Case Uganda: Luomu parantaa ruokaturvaa

Ugandan köyhimmällä ja tiheimmin asutulla alueella toteutettu luomuviljelyn kehittämishanke onnistui tavoitteissaan, ruokaturvan parantamisessa ja polttopuukriisin ratkaisemisessa. Nopea väestönkasvu oli pakottanut väestön raivaamaan metsiä ja suoalueita pelloksi ja käyttämään luonnonvaroja kestämättömällä tavalla. Onnistumisen avaimet olivat osallistava, viljelijöiden omaan kokemukseen pohjaava kehittäminen ja jatkuva koulutus, jossa niin luomutuotannon neuvojat kuin viljelijät neuvoivat toisiaan.

Ugandan koillisosassa Igangan maaseutualue on Ugandan tiheimmin asuttuja alueita, jossa ihmisiä on n. 200 kpl/km2. Väestönkasvu on Ugandan keskitasoa nopeampaa. Seutu on alavaa, ja sitä leimaa laaja suo- ja kosteikkoalueiden verkosto. Maalajit ovat hiekkaisia, loppuun rapautuneita ja pitkään jatkunut huuhtoutuminen on tehnyt niistä vähäravinteisia. Väestö, pääosin omavaraistaloudessa eläviä pienviljelijöitä, viljelee keskimäärin kahden hehtaarin alalla monivuotisia ja yksivuotisia viljelykasveja.

Köyhyydentorjuntaprojekti käynnistyy 1997
Kolmivuotinen ”Köyhyyden poistaminen ympäristöä säästävän, kestävän teknologian avulla” –hanke käynnistyi vuonna 1997. Hankkeen tavoitteena oli parantaa maaseutuyhteisöjen taitoja ja osaamista hallita ja käyttää luonnonvaroja kestävällä tavalla, edistää yhteisöjen ruokaturvaa sekä lisätä toimeentuloa ja polttopuuntuotantoa. Lisäksi tavoitteena oli parantaa perheiden hyvinvointia aktivoimalla sekä miehiä että naisia. Hankkeen vetäjänä oli Africa 2000 Network, joka edistää pienviljelijäyhteisöjen luonnontaloudellisesti kestävää elinkeinotoimintaa.

Hankkeen toimintaperiaatteena oli ns. aktiivisen osallistamisen metodologia. Projekti käynnistyi tiedotuskampanjalla, jossa tietoa välitettiin videoiden, kokousten ja työpajojen avulla. Hanke eteni tämän jälkeen suunnitteluvaiheeseen, jossa viljelijät visioivat tulevaisuuttaan 5 ja 10 vuoden päähän, pohtivat oman visionsa toteutumisen esteitä ja määrittelivät käytännön toimia, joilla nämä esteet voidaan ylittää. Näistä käytännön toimista viljelijät rakensivat hanketyöntekijöiden avustuksella pieniä projekteja päähankkeen sisään.

Nopeita parannuksia
Alueen hiekkainen peltomaa reagoi nopeasti karjanlannan kompostoinnin ja viherlannoituksen avulla parannettuun tehokkaampaan ravinnekiertoon. Niistä 10 000 viljelijästä, jotka kolmivuotinen hanke tavoitti ensi vaiheessaan, 99 % ilmoitti ruokavarastojen kasvaneen ja osa myös tulojen lisääntyneen hankkeen ansiosta. 61 % viljelijöistä ilmoitti parempien liesien ja metsäpeltoviljelyn helpottaneen polttopuun keruuta ja säästäneen rahaa. Kestävän maatalouden menetelmien avulla tarve raivata metsää ruuantuotantoon väheni, ja usealla viljelijällä tuotteita alkoi jäädä myytäväksikin.

Lue koko artikkeli