Asiasanat: tutkimus

OSMOn onnistumisia kasvukunnon hoidossa

Maan kasvukunnon hoitoa voidaan parantaa, kun tunnistetaan kasvukunnon puutteet lohkolla. Oikean diagnoosin jälkeen voidaan suunnitella sopivat kasvukuntoa parantavat toimenpiteet. Yleensä tarvitaan useiden erilaisten kasvukuntoa parantavien toimien yhdistelmiä.

Jukka Rajala kertoi OSMO-hankkeen tilakokeiden tuloksia kasvukunnon puutteiden tunnistamisesta ja kasvukunnon parantamisesta Liperisssä maan kasvukuntopäivässä maaliskuussa 2019. (lisää…)

Tietokortti: Kipsi on hyvä maanparannusaine, joka ei sovellu kaikille lohkoille

Kipsiä on käytetty ainakin 250 vuoden ajan sekä maanparannusaineena että lannoitteena. Kipsilisäyksellä voidaan huuhtoa maasta liian korkealla tasolla olevia ravinteita ja säätää maan ravinnesuhteita. Lisäksi kipsi toimii pitkävaikutteisena rikkilannoitteena. Hyötyjensä lisäksi kipsi voi aiheuttaa haittoja ravinnepuutosten ja maan biologian häiriintymisen kautta, etenkin suurilla lisäysmäärillä. Kipsi maanparannusaineena – hyödyt ja haitat maan kasvukunnolle raportissa kootaan yhteen alan tutkimuskirjallisuutta ja esitetään tuloksia kolmivuotiselta maan kasvukunnon korjaamisen tilakokeelta, jossa kipsiä käytettiin 4 t/ha syrjäyttämään ylimääräistä magnesiumia savimaista ja parantamaan niiden rakennetta. (lisää…)

Raportti: Kipsi hyvä maanparannusaine, mutta ei sovellu kaikille lohkoille

Kipsi on vanhin kaupallinen väkilannoite. Sitä on käytetty rikki- ja kalsiumlannoitteena vuosisatoja. Tutkimustakin siitä löytyy viimeisen 100 vuoden ajalta. Tulosten mukaan kipsi on hyvä maanparannusaine ja rikkilannoite, joka voi kuitenkin aiheuttaa ravinnepuutoksia ja korkeilla käyttömäärillä haitata maan biologista aktiivisuutta. (lisää…)

Raportti: Muruissa on maan kasvukunnon salaisuus

Viljelymaan mururakenne on tärkeä maan kasvukuntoon ja toimintakykyyn vaikuttaja tekijä. Kestävä mururakenne varmistaa kasvien hyvän kasvun kohtuullisella lannoituksella. Ravinteet jäävät paremmin kasvien käyttöön sen sijaan, että häviäisivät vesiin ja ilmaan. Eroosio vähenee. Viljely helpottuu ja varmistuu. Hyvä murukestävyys auttaa ehkäisemään ilmastonmuutosta ja siihen sopeutumista.

(lisää…)

Sadontuottokyky paremmaksi – Maan rakenne avainasemassa

Kuopan tulisi pysyä kuivana märkinäkin kausina.Käytännön tiloilla tehtyjen tilakokeiden tuloksia ja työkaluja maan kasvukunnon hoitoon ja vesiensuojeluun maatalouden vesiensuojelun ajankohtaisia teemoja esiteltiin iltaseminaarissa Nurmijärvellä tammikuun lopulla. OSMO-hankkeen tuloksia ja mahdollisuuksia maan rakenteen hoitamiseen esitteli OSMO-hankkeen vetäjä Jukka Rajala Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista. (lisää…)

Fosforin käyttökelpoisuuden parantaminen ja päästöjen vähentäminen maan kasvukuntoa kehittämällä?

Maan kasvukuntoa esiteltiin monipuolisesti Maaperätieteen päivien posterinäyttelyssä Helsingissä tammikuun alussa. OSMO-hankkeessa tilatutkimuksen perusteella esillä oli Fosforin käyttökelpoisuduen parantaminen ja päästöjen vähentäminen maan kasvukuntoa kehittämällä. Posteria esittelivät  hankkeen yliopistotutkija Tuomas Mattila  ja hankevetäjä Jukka Rajala Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista. (lisää…)

Raportti: Kuinka maan kasvukuntoa kehitetään?

Maan kasvukunto kuvaa pellon toimintakykyä ja sen kehittäminen vaatii määrätietoista monivuotista kehitystä. Mutta miten kasvukunnon ongelmat tunnistetaan? Miten tuloksia tulkitaan ja miten kasvukunnon hoitotoimenpiteiden vaikutuksia seurataan? Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin uudessa raportissa perehdytään maan kasvukunnon seurantaan ja kehittämistapoihin. (lisää…)

Miten kestävyyttä viljelyyn- seminaarin esitykset

Miten viljelijä voi selvittää peltojensa kasvukuntoa? Mikä on fosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa? Millaisia ovat kasvien ravinnepitoisuudet ja miten ne muuttuvat kavukauden aikana? Miten hallita rikkakasveja? Miten hallita maan rakennetta ja laittaa kuivatus kuntoon? Miten viljelijä voi kehittää peltojensa kasvukuntoa? Nämä olivat aiheita Miten kestävyyttä viljelyyn -seminaarissa Huittisissa pidetyssä kolmen hankkeen loppuseminaarissa. (lisää…)

Uusia menetelmiä maasta vapautuvan typen määrän arviointiin

Typpilannoitus on merkittävä tuotantopanos, jonka tavoitetaso on vaikea määrittää. Kasvukaudella maasta vapautuvan typen määrää ei ole pystytty arvioimaan riittävän tarkasti. Suomessa aiemmin käytetyt menetelmät typpilannoituksen tarkentamiseen eivät ole yleistyneet tai eivät ole kuvanneet lohkojen eroja typen vapautumisessa. Ruralian uudessa raportissa esitellään kaksi maailmalla viime aikoina yleistynyttä typen vapautumisen arviointimenetelmää, jotka perustuvat maan mikrobiologisen aktiivisuuden ja orgaanisten typpivarantojen määritykseen. (lisää…)