valkuaisomavaraisuuden lisääminen edellyttää kuitenkin sitoutumista ja ratkaisuja maatiloilla ja koko tuotantoketjussa. (lisää…)

Saksalaistutkimus: Kasvihuonekaasujen päästöt luomussa viidennestä pienemmät

Luomutilat ovat tavanomaisia tiloja energiatehokkaampia ja tuottavat vähemmän pinta-alaa kohti laskettuja CO2-päästöjä. Luomutilat tuottavat kasvihuonekaasuja viidennestä vähemmän tuoteyksikköä kohti kuin tavanomaiset tilat. Tämä tulos on saatu Saksassa tehdyssä nelivuotisessa tutkimuksessa, jossa mukana oli 40 luomutilaa ja 40 tavanomaista tilaa. Tutkimus tehtiin neljän yliopiston yhteistyönä. (lisää…)

Palkokasveilla voidaan säästää suuri määrä energiaa

Biologisen typensidonnan avulla voidaan Suomessa säästää jopa 3000 terajoulea fossiilista energiaa vuodessa. Energiamäärä on suuruusluokaltaan sama, jonka Suomen maatilat käyttävät vuoden aikana polttoöljynä lämmitykseen ja viljankuivaukseen. Tähän tulokseen tultiin MTT:n tutkimuksessa. (lisää…)