Asiasanat: monimuotoisuus

Ongelmalohkon kunnostamisen kokemuksia savimaalla

Miten tiivistynyt ja märkä ongelmalohko saatiin kuntoon ja sopivaksi syysviljan viljelyyn Varsinais-Suomen savimaan lohkolla?  Kokemuksia ongelmalohkon kunnostamisesta kertoi viljelijä Otto Hyssälä Liedosta OSMO-hankkeen loppuseminaarissa. (lisää…)

Vanhoja lajikkeita säilytetään ja mahdollisuus viljellä

Veli-kauraa luomuviljelyssä 2. Kuva Jukka RajalaVanhoja lajikkeita voidaan Ruotsissa edelleenkin viljellä ja tuottaa sitä varten niiden siementä. Vanhoista lajikkeista pidetään luetteloa, jossa on nyt 62 lajiketta. Siemenkauppalakia muutettiin vuonna 2009 siten, että vanhojen lajikkeiden viljely on mahdollista. Vanhojen lajikkeiden säilyttäminen ja viljely on osa Viljelty monimuotoisuus– ohjelmaa, joka päätettiin käynnistää vuonna 2000 geneettisen monimuotoisuuden säilyttämiseksi.
Suomessa järjestelmä on otettu käyttöön vuonna 2011.  Alkuperäislajikeluetteloon on haettu tähän mennessä 18 lajiketta. (lisää…)

Ota kantaa ravinteiden kierrätykseen

Ympäristöministeriö kaipaa kansalaiten näkemyksiä muun muassa maatalouden hyvistä käytännöistä; lannan ja puhdistamolietteen sisältämien ravinteiden hyödyntämisestä; bioenergian edistämisestä sekä vesiympäristön ravinteiden hyötykäytöstä. Otakantaa.fi -foorumilla alkaa aiheesta kansalaiskeskustalu maanantaina 26.3. Keskustelu on avoinna 15.4. saakka. (lisää…)

Luomuliitto: Huoltovarmuus yksi luomutuotannon vahvuuksista

Huoltovarmuuden rakentamisesta yhteistyössä eri tahojen kanssa keskustellaan. Kriisitilanteisiin on valmistauduttava etukäteen ja ruokahuollon toimivuus on yksi tärkeimmistä asioista varmistaa, myös pidemmissä kriiseissä. Tällöin fossiilisten polttoaineiden saanti ja ulkomaankauppa voivat häiriintyä merkittävästi tai jopa pysähtyä.

– Huoltovarmuuden turvaamiseksi Suomen valkuaiskasvituotantoa tulee kehittää maatalouspoliittisin toimenpitein, jotta voimme vähentää riippuvuutta tuontivalkuaisesta, toteaa Jukka Lassila Luomuliitosta. (lisää…)

Monimuotoisuudesta viljelijälle hyötyä

– Luonnoneliöt voivat toimia viljelijän apulaisina muun muassa pölyttäjinä ja tuholaistorjunnassa. Tutkimuksen avulla on selvitetty, miten voidaan luoda hyvät edellytykset luonnon eliöille, kertoo tutkija Anne Piirainen.Maatilan monimuotoisuustekijöistä käytetään nimitystä ekologinen infrastruktuuri – ekologinen rakenne. Saksankielisessä osassa Keski-Eurooppa ekologisen infrastruktuurin edistämiseen on useita tukimuotoja. Myös Suomen ympäristötukien piiristä on mahdollista koostaa ekologisen infrastruktuurin parantamiseksi sopivat kokonaisuudet. (lisää…)

Luomuviljely lisää monimuotoisuutta ja biologista tuholaistorjuntaa

 Luonnonmukainen viljely lisää peltojen monimuotoisuutta ja tehostaa luontaista tuholaistorjuntaa. Luomupelloilla kasvilajien ja pölyttäjien määrät ovat moninkertaisia tavanomaisiin peltoihin verrattuna. Myös kirvojen luonnollisia saalistajia on enemmän ja kirvoja selvästi vähemmän tavanomaisiin peltoihin verrattuna. Tämä osoittaa luonnonmukaisesti viljeltyjen peltojen huomattavasti suurempaa biologisen tuholaistorjunnan potentiaalia. Tavanomaisilla pelloilla torjunta-aineiden käyttö laski kirvamääriä lyhytaikaisesti, mutta kasvukauden lopussa kirvoja oli jopa enemmän hyönteisten torjunta-aineilla käsitellyillä pelloilla. Nämä tulokset on saatu saksalaisissa yliopistoissa tehdyssä EU:n rahoittamassa tutkimuksessa. (lisää…)

Luomuviljelijät asettavat ympäristötavoitteita luomulle

Luonnonmukaista viljelyä kehitetään jatkuvasti yhä ympäristöystävällisemmäksi. Säädöksiä kehitetään kansainvälisesti ja tuottajat itse kehittävät yhä parempia menetelmiä. Luomuliitto julkaisee nyt ensimmäisen ympäristöstrategiansa, jonka hyväksyi marraskuun lopulla Luomuliiton syyskokous. (lisää…)

Luomulla ympäristötavoitteisiin

Kompostin levitysLuomumaatalous edesauttaa ympäristötavoitteiden saavuttamisessa, osoittaa Ruotsin maatalousyliopistossa vuonna 2007 laadittu raportti. Ruotsissa on 16 virallista ympäristön laatutavoitetta. Ruotsin maatalousyliopistossa on tutkittu, miten luomu auttaa ympäristötavoitteiden saavuttamisessa. (lisää…)

Sveitsiläistutkimus: Luomussa hyvät sadot pienin panoksin ja viljavuutta hoitaen

Sveitsissä tehdyssä eri viljelymenetelmiä vertailevassa pitkäaikaistutkimuksessa luomuviljelyssä saatiin 80 % satotaso 50 % pienemmällä ravinteiden lisäyksellä. Keinotekoisia väkilannoitteita ja torjunta-aineita ei käytetty lainkaan.

Luomuviljelyssä energian tarve on kokonaisuutena tavanomaista pienempi. Lannoitukseen ja kasvinsuojelun energiantarve oli luomuviljelyssä 50 % tavanomaista pienempi pinta-alaa kohti. Koneiden valmistuksen ja koneiden käytön aiheuttama polttoaineiden tarve oli 15 % suurempi. (lisää…)