Asiasanat: Viljavuus

Kateviljely parantaa maata ja torjuu rikkakasvit luomuvihannestilalla

Pysyvä kateviljely on käytössä Pennsylvanialaisella 80 ha luomuvihannestilalla. Maata ei muokata, vaan muokkauksen asemesta käytetään katekasveja ja tehokasta viljelykiertoa siten, että viljelyyn saadaan kannattavuutta, parannetaan maan viljavuutta ja suojellaan vesiä sekä luovutaan torjunta-aineiden ruiskuttamisesta ympäristöön. Luomuvihannestila on kehittänyt maata hoitavan suorakylvömenetelmän. (lisää…)

Luomu päihittää suorakylvön maan multavuuden hoitajana

Luomuviljely voi lisätä maan multavuutta enemmän kuin tavanomainen suorakylvö. Tähän tulokseen on tultu pitkäaikaistutkimuksessa Marylandissa, USA:ssa suoritettavassa tutkimuksessa. Tulokset ovat yhdeksän koevuoden ajalta Henry A. Wallace Beltsvillen Maatalouden tutkimuskeskuksessa meneillään olevasta tutkimuksesta. Tutkimuslaitosta ylläpitää USA:n maatalousministeriö. (lisää…)

Luomuviljely torjuu ilmastonmuutosta osoittaa Rodale Instituutin tutkimus

Luomuviljelyssä maan hiilipitoisuus lisääntyi 15 – 28 % 23 vuotta kestäneen kokeen aikana. Tavanomaisesti viljellen maan hiilipitoisuus on pysynyt ennallaan. Luomuviljelyssä maan hiilipitoisuus lisääntyi 574 kg/ha viherlannoituskoejäsenessä ja 981 kg/ha karjanlantalannoituksella. Nämä tulokset käyvät ilmi vuonna 1981 alkaneessa Rodale Instituutin pitkäaikaistutkimuksessa Pennsylvaniassa USA:n koillisosassa. (lisää…)

Sveitsiläistutkimus: Luomussa hyvät sadot pienin panoksin ja viljavuutta hoitaen

Sveitsissä tehdyssä eri viljelymenetelmiä vertailevassa pitkäaikaistutkimuksessa luomuviljelyssä saatiin 80 % satotaso 50 % pienemmällä ravinteiden lisäyksellä. Keinotekoisia väkilannoitteita ja torjunta-aineita ei käytetty lainkaan.

Luomuviljelyssä energian tarve on kokonaisuutena tavanomaista pienempi. Lannoitukseen ja kasvinsuojelun energiantarve oli luomuviljelyssä 50 % tavanomaista pienempi pinta-alaa kohti. Koneiden valmistuksen ja koneiden käytön aiheuttama polttoaineiden tarve oli 15 % suurempi. (lisää…)

Kompostilannoitus säilyttää maan multavuuden parhaiten

Luomuviljely voi säilyttää maan multavuuden tavanomaista viljelyä paremmin, osoittaa Sveitsissä 21 vuotta eri viljelymenetelmiä vertaillut tutkimus. Kompostoitua karjanlantaa luomuviljelyssä käytettäessä maan eloperäisen aineksen määrä säilyi ennallaan. Karjanlannan ja väkilannoitteiden yhdistelmällä maan multavuus väheni 7 %, pelkkää karjanlantaa sellaisenaan käytettäessä vähennys oli 9 % ja pelkällä väkilannoituksella multavuus väheni 14-16 %. Lannoittamatta viljeltäessä maan eloperäisen aineen määrä laski 22 %. (lisää…)

Uusi ja kevyt monitoimitraktori markkinoille

Uusi, kevyt monitoimitraktori on tullut markkinoille. Kevyttraktori on suunniteltu vihannestilan monipuolisiin kasvustoihin ja niiden tehokkaaseen hoitoon. Vihannesten hoito- ja sadonkorjuutöiden lisäksi uusi kevyttraktori soveltuu monenlaiseen muuhunkin työhön puutarhatuotannossa aina golfkenttien hoitoa myöten. (lisää…)

Pellon laatutesti kasvukunnon selvittämiseen

Uuden pellon kasvukunnon laatutestin avulla maan kasvukuntoa voidaan selvittää monipuolisesti. Testin voi tehdä viljelijä itse tai yhdessä neuvojan kanssa. Testin ovat kehittäneet ProAgria ja MTT.

