Asiasanat: uutiset

A I Virtasen typpikotovarainen viljelyjärjestelmä

A I Virtanen kehitti typpikotovaraista viljelyjärjestelmää Sipoossa sijaitsevalla Joensuun 38 hehtaarin tilallaan vuodesta 1933 lähtien. Kemian Nobel-palkinnon saannin perusteena erityisesti mainittu rehunsäilöntämenetelmän kehittäminen liittyi kiinteästi koko tilan typpiomavaraisuuden tavoitteluun.

Typpiomavaraisuuden hän jakoi kahteen osaan: omavaraiseen valkuaisruokintaan ja omavaraiseen typpilannoitukseen. Omavaraisessa typpilannoituksessa on omavaraisen typenhankinnan lisäksi tärkeää kotoisten lannoitteiden typen hyväksikäyttö. Täydellistä typpiomavaraisuutta helpompaa on vain jommankumman osa-alueen typpiomavaraisuus. (lisää…)

A I Virtasen Nobel-palkinnosta 60 vuotta

Joulukuun 10. tuli kuluneeksi 60 vuotta siitä, kun professori Artturi Iivari Virtanen sai Ruotsin kuninkaalliselta tiedeakatemialta kemian Nobel-palkinnon. Palkinto myönnettiin maatalouden ja ravintokemian keksinnöistä, erityisesti rehunsäilöntämenetelmän kehittämisestä.

A.I. Virtasta voidaan pitää suomalaisen biokemian ja ravitsemustieteen isänä. Suomalaisen säilörehun, voin ja juuston laatu perustuvat pitkälti Virtasen työryhmän tutkimustyöhön. (lisää…)

Lannan antibiootit nousevat kasveihin -tutkimus Saksasta

Viljelykasvit ottavat juurillaan  lietelannassa maahan levitettyjä antibiootteja. Tutkijat ovat osoittaneet antibioottien nousun kasveihin ensimmäistä kertaa. Tutkimus on tehty Saksassa Paderbornin yliopiston kemian laitoksella yhteistyössä Etelä-Westfalenin ammattikorkeakoulun ja liittovaltion ravitsemus- ja elintarvikelaitoksen kanssa.

Tutkimuksessa lihasioille annettiin antibiootteina sulfonamidia sekä klooritetrasykliiniä kahtena 10 päivän jaksona. Sikojen lietelannasta löytyi eläimille käytettyjä antibiootteja. Varastoinnin alussa klooritetrasykliinin melko korkeat pitoisuudet (30-50 mg/kg) ja sen hajoamistuotteiden pitoisuudet laskivat 7 kuukauden varastoinnin aikana 60 %. Hajoamistuotteita löydettiin useita erilaisia. Lietelannalla peltoja lannoitettaessa maahn levitettiin huomattavia määriä antibiootteja; sekä sulfonamidia että klooritetrasykliinia hajoamistuotteineen. (lisää…)

Viljelijät ja kuluttajat äänestivät gmo-kiellon Sveitsiin

Äänestäjät antoivat selkeän tukensa kansalaisaloitteelle kieltää gmo-lajikkeiden käyttöönotto Sveitsin maataloudessa. Äänestäneistä 55,7 % kannatti gmo-kieltoa. Kaikki 26 kanttoonia olivat kiellon kannalla. Kansalaisaloitteen tekivät ympäristö- ja kuluttajajärjestöt vuonna 2003, kun maan eduskunta oli vuonna 2003 säätänyt lain, joka sallii gmo-viljelyn tietyin rajoituksin. Näin kansa kumosi suorassa kansanäänestyksessä voimassaolevan lain. On harvinaista, että kansalaisaloite menee läpi. (lisää…)

Luomuviljelijät kestävän kehityksen etujoukkoa?

Luomu ymmärretään – ja varsinkin lähi-luomu – kestävän kehityksen osaratkaisuksi. Tähän johtopäätökseen päätyi myös kesällä mietintönsä jättänyt KULTU-toimikunta. Mikäli – ja kun luomuviljelystä tulee merkittävä rakenneosa Suomen elintarviketaloutta ja maaseudun taloudellista selkärankaa, on monien asioiden muututtava. Eikä muutos toteudu pelkästään luomuviljelijöiden omin toimin. Luomun roolista puhui ympäristöneuvos Sauli Rouhinen Luomuliiton 20 -vuotisjuhlassa Mikkelissä 18.11.2005. (lisää…)

Luomuviljely kilpailukykyinen maidontuotannossa osoittaa Öjebyn tutkimus

Pohjois-Ruotsissa Öjebyn tutkimusasemalla suoritettiin vuosina 1990-2001 maatilamittakaavan tutkimus. Tavoitteena oli kehittää luonnonmukaista elintarvikkeiden tuotantoa painopisteenä maidontuotanto. Projektissa myös verrattiin luonnonmukaista maataloutta tavanomaiseen maatalouteen. Tavoitteena oli aikaansaada kestävä maatalous, joka on ympäristöä kohtaan niin hellävarainen kuin mahdollista. Hankkeessa pyrittiin kierrättämään ravinteita maatilalla niin tarkoin kuin mahdollista ja järjestämään tarvittava typen täydennys viljelemällä typpeä biologisesti sitovia palkokasveja, fosforihuolto sienijuurten avulla ja kalium maamineraaleista vapautumalla eli ns kierrätysmaatalouden avulla. (lisää…)

Lajikeseoksilla lisää satoa ja satovarmuutta luomuun

Viljojen lajikeseokset tuottavat luomuviljelyssä suurempia satoja, ovat viljelyvarmempia ja helpottavat kasvinsuojelua. Lajikeseokset tulee suunnitella luomuviljelyä varten erikseen.

Sopivimmat kolmen lajikkeen seokset tuottivat merkittävästi suurempia satoja useissa erilaisissa olosuhteissa. Parhaat seokset tuottivat suurempia satoja kuin satoisimmat lajikkeet yksinään. Keskimäärin seokset tuottivat sadonlisää -90 – 140 kg/ha. (lisää…)

Luomulajikkeita luomuviljelijöille Sveitsissä

Kaksi erityisesti luonnonmukaiseen viljelyyn jalostettua syysvehnälajiketta on hyväksytty luomuviljelyyn suositeltavien lajikkeiden luetteloon Sveitsissä. Luomulajikkeet on jalostanut yksityinen jalostaja Peter Kunz, joka on erikoistunut jalostamaan kasveja pelkästään luonnonmukaiseen viljelyyn. Jalostustyö tapahtuu luonnonmukaisesti viljellyllä maatilalla. (lisää…)