Asiasanat: kasvukunnon hoito

Maan kasvukunnon hoitoa Verkatakkilan tilalla

Miten maan kasvukuntoa hoidetaan Pohjoisen Uudenmaan vaihtelevillaja kumpuilevilla pelloilla?  Mitä muutoksia tilalla on tehty maan kasvukunnon parantamiseksi? Patrick Nyström esittelee seuraavassa maan kasvukunnon hoidosta Verkatakkilan tilalla Vihdissä. (lisää…)

Kivijauheiden hyödyntäminen lannan ravinteiden kierrätyksessä

Millaisia kivi- tai mineraalijauheita maahan tai lantaan voi lisätä, miten ja miksi?  Mitä hyötyä kivijauheiden käytöstä lannan sekaan on? Tässä kirjoituksessa pyritään antamaan vastauksia edellä oleviin kysymyksiin referoimalla tieteellisiä julkaisuja. Kirjoituksen lopussa esitellään lisäksi joitakin Turun yliopiston ja Åbo Akademien viimeaikaisten tutkimusten tuloksia, joissa kirjoittaja on mukana. (lisää…)

Tietokortti: Kipsi on hyvä maanparannusaine, joka ei sovellu kaikille lohkoille

Kipsiä on käytetty ainakin 250 vuoden ajan sekä maanparannusaineena että lannoitteena. Kipsilisäyksellä voidaan huuhtoa maasta liian korkealla tasolla olevia ravinteita ja säätää maan ravinnesuhteita. Lisäksi kipsi toimii pitkävaikutteisena rikkilannoitteena. Hyötyjensä lisäksi kipsi voi aiheuttaa haittoja ravinnepuutosten ja maan biologian häiriintymisen kautta, etenkin suurilla lisäysmäärillä. Kipsi maanparannusaineena – hyödyt ja haitat maan kasvukunnolle raportissa kootaan yhteen alan tutkimuskirjallisuutta ja esitetään tuloksia kolmivuotiselta maan kasvukunnon korjaamisen tilakokeelta, jossa kipsiä käytettiin 4 t/ha syrjäyttämään ylimääräistä magnesiumia savimaista ja parantamaan niiden rakennetta. (lisää…)

Raportti: Kipsi hyvä maanparannusaine, mutta ei sovellu kaikille lohkoille

Kipsi on vanhin kaupallinen väkilannoite. Sitä on käytetty rikki- ja kalsiumlannoitteena vuosisatoja. Tutkimustakin siitä löytyy viimeisen 100 vuoden ajalta. Tulosten mukaan kipsi on hyvä maanparannusaine ja rikkilannoite, joka voi kuitenkin aiheuttaa ravinnepuutoksia ja korkeilla käyttömäärillä haitata maan biologista aktiivisuutta. (lisää…)

Raportti: Kuinka maan kasvukuntoa kehitetään?

Maan kasvukunto kuvaa pellon toimintakykyä ja sen kehittäminen vaatii määrätietoista monivuotista kehitystä. Mutta miten kasvukunnon ongelmat tunnistetaan? Miten tuloksia tulkitaan ja miten kasvukunnon hoitotoimenpiteiden vaikutuksia seurataan? Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin uudessa raportissa perehdytään maan kasvukunnon seurantaan ja kehittämistapoihin. (lisää…)

Kuinka maan kasvukuntoa kehitetään?

Maan kasvukunnon parantamisessa on paljon mahdollisuuksia. Puutteet kasvukunnossa tulee selvittää riittävän monipuolisesti. Kasvukunnon parantamisessa parhaita tuloksi saadaan sopivilla kasvukunnon kehittämisen toimenpiteiden yhdistelmillä. Vinkkejä kasvukunnon kehittämiseen antoi yliopistotutkija Tuomas Mattila Luomupäivillä Porissa. (lisää…)

Kuivatus kuntoon – Mutta millaisella salaojituksella? -kurssiaineistot

Lohkon kuivatusta suunniteltaessa tulee selvittää lohkon ja sen osien ominaisuudet tarkoin, jotta voidaan valita sopivat salaojitusmenetelmät. Pellon kuivastus voidaan saada hyväksi, vaikka sademäärät ovat 2000-3000 mm/v. Irlantilaiset salaojituksen asiantuntijat professori Owen Fenton ja tohtori Patrick Tuohy  opastivat suomalaisia viljelijöitä, salaojasuunnittelijoita ja urakoitsijoita lohkokohtaisesti räätälöityjen salaojasuunnitelmien tekemiseen.
Kuivatus kuntoon – mutta millaisella salaojituksella? -Lohkokohtainen salaojituksen suunnittelu ja kokemuksia uusista salaojitusmenetelmistä -teemapäivät pidettiin Ilmajoella 3.10.2018 ja Loimaalla 4.10.2018. (lisää…)

Raportti: Kationinvaihtokapasiteetin määritys monipuolistaa viljavuustutkimuksen hyödyntämistä

Miten paljon maahan sopii ravinteita varastoon?  Raportissa paneudutaan maan kemialliseen viljavuuteen ja etenkin maaperän kykyyn varastoida ravinteita kasveille käyttökelpoiseen muotoon eli kationinvaihtokapasiteettiin (KVK) sekä maanparannuksen suunnitteluun KVK:n pohjalta. KVK-laskuri tarkentaa ja monipuolistaa viljavuustutkimuksen tulosten tulkintaa. Se parantaa myös tulosten hyödyntämistä tilakohtaisessa maanparannuksen ja lannoituksen suunnittelussa.
Raportin on julkaissut Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja se on tuotettu OSMO-hankkeessa. (lisää…)