Asiasanat: raportti

Raportti: Voiko maan kasvukuntoa kehittää?

Peltojen välillä on selviä eroja niiden tuottavuudessa ja kestävyydessä sään ääri-ilmiöitä vastaan. Osalta pelloista saadaan samoilla tuotantopanoksilla selvästi parempi sato kuin toisilta. Toisaalta samat ”hyvät pellot” ovat yleensä satovarmoja myös äärevissä sääolosuhteissa. Peltojen tuottavuutta ja satovarmuutta on tärkeää kehittää selviämään muuttuvissa ilmasto-oloissa. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin juuri julkaisemassa raportissa Voiko maan kasvukuntoa kehittää? Kokemuksia 8 koelohkolta neljältä vuodelta tarkastellaan maan kasvukunnon hoitoa 8 tilakokeen tulosten perusteella vuosina 2015–2018.

(lisää…)

Raportti: Peltohavaintoja – Aistinvarainen tarkastelu maan kasvukunnon mittarina

Maan kasvukunto on monipuolinen ja vaikeasti mitattava kokonaisuus, joka kattaa biologisia, kemiallisia ja fysikaalisia osatekijöitä. Se vaikuttaa ratkaisevasti saavutettuihin satotasoihin ja edelleen käytettävien tuotantopanosten hyötysuhteisiin, viljelyn kannattavuuteen ja ympäristövaikutuksiin. Kasvukuntoa voi jokainen selvittää myös omatoimisesti pellolla uuden raportin ohjeiden avulla. Peltohavaintoja – Aistinvarainen tarkastelu maan kasvukunnon mittarina – raporttiin on koottu erilaisia maan kasvukunnon havaintomenetelmiä sekä tuloksia niiden soveltamisesta.

(lisää…)

Raportti: Kuivatus kuntoon peltolohko kerrallaan

 

Peltojen hyvä kuivatus on pellon kasvukunnon perusasia, johon on viime vuosina kiinnitetty liian vähän huomiota. Aihetta on tutkittu runsaasti koti- ja ulkomailla, mutta kuivatuksen puutteet ovat yleisiä. Useimmat Suomen pellot on salaojitettu, mutta ojitusjärjestelmien huoltoon ja ylläpitoon ei ole panostettu. ja sateisina kausina monen tilan pellot kärsivät märkyydestä. Kasvit tarvitsevat kasvuunsa ilmavaa ja kuohkeaa maata. Jos maan ruokamultakerros vettyy, sato jää heikoksi ja maa on herkkä tiivistymään, kertoo Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä -hankkeen tuore raportti.

(lisää…)

Raportti: Kipsi hyvä maanparannusaine, mutta ei sovellu kaikille lohkoille

Kipsi on vanhin kaupallinen väkilannoite. Sitä on käytetty rikki- ja kalsiumlannoitteena vuosisatoja. Tutkimustakin siitä löytyy viimeisen 100 vuoden ajalta. Tulosten mukaan kipsi on hyvä maanparannusaine ja rikkilannoite, joka voi kuitenkin aiheuttaa ravinnepuutoksia ja korkeilla käyttömäärillä haitata maan biologista aktiivisuutta. (lisää…)

Raportti: Muruissa on maan kasvukunnon salaisuus

Viljelymaan mururakenne on tärkeä maan kasvukuntoon ja toimintakykyyn vaikuttaja tekijä. Kestävä mururakenne varmistaa kasvien hyvän kasvun kohtuullisella lannoituksella. Ravinteet jäävät paremmin kasvien käyttöön sen sijaan, että häviäisivät vesiin ja ilmaan. Eroosio vähenee. Viljely helpottuu ja varmistuu. Hyvä murukestävyys auttaa ehkäisemään ilmastonmuutosta ja siihen sopeutumista.

(lisää…)

Fosforin käyttökelpoisuuden parantaminen ja päästöjen vähentäminen maan kasvukuntoa kehittämällä?

Maan kasvukuntoa esiteltiin monipuolisesti Maaperätieteen päivien posterinäyttelyssä Helsingissä tammikuun alussa. OSMO-hankkeessa tilatutkimuksen perusteella esillä oli Fosforin käyttökelpoisuduen parantaminen ja päästöjen vähentäminen maan kasvukuntoa kehittämällä. Posteria esittelivät  hankkeen yliopistotutkija Tuomas Mattila  ja hankevetäjä Jukka Rajala Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista. (lisää…)

Raportti: Kuinka maan kasvukuntoa kehitetään?

Maan kasvukunto kuvaa pellon toimintakykyä ja sen kehittäminen vaatii määrätietoista monivuotista kehitystä. Mutta miten kasvukunnon ongelmat tunnistetaan? Miten tuloksia tulkitaan ja miten kasvukunnon hoitotoimenpiteiden vaikutuksia seurataan? Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin uudessa raportissa perehdytään maan kasvukunnon seurantaan ja kehittämistapoihin. (lisää…)

Raportti: Uusia menetelmiä maasta vapautuvan typen määrän arviointiin

Typpilannoitus on merkittävä tuotantopanos, jonka tavoitetaso on vaikea määrittää. Kasvukaudella maasta vapautuvan typen määrää ei ole pystytty arvioimaan riittävän tarkasti. Suomessa aiemmin käytetyt menetelmät typpilannoituksen tarkentamiseen eivät ole yleistyneet tai eivät ole kuvanneet lohkojen eroja typen vapautumisessa. Ruralian uudessa raportissa esitellään kaksi maailmalla viime aikoina yleistynyttä typen vapautumisen arviointimenetelmää, jotka perustuvat maan mikrobiologisen aktiivisuuden ja orgaanisten typpivarantojen määritykseen. (lisää…)

Raportti: Pikamenetelmät kasvin ravinnetilan kuvaajana julkaistu

 

Maaperä ja kasvit ovat kiinteässä vuorovaikutussuhteessa. Kasveja voidaan käyttää indikaattorina myös maan kasvukunnosta. Kasvien kasvuhäiriöt voivat kertoa jonkin ravinteen puutteesta tai epätasapainosta. Kasvin ravinnetilan selvittäminen kasvun aktiivisen kasvun vaiheissa auttaa tarkentamaan kasvien ravinnehuoltoa ja korjaamaan puutteita vielä kasvukauden aikana tapahtuvin kasvusto- ja lehtilannoituksin. Nyt julkaistava raportti Pikamenetelmät kasvin ravinnetilan kuvaajana on tuotettu osana OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä-hanketta. (lisää…)