Asiasanat: viljely

Monimuotoisuudesta viljelijälle hyötyä

– Luonnoneliöt voivat toimia viljelijän apulaisina muun muassa pölyttäjinä ja tuholaistorjunnassa. Tutkimuksen avulla on selvitetty, miten voidaan luoda hyvät edellytykset luonnon eliöille, kertoo tutkija Anne Piirainen.Maatilan monimuotoisuustekijöistä käytetään nimitystä ekologinen infrastruktuuri – ekologinen rakenne. Saksankielisessä osassa Keski-Eurooppa ekologisen infrastruktuurin edistämiseen on useita tukimuotoja. Myös Suomen ympäristötukien piiristä on mahdollista koostaa ekologisen infrastruktuurin parantamiseksi sopivat kokonaisuudet. (lisää…)

Luomuosaamista kootaan verkkoon

Suomesta löytyy kymmeniä luomun asiantuntijoita, jotka haluavat jakaa osaamistaan viljelijöille ja muille kiinnostuneille. Kasvava määrä tätä tietämystä löytyy nyt LuomuTIETOverkon sivuilta.

Viljelijät, tutkijat ja muut asiantuntijat ovat antaneet haastatteluja ja pitäneet esityksiä, joita julkaistaan multimediamuotoisina kaikille kiinnostuneille. Viljelijä saa arvokkainta tietoa usein toiselta viljelijältä, jonka tietämys perustuu omaan kokemukseen. (lisää…)

Luomuviljely päihittää tavanomaisen 30 vuotisessa tutkimuksessa

Luomuviljelyn vahvuutena ovat hyvät sadot, maan viljavuuden paraneminen, tuoteturvallisuus ja ympäristönhoito sekä taloudellinen kilpailukyky. Näihin tuloksiin on tultu 30 vuotta jatkuneessa luomuviljelyä ja tavanomaista viljelyä vertailevassa tutkimuksessa Rodale-instituutissa Pennsylvaniassa. (lisää…)

Luomuviljely lisää monimuotoisuutta ja biologista tuholaistorjuntaa

 Luonnonmukainen viljely lisää peltojen monimuotoisuutta ja tehostaa luontaista tuholaistorjuntaa. Luomupelloilla kasvilajien ja pölyttäjien määrät ovat moninkertaisia tavanomaisiin peltoihin verrattuna. Myös kirvojen luonnollisia saalistajia on enemmän ja kirvoja selvästi vähemmän tavanomaisiin peltoihin verrattuna. Tämä osoittaa luonnonmukaisesti viljeltyjen peltojen huomattavasti suurempaa biologisen tuholaistorjunnan potentiaalia. Tavanomaisilla pelloilla torjunta-aineiden käyttö laski kirvamääriä lyhytaikaisesti, mutta kasvukauden lopussa kirvoja oli jopa enemmän hyönteisten torjunta-aineilla käsitellyillä pelloilla. Nämä tulokset on saatu saksalaisissa yliopistoissa tehdyssä EU:n rahoittamassa tutkimuksessa. (lisää…)

Julkaisu vauhdittaa luomuruoan terveellisyyskeskustelua

Suomessa on herätty pohtimaan yhä laajemmin ruokavalion merkitystä terveydellemme. Lääketieteessä ja elintarviketeollisuudessa on alettu tutkia ruoka-aineiden terveysvaikutuksia ja toisaalta tavalliset ihmiset ovat alkaneet huolestua yhä teollistuvammasta elintarviketuotannosta sekä ympäristön saastumisesta, joiden seurauksina viime vuosien laajoja ruokaskandaaleja voidaan pitää. Luomunäkökulman keskusteluun tuo Marja Nuoran laatima keskustelupaperi Luomu ja Terveellisyys. (lisää…)

Kymenlaaksoon luomuvalkuaisrehun myyntirengas

Työnimeä Kymen Luomu käyttävä luomuvalkuaisrehun myynti- ja markkinointirengas syntyi keväällä Kymenlaaksoon ja nyt renkaassa on yli 40 luomutilaa koko 2000 hehtaarin sadollaan. Valkuaisrehua viljellään noin 300 hehtaarin alalla. Renkaalla on jo kaksi suurta ostajaa. Mm. härkäpavulle ja herneelle on kysyntää enemmän kuin rengas voi tuottaa.

Riittävän isot myyntierät
– Kun myynnissä on kerralla iso määrä, on ostajakin kiinnostuneempi ja myyjän on mahdollista saada sadosta parempi tarjous. Yleensä ostajalle on hankalinta saada samaa luomukasvia ja varsinkin samaa lajiketta riittävän suuri määrä, sillä yksittäisten viljelijöiden myyntierät saattavat olla hyvin pieniä, kertovat renkaan vetäjät, kouvolalaiset luomuviljelijät Tero Suutari ja Sami Kuoppamäki, jotka saivat valtuudet neuvotella koko renkaan sadosta. (lisää…)

Ympäristöpalkinto jälleen luomuviljelijälle

Teppo HeikkiläItämeren viljelijöiden ympäristöpalkinnon sai Suomessa jälleen luomuviljelijä.

– Niin eikös se nyt ole aika luonnollista, että tällaisen kilpailun voittaa luomutila, toteaa voittaja Teppo Heikkilä.

Heikkilän tilalla Loimaalla on käytössä muitakin erityisympäristötukiin oikeuttavia käytäntöjä kuin luomumenetelmät. Ympäristötuen lisätoimenpiteistä on käytössä muun muassa lannan levitys kasvukaudella ja ravinnetaseet. Heikkilän tila edustaa Suomea koko Itämeren alueen viljelijöiden välisessä loppukilpailussa, jonka voittaja julkistetaan 17.11. Helsingissä. (lisää…)

Viljelykasvien typen otto uuteen valoon

 

Seosviljan aktiivista juuristoaViljelykasvien juuret voivat ottaa maasta typpeä myös aminohappoina. Ei vain nitraattina ja ammoniumtyppenä, niin kuin tähän asti on yleisesti opetettu.  Nämä tulokset saatiin Sandra Jämtgårdin väitöskirjatutkimuksessa Ruotsin maatalousyliopistossa. Tutkimuksessa mitattiin vapaiden aminohappojen määriä eri tyyppisissä peltomaissa. Pitoisuudet ovat matalia, mutta otettujen aminohappojen tilalle vapautuu jatkuvasti uusia maan eloperäisen aineksen hajotessa. (lisää…)

MTK-Varsinais-Suomi virittelee luomun kehittämishanketta

MTK-Varsinais-Suomi on hakenut EU:n maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta rahoitusta kesän yli kestävään selvityshankkeeseen, jossa tutkitaan luonnonmukaisen tuotannon edistämismahdollisuuksia. Mikäli sopiva toimintamalli ja rahoitus löytyvät, on luomun edistämistoimia suunniteltu aloitettavaksi Etelä-Suomen alueella jo tulevan syksyn aikana. (lisää…)