Asiasanat: Viljavuus

Raportti: Peltohavaintoja – Aistinvarainen tarkastelu maan kasvukunnon mittarina

Maan kasvukunto on monipuolinen ja vaikeasti mitattava kokonaisuus, joka kattaa biologisia, kemiallisia ja fysikaalisia osatekijöitä. Se vaikuttaa ratkaisevasti saavutettuihin satotasoihin ja edelleen käytettävien tuotantopanosten hyötysuhteisiin, viljelyn kannattavuuteen ja ympäristövaikutuksiin. Kasvukuntoa voi jokainen selvittää myös omatoimisesti pellolla uuden raportin ohjeiden avulla. Peltohavaintoja – Aistinvarainen tarkastelu maan kasvukunnon mittarina – raporttiin on koottu erilaisia maan kasvukunnon havaintomenetelmiä sekä tuloksia niiden soveltamisesta.

(lisää…)

Lannoita paremmin -Laskurit ja materiaalit

 

Lannoitus on uusien haasteiden edessä: Fosforia on kertynyt maahan ja fosforilannoitusta tulisi hallita paremmin. Hivenravinteiden puutteet yleistyvät. Kierrätysravinteita tulee markkinoille yhä enemmän. Lannoitussuunnittelun ja kierrätysravinteiden hyödyntämiseksi on  LaPaMa – Lannan ja orgaanisten lannoitteiden arvon optimointi lohkotasolla –hankkeessa julkaistu lannoitelaskuri ja monipuolisesti materiaalia.

(lisää…)

Maa ja vesitekniikan tuki ry rahoittamaan hiiliviljelytutkimuksen tuomista neuvojille

Maa- ja vesitekniikan tuki ry on myöntänyt rahoituksen  MAANEUVO-hankkeeseen Kestävä maaperän hoito ja hiiliviljely laajasti käyttöön tutkimustiedon ja neuvonnan avulla. Hankkeen tavoitteena on tuoda etenkin Carbon Action -alustan ja Ruralia-instituutin OSMO-hankkeen tuloksia maatalouden neuvojien käyttöön, valmentaa 30 kasvintuotannon neuvojaa maan kasvukunnon hoidon huippuosaajiksi sekä vahvistaa tutkimuksen, neuvonnan ja viljelijöiden välistä yhteistyötä. BSAG toteuttaa hankkeen yhteistyössä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin, Suomen ympäristökeskuksen ja ProAgria Etelä-Suomen kanssa. (lisää…)

Raportti: Kuivatus kuntoon peltolohko kerrallaan

 

Peltojen hyvä kuivatus on pellon kasvukunnon perusasia, johon on viime vuosina kiinnitetty liian vähän huomiota. Aihetta on tutkittu runsaasti koti- ja ulkomailla, mutta kuivatuksen puutteet ovat yleisiä. Useimmat Suomen pellot on salaojitettu, mutta ojitusjärjestelmien huoltoon ja ylläpitoon ei ole panostettu. ja sateisina kausina monen tilan pellot kärsivät märkyydestä. Kasvit tarvitsevat kasvuunsa ilmavaa ja kuohkeaa maata. Jos maan ruokamultakerros vettyy, sato jää heikoksi ja maa on herkkä tiivistymään, kertoo Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä -hankkeen tuore raportti.

(lisää…)

Pellot ja vedet kuntoon – materiaalit

Kasvukunnon korjaaminen on motivoivaa ja mielekästä, mutta voidaanko sen avulla myös vähentää ravinnehuuhtoumia?  Näin kysyttiin Pellot ja vedet kuntoon- viljelijöiden, neuvojien ja tutkijoiden yhteistyöllä – seminaarissa huhtikuun alussa.  Tilaisuuden järjesti OSMO – Osaamista ja työkaluja maan kasvukunnon resurssitehokkaaseen hoitoon yhteistyöllä– hanke. (lisää…)

OSMOn tuloksia -Maan rakenne ja kuivatus

Pellon kasvukunto riippuu suuresti maan rakenteesta ja kuivatuksen tilasta. Tiivistyneillä pelloilla maan vedenläpäisykyky on heikentynyt ja lohkon kuivatus on riittämätön. Tiiviillä mailla tavanomainen täydennysojitus ei riitä turvaamaan hyvää kuivatusta. Veden pääsyä salaojiin on tarpeen nopeuttaa. OSMO-hankkeen tutkimuslohkoilla havaittuja rakenteen ja kuivatuksen puutteita esittelee Jukka Rajala oheisessa diaesityksessä.

.

(lisää…)

Kivijauheiden hyödyntäminen lannan ravinteiden kierrätyksessä

Millaisia kivi- tai mineraalijauheita maahan tai lantaan voi lisätä, miten ja miksi?  Mitä hyötyä kivijauheiden käytöstä lannan sekaan on? Tässä kirjoituksessa pyritään antamaan vastauksia edellä oleviin kysymyksiin referoimalla tieteellisiä julkaisuja. Kirjoituksen lopussa esitellään lisäksi joitakin Turun yliopiston ja Åbo Akademien viimeaikaisten tutkimusten tuloksia, joissa kirjoittaja on mukana. (lisää…)

OSMOn onnistumisia kasvukunnon hoidossa

Maan kasvukunnon hoitoa voidaan parantaa, kun tunnistetaan kasvukunnon puutteet lohkolla. Oikean diagnoosin jälkeen voidaan suunnitella sopivat kasvukuntoa parantavat toimenpiteet. Yleensä tarvitaan useiden erilaisten kasvukuntoa parantavien toimien yhdistelmiä.

Jukka Rajala kertoi OSMO-hankkeen tilakokeiden tuloksia kasvukunnon puutteiden tunnistamisesta ja kasvukunnon parantamisesta Liperisssä maan kasvukuntopäivässä maaliskuussa 2019. (lisää…)

Tietokortti: Kipsi on hyvä maanparannusaine, joka ei sovellu kaikille lohkoille

Kipsiä on käytetty ainakin 250 vuoden ajan sekä maanparannusaineena että lannoitteena. Kipsilisäyksellä voidaan huuhtoa maasta liian korkealla tasolla olevia ravinteita ja säätää maan ravinnesuhteita. Lisäksi kipsi toimii pitkävaikutteisena rikkilannoitteena. Hyötyjensä lisäksi kipsi voi aiheuttaa haittoja ravinnepuutosten ja maan biologian häiriintymisen kautta, etenkin suurilla lisäysmäärillä. Kipsi maanparannusaineena – hyödyt ja haitat maan kasvukunnolle raportissa kootaan yhteen alan tutkimuskirjallisuutta ja esitetään tuloksia kolmivuotiselta maan kasvukunnon korjaamisen tilakokeelta, jossa kipsiä käytettiin 4 t/ha syrjäyttämään ylimääräistä magnesiumia savimaista ja parantamaan niiden rakennetta. (lisää…)