Peltomaan laatutesti koostuu kolmesta osa-alueesta: itsearviointi, kuoppahavainnot ja täydentävät mittaukset. Aluksi tehdään itsearviointi. Sitten pellolla tehdään kuoppahavaintoja ja lisäksi mahdollisesti myös täydentäviä mittauksia. Laatutestillä voi selvittää peltomaan fysikaalisia ja biologisia ominaisuuksia, kemialliset laatutulokset kertoo viljavuusanalyysi.

Ohjeet tekemiseen

A I Virtasen typpikotovarainen viljelyjärjestelmä

A I Virtanen kehitti typpikotovaraista viljelyjärjestelmää Sipoossa sijaitsevalla Joensuun 38 hehtaarin tilallaan vuodesta 1933 lähtien. Kemian Nobel-palkinnon saannin perusteena erityisesti mainittu rehunsäilöntämenetelmän kehittäminen liittyi kiinteästi koko tilan typpiomavaraisuuden tavoitteluun.

Typpiomavaraisuuden hän jakoi kahteen osaan: omavaraiseen valkuaisruokintaan ja omavaraiseen typpilannoitukseen. Omavaraisessa typpilannoituksessa on omavaraisen typenhankinnan lisäksi tärkeää kotoisten lannoitteiden typen hyväksikäyttö. Täydellistä typpiomavaraisuutta helpompaa on vain jommankumman osa-alueen typpiomavaraisuus. (lisää…)

Lannan antibiootit nousevat kasveihin -tutkimus Saksasta

Viljelykasvit ottavat juurillaan  lietelannassa maahan levitettyjä antibiootteja. Tutkijat ovat osoittaneet antibioottien nousun kasveihin ensimmäistä kertaa. Tutkimus on tehty Saksassa Paderbornin yliopiston kemian laitoksella yhteistyössä Etelä-Westfalenin ammattikorkeakoulun ja liittovaltion ravitsemus- ja elintarvikelaitoksen kanssa.

Tutkimuksessa lihasioille annettiin antibiootteina sulfonamidia sekä klooritetrasykliiniä kahtena 10 päivän jaksona. Sikojen lietelannasta löytyi eläimille käytettyjä antibiootteja. Varastoinnin alussa klooritetrasykliinin melko korkeat pitoisuudet (30-50 mg/kg) ja sen hajoamistuotteiden pitoisuudet laskivat 7 kuukauden varastoinnin aikana 60 %. Hajoamistuotteita löydettiin useita erilaisia. Lietelannalla peltoja lannoitettaessa maahn levitettiin huomattavia määriä antibiootteja; sekä sulfonamidia että klooritetrasykliinia hajoamistuotteineen. (lisää…)

Luomuviljelyllä sama sato vähemmällä energialla

Luomuviljely tuottaa pitkällä tähtäimellä suunnilleen saman sadon kuin tavanomainenkin – tosin 30 % pienemmällä energiapanoksella. Tämä ilmenee pitkäaikaisesta tutkimuksesta, joka on tehty Cornellin yliopistossa USA:n itärannikolla. Myös veden käyttö oli pienempi, osoittavat 22 vuoden aikana saadut tutkimustulokset. Kemiallisia torjunta-aineita ei käytetty lainkaan ja maan viljavuus säilyi parempana.

Luomuviljelyssä sadot olivat alempia vain viitenä ensimmäisenä koevuotena. Sen jälkeen luomun satotaso alkoi selvästi nousta. Erityisesti kuivina vuosina luomuviljelyssä sadot olivat tavanomaista korkeampia. (lisää…